Meidän eristäytyminen on kestänyt nyt reilut kaksi viikkoa. Päivät ovat alkaneet muistuttaa toisiaan ja vähintään joka toinen päivä on tuntunut sunnuntailta. Viimeiset viikot ovat menneet nopeasti ja hyvä niin, sillä kulunut pariviikkoinen on todennäköisesti vasta murto-osa siitä, mitä kotoilu tulee vielä tulevaisuudessa kestämään. Mitä näiden viikkojen aikana on sitten oikein tullut tehtyä? Arjen kohokohdaksi on muodostunut niinkin tavallinen asia, kuin kerran… Read the Post

1. Metsäkävelyllä luontoreitillä, jossa vastaan ei tullut parin tunnin käppäilyn aikana yhden yhtä ihmistä. Saisipa näitä pitkiä, (poikkeuksellisen ihanan) yksinäisiä kävelylenkkejä tehdä vapaasti vielä tulevaisuudessakin. 2. Mun silmäterät valokylvyssä odottelemassa multienvaihto-operaatiota. Yksi jos toinenkin viherkasveistani on muuten alkanut nyt vihoittelemaan ja esimerkiksi oikean reunan lyyraviikuna tiputti melkein kaikki lehtensä tosta varren keskeltä, vaikka hoito on jatkunut tismalleen samanlaisena jo vaikka… Read the Post

Etätyöskentely saattaa olla (ja useimmiten onkin) ajatuksena houkutteleva, mutta todellisuus voi olla jotain ihan muuta. Parhaimmillaan etätyöskentely voi säästää rutkasti aikaa ja olla jopa toimistotyöskentelyä tehokkaampaa, mutta jos kotoa käsin työskentely ei oo muodostunut rutiiniksi, vaan koti on pääasiassa vapaa-ajalle pyhitetty rentoutumispaikka, niin saattaa tuottaa hankaluuksia malttaa hoitaa velvollisuuksia vieressä odottelevalle sohvalle hautautumisen ja Netflixiin uppoutumisen sijaan. Mä työskentelen suurimman… Read the Post

Hei taas! Onpahan ollut viikko. Reilu viikko sitten Amsterdamiin parin päivän kevätlomalle lähtiessäni oli pääasiassa tavallinen maaliskuinen päivä, eikä vielä alkuviikosta kotiin palattuanikaan kovin moni asia ollut normaalista poikkeavasti. Mutta viimeiset pari päivää ovat olleet niin hurjia, että kylmäpäisintäkin on meinannut alkaa hirvittämään. Toissapäivänä mykistin puhelimestani uutissovellusten notifikaatiot, sillä harva se minuutti näytölle kilahtavat klikkiotsikot meinasivat ajaa ahdistuksen partaalle. On tärkeää… Read the Post

1. Pa-ras-ta. Välillä on vaikeaa uskoa, että siitä kovapäisestä ja omissa oloissaan viihtyvästä pennusta on kasvanut tällainen sylivauva, joka parkkeeraa itsensä aina niin lähelle kuin vaan mahdollista. 2. Pa-ras-ta, osa 2. Oon näihin pahasti koukussa. 3. Huhuilin Instagramissa viherpeukaloita saadakseni viisaammilta apua lempikasvini kuihtumisen syyn selvittämisessä ja tuomio oli, että se on hukutettu. Sutipuu ei kaipaa näin talviaikaan paljonkaan vettä, joten mitä… Read the Post