1. Tyhjensin juuri ennen muuttoa kaapit kaikesta ylimääräisestä ja pääsin Palms & Berriesin pastellinvärisissä tiloissa järjestetyllä kirppiksellä suurimmasta osasta kätevästi eroon. Muutamia kesävaatteita jäi vielä jäljelle, mutta ne myyn jollain kirppiksellä sitten, kun kesävaatteet on taas aika kaivaa talven jälkeen käyttöön. Samainen kirppis järjestetään muuten myös nyt tulevana sunnuntaina, eli mikäli kirppistely kiinnostaa, niin suuntaa sunnuntaina Punavuoren Albertinkadulle tekemään löytöjä!
2. Kolibrikukka se vaan kukoistaa. Keväällä hankkimani kasvi on jo nyt yli puolet alkuperäistä suurempi ja uutta lehteä puskee minkä kerkeää. Love it.
3. Vienan kaunis siirtolapuutarha ja kaivattu hengähdyshetki muuttolaatikkokaaoksen keskelle.
4. Hänen elämänsä ensimmäisen osteopaattikäynnin jälkeen Suomenlinnan lautan merituuli tuiversi turkkia ja hymy ulottui korvasta toiseen. Voiko tota pientä naamaa edes katsoa hymyilemättä itsekin?
1. Suurin osa näistä täydellisistä mansikoista pääsi parempiin suihin ennen kuin ne ehtivät pakastepusseihin asti.
2. Tää kuva on muisto brunssista, jolloin tilasin elämäni ensimmäisen kahvin. (Siitäkin huolimatta, että se “kahvi” oli enimmäkseen makusiirappeja ja kermavaahtoa….)
3. Meidän lemppari en-jaksa-nähdä-yhtään-vaivaa -arkiruoka on edelleenkin sitruunainen piri piri-kana. Annos näyttää vaatimattomalta, mutta ei kannata antaa sen hämätä, sillä se on ihan sairaan hyvää. Ohje löytyy täältä!
4. Aamiaistreffiseurani 
1. – 4. Synttärijuhlia, extempore-drinkkejä ja iltakävelyitä viimeisinä päivinämme kalliolaisina. Oli mukavaa ottaa kaikki irti siitä, että kaikki oli vielä pienen hetken verran aivan kotioven ulkopuolella, sillä aiemmin kesällä se jäi usein tekemättä.
1. Jäin alkuvuodesta koukkuun kynsien lakkailuun halutessani ylläpitää kynsieni harvinaisen hyvää pituutta (ilman lakkaa ne lohkeavat samantien) ja kevään lopussa siirryin geelilakkauksiin. Niiden ansiosta kynnet pysyvät siistinä sekä vahvana viikosta toiseen ja olo on aina astetta huolitellumpi, vaikken yleisesti mikään täydellisen fiini nainen ookkaan. Käyn ylläpitämässä geelilakkauksiani täällä 
2. Tehdään yleensä kampaajakäynnin päätteeksi tukkaani tällaiset kevyet laineet, jollaisia pidin ennen jatkuvasti, mutta joita en enää curly girliksi alettuani itse käytä. Joka ikinen kerta olo on kummallisen vieras, mutta silti tosi tuttu – näytinhän tältä kuitenkin monen monta vuotta. Pörröiset luonnonkiharat tuntuu silti nykyään enemmän multa.
3. & 4. Oon käynyt tänä vuonna parillakin erilaisella keramiikkakurssilla ja saanut aikaan jos jonkinmoista kippoa ja kuppia. Aihe on herättänyt Instagramissa poikkeuksellisen paljon kiinnostusta ja ajattelin kertoa omista kokemuksistani (ja tietty näistä tekeleistä) pian ihan omassa postauksessaan. Noi oikeanpuoleiset astiat mätsää täydellisesti meidän keittiön välitilan käsintehtyihin kaakeleihin!
1. Tästä kävelin ohi viimeisten vuosien aikana vähintään kerran päivässä ja lähes joka kerta istahdin hetkeksi Merihaan Kulttuurisaunan portaille milloin mitäkin tekemään – ihastelemaan maisemaa, vastaamaan sähköposteihin, kuuntelemaan äänikirjaa, puhumaan puhelua tai useimmiten ihan vaan hengähtämään. Itse saunassa en koskaan käynyt, mutta siitä huolimatta tää oli vanhojen kotikulmien lempipaikkojani.
2. Päivittäinen hetki, jonka en olisi osannut kuvitella tulevan osaksi päiviäni ainakaan vielä vuosikausiin.
3. Haaveilin tästä We’re Not Really Strangers -kysymyspelistä pitkään, kunnes päätin vihdoin tilata sen meille tuparilahjaksi. Toimituskulujen ja tullimaksujen myötä pelin hinta kasvoi varsin suolaiseksi, mutta jo lyhyen kokemuksen perusteella uskon sen osoittautuvan jokaisen pennin arvoiseksi. Siitä voi lukea lisää täältä.
4. Syyskuiset aamulenkit = parasta.
1. En oo koskaan omistanut kunnon kauluspaitaa, sillä sellaiset kovat, viralliset paidat ei tunnu omalta jutulta. Välillä kauluspaidalle olisi kuitenkin tarvetta ja sellaisen aukon tämä Nansolta Instagram-yhteistyön tiimoilta saamani monikäyttöinen pellavapusero täyttää täydellisesti.
2. Meidän talouden kokkausinspiraatio oli pitkään kadoksissa, mutta uudessa keittiössä se on taas löytynyt. Tässä tuloillaan oli Saran kehittelemä kermainen avokadopasta, jonka ohje löytyy siskon IG-profiilin kohokohdista.
3. Lukan ja tyttöystävänsä treffit ovat tulleet nyt syksyn myötä jokaviikkoiseksi tavaksi.
4. Tää kuva on otettu hetki sitten ruokapöytää etsiessämme. Myytiin muuton yhteydessä vanha pyöreä ruokapöytämme, sillä uuteen kotiin toiveissa oli puinen lankkupöytä. Haluttiin pöydästä maksimissaan 80 sentin levyinen, jottei tila käy liian ahtaaksi, mutta melkein kaikki mieluisat pöydät oli auttamatta liian leveitä. Pohdittiin jo pöydän teettämistä omiin mittoihin sopivaksi, mutta sitten löydettiin sen verran kiva pöytälevy sopivassa koossa, että päätettiin kasata pöytä itse – eilen käsitelty levy odottelee parhaillaan tänään saapuvia jalkojaan terassilla ja ihan pian saadaan kovasti kaivattu ruokapöytä paikalleen! En meinaa malttaa odottaa, että päästään vihdoin syömään ateria jossain muualla kuin minikokoisen sohvapöytämme ääressä.
1. Täällä alkaa näyttää päivä päivältä enemmän kodilta, vaikka monikaan juttu ei oo vielä lopullisilla paikoillaan. Tota mattoa en ajatellut laittaa lattialle enää täällä, sillä kyllästyin siihen vanhassa kodissa niin totaalisesti (itse matossa ei oo mitään vikaa, mutta antisiivousfriikkien koiratalouteen se ei sovi), mutta verhojen ja useiden kalusteidenkin puuttuessa paljaat lattiat näyttivät kolkoilta ja matto oli tarpeen. Olkoon siinä, kunnes kaikki muu alkaa muotoutumaan.
2. Oon alkanut epäröimään pitkään haaveilemaani vihreää seinää, sillä nykyiset beiget seinät ovat tällaisenaan tosi kivat. Ajatus olohuoneen seinän maalaamisesta saa siis vielä toistaiseksi kypsyä, mutta pienen vessan maalauspäätös on lyöty lukkoon. Kunhan tilan valot saadaan ensin vaihdettua vähemmän kellertäviin, niin toi kuvan keskellä oleva Tikkurilan Jade-sävy pääsee seinälle.
3. Lauantai-ilta parhaissa mahdollisissa merkeissä.
4. Pari viikkoa sitten hankkimamme grilli pääsi viikonloppuna ruokkimaan ensimmäiset vieraat. Miten kaikki maistuukin niin paljon paremmalta grillissä tehtynä?
87
Naama helottaa tomaatin värisenä vielä näin pari tuntia myöhemminkin ja huominen sängystä nouseminen tuskin tapahtuu ihan yhtä lennokkaasti kuin menneinä päivinä. Silti nyt on vaan ja ainoastaan hyvä fiilis siitä, että liityin mukaan joukkoon, sillä näkisin tän olevan juuri sellainen kaipaamani potku persuksille, jotta saan taas itseni liikkumaan. Kynnys salikortin käyttämiseen on kasvanut viimeisen puolivuotisen aikana ihan järjettömiin mittoihin, mutta tällaisten pienryhmätreenien myötä saan puristettua itsestäni kaiken mahdollisen irti, joka tuo jälkikäteen rutkasti hyvää oloa ja sen myötä myös hinku liikkumiseen kasvaa. Ehkä tän innostuksen myötä saan pian aikaiseksi käydä tutustumassa myös uuteen lähisaliini! Ehkä.
