Ensimmäisen annos koronarokotetta. Se pistettiin olkavarteeni muutama viikko sitten, kun myös nuorempia 2. riskiryhmäläisiä alettiin rokottamaan ja se oli heittämällä yksi kevään ilahduttavimmista jutuista! Se oli mulle pikkuruinen mutta silti konkreettinen askel kohti parempia aikoja. Kevätkelit. Sehän tarkoittaa nimittäin sitä, että ihan pian pääsee laittamaan terassia ja pihaa kesäkuntoon! Talven kurat on jo pesty terassilta veks, mutta kukkien ja muiden… Read the Post
Omaa vuorta huiputtamassa
Eilen illalla päätin, että tänään kirjoitan. En tiennyt, että mistä, mutta kunhan vaan kirjoitan. Siispä täältä pesee. Oon päässyt jo hetki sitten sen vaiheen yli, jossa koin pakottavaa tarvetta selitellä tai pahoitella tällaista radiohiljaisuutta (kuten blogeissa oli vanhoina aikoina tapana sanoa), mutta tää olkoon nyt jonkinlainen ilmanpuhdistusriitti itseni ja kirjoittamisen välillä. Minä ja blogi ollaan nimittäin tällä hetkellä vähän vaikeasti… Read the Post
Eläinlääkärireissuja, huolta ja epäilyttäviä patteja
Kun helmikuun toisella viikolla aloitin naputtelemaan tekstiä näiden kuvien oheen, niin vähänpä tiesin mitä tulevat viikot toisivatkaan tullessaan. Ensin oli päiviä täynnä onnea ja vailla huolen häivää – mitä kauneimmat, runsaslumiset talvipäivät toivat valtavasti energiaa arkeen ja valo lisääntyi kuin silmissä. Aurinko alkoi muutaman kuukauden talvitauon jälkeen paistaa taas kotiinkin ja jos en ollut ulkona nauttimassa säästä, niin istuskelin kotona… Read the Post
Talven lapsen onnenpäivät
Hello! Vihdoin saatiin kunnon luminen talvi tänne eteläänkin. Viime talven pitkän odotuksen ja sitä seuranneen karvaan pettymyksen jälkeen se tuntuu tällä kertaa entistäkin erityisemmältä. Oon käynyt viimeisen viikon aivan ylikierroksilla, kun oon ollut tästä talven ihmemaasta pikkulapsen lailla innoissani. Hyvä että oon saanut edes yöuniani kunnolla nukutuksi, kun oon jo iltaisin odottanut sitä, että pääsisin päivän ensimmäiselle kävelylle autioille kaduille…. Read the Post
Syksyn suosikit: pelit, rutiinit ja hetket
Sarja: Rakasta mua. Ihana, ihana, ihana ruotsalainen draama, jossa seurataan yhden perheen eri sukupolvien ihmissuhteita koukuttavan inhimillisesti. Välillä nauratti, ajoittain vihastutti ja aika usein itketti. Sarjan ensimmäinen kausi löytyy Yle Areenasta, toinen myös Viaplaysta. Musta muuten tuntuu, että hyviä sarjoja on tullut katsottua menneen vuoden aikana taas niin paljon, että ehkä olisi aika sohvaperunan syysklassikolle, eli the best of the… Read the Post
Pysäyttäisin ajan nyt
Elämä täällä ruudun toisella puolella rullaa mukavasti. Rullailu tosin tuntuu tässä tapauksessa vähän turhan verkkaiselta kuvaukselta, sillä päivät ja viikot suorastaan viuhuvat ohitse ja yritän tarrata niistä kiinni kaikkine voimineni. Uuteen kotiin on ehditty asettumaan jo sen verran hyvin, että tuntuu melkein hankalalta muistaa elämää muualla. Täällä tuntuu jotenkin omalta. Siltä, kuin olisi vihdoin saapunut ihan oikeaan kotiin, eikä vaan… Read the Post
- 1
- 2
- 3
- …
- 40
- Seuraava sivu »