Annika Ollila

  • Home
  • Contact
  • Categories
    • Ajatuksia
    • Lifestyle
    • Lookbook
    • Matkailu
  • Archives
    • 2019
    • 2018
    • 2017
    • 2016
    • Facebook
    • Instagram

Ajatuksia • 6 toukokuun, 2021

Juuri nyt ilahduttaa

Ensimmäisen annos koronarokotetta. Se pistettiin olkavarteeni muutama viikko sitten, kun myös nuorempia 2. riskiryhmäläisiä alettiin rokottamaan ja se oli heittämällä yksi kevään ilahduttavimmista jutuista! Se oli mulle pikkuruinen mutta silti konkreettinen askel kohti parempia aikoja.

Kevätkelit. Sehän tarkoittaa nimittäin sitä, että ihan pian pääsee laittamaan terassia ja pihaa kesäkuntoon! Talven kurat on jo pesty terassilta veks, mutta kukkien ja muiden viherjuttujen istuttamista saa odotella vielä vähän lämpimämpiin keleihin saakka. Ensi viikon sääennuste näyttää tosin siltä, että ehkäpä sitä pääsisi aloittelemaan jo ennen kuin osaan arvatakaan…

Pitkään kauniina kestävät kukat. Ostin hetki sitten Plantagenista leikkokukkanippuja, jotka koristivat maljakkoa ihan tuoreen näköisenä yli kaksi viikkoa! Niitä hankkiessani huomasin, että Plantsun kimpuilla on laatutakuu – jos kukat nuupahtavat 5 päivän kuluessa, niin kuittia vastaan saat uudet tilalle. Aika kiva juttu, vaikka vielä kivempaa onkin tietty tämä, että kimppu säilyy kauniina viikkotolkulla.

Talviuniltaan heräilevä luonto. Puiden oksat ovat täyttyneet vaaleanvihreistä silmuista, tienvierustat ovat luonnonkukkaröykkiöiden valloittamat ja lenkkipoluilla tekee mieli hyppiä tasajalkaa, kun kaikki se loputon vehreys on taas ihan pian täällä. Meidän kukkapenkin pionipensaatkin ovat alkaneet puskemaan talven jälkeen uuteen kasvuun – toivottavasti onnistun pitämään niistä hyvää huolta!

Värikkäät vaatteet. Pukeudun useimmiten lähinnä harmaaseen ja muihin yhtä mitäänsanomattomiin väreihin, mutta kevään myötä oon innostunut kaivamaan kaapista niitä harvoja värillisiä vaatekappaleita päälleni. Ja hitto, miten paljon eloa ja iloa yksi punainen pusero voikaan tuoda! Siitä inspiroituneena valitsin eilen myös kynsiini kirkkaan oranssia sävyä ja onneksi niin, sillä pelkästään niiden näkeminenkin alkaa hymyilyttämään.

Tällaista listaustahan ei voi tehdä ilman Lukan mainitsemista. Ollaan oltu yhdessä jo 7,5 vuotta (anteeksi nyt vaan, mutta mihin tää aika menee?!) ja vaikka aina ajattelenkin, että oon jo saavuttanut jonkinlaisen maksimaalisen rakkauden määrän, niin silti se vaan kasvaa joka päivä entisestään. Alkuvuoden terveyshuolista muistuttaa enää pieni, tumma arpi vain, mutta muuten hän on taas suorastaan elämänsä kunnossa.

Hotellintuntua tuovat lakanat. Löysin hetki sitten taivaalliset puuvillaperkaalilakanat (Familonin Percale-sarjaa), jotka mullistivat mun yöunet kertaheitolla! Epäröin niiden hankkimista suolaisen hinnan vuoksi pitkään, mutta jo ensimmäisen yön jälkeen mietin, että jos vaan olisin tiennyt niiden ylivoimaisuudesta aiemmin, niin en olisi epäröinyt niihin satsaamista hetkeäkään. Ainoa miinus niissä on se, että niiden jälkeen vanhat lakanat eivät tunnu enää miltään

Kivojen juttujen sanominen ääneen. Olipa kyseessä sitten erityisen hehkuvalta vaikuttava tuttava, arkea ilahduttanut ele tuntemattomalta tai ahkeralla työllään ylpeyttä aiheuttanut ystävä, niin sano se ääneen! Siitä tulee hyvä mieli, niin itselle kuin hänellekin. Arvostan kovasti ihmisiä, jotka haluavat tuottaa toisille hyvää mieltä ja sen inspiroimana oon itsekin yrittänyt kiinnittää erityishuomiota siihen, etten jäisi hautomaan vastaavia juttuja pelkästään oman pääni sisään.

Kohtaamiset pitkän tauon jälkeen. Päästiin viime viikolla tapaamaan poikaystävän ulkomailla asuvaa äitiä ensimmäistä kertaa melkein 16 (!!!) kuukauteen! Vaikka tilanteen vuoksi en oo hetkeen päässyt viettämään aikaa omankaan perheen kanssa kunnolla, niin lähes 1,5 vuoden erossaolo menee jo aivan eri sarjaan.

Kohtaamiset ylipäätäänkin. Kävellään joka aamuisella kävelyllämme naapuruston vanhemman, päivästä riippumatta pihallaan puuhastelevan rouvan ohi, jonka kanssa moikataan aina kohdatessamme iloisesti ja se on nykyään yksi aamujen suosikkihetkiäni.

Kukoistavat viherkasvit. Jos lista olisi tärkeysjärjestyksessä kasattu, niin tää kohta ois pitänyt nostaa ihan kärkeen, sillä mähän oon ollut menneen vuoden aivan viherkasvipäissäni! Se(kin) on jäänyt täällä blogissa vähän vähemmälle huomiolle, mutta muissa kanavissa hullaantumiseni ei oo varmastikaan jäänyt huomaamatta. Ihan pian esittelen silmäteräni täälläkin!

Kolmen euron ripsiväri, joka peittosi kaikki tyyriimmät kilpakumppaninsa 100-0. Ping kaikki entistä Lumene-suosikkiamme kaipaamaan jääneet; Essencen Maximum Definition Volume Mascara vedenkestävänä on ihan todella toimiva korvaaja sille. You’ll thank me later!

Kauniit sanat. Viestibokseissa – niin Instagramissa kuin edellisessä blogipostauksessakin – on ollut nyt keväällä jotenkin erityisen lämmin sekä hyväntahtoinen meininki ja se on tuntunut musta tosi ihanalta. Kauas on tultu niistä ajoista, kun viestien avaaminen jopa pelotti, sillä koskaan ei tiennyt millaisia juttuja sitä joutuisikaan tänään lukemaan. Nykyään meininki on täysin päinvastainen ja kiitos siitä kuuluu vain ja ainoastaan teille

 

83

9 Comments

Related Posts

SYYSKUUN ENSIMMÄINEN
LATELY
7 KILOA KULTAA
Luurin läpi: viikko 45 & 46
Next Post:
Kaikki 42 viherkasvi(st)ani
Previous Post:
Omaa vuorta huiputtamassa

Comments

  1. Sanna says

    6 toukokuun, 2021 at 16:12

    Hei Annika. En ole koskaan kirjoittanut tai kommentoinut sinulle, mutta nyt haluan jättää kommenttikentään kiitoksen siitä, että kirjoituksesi ilahdutti minua niin paljon. Olen hiljattain poistanut Instagramin seitsemän vuoden aktiivisen käytön jälkeen. En enää halua käyttää arvokasta aikaani siihen. Harmittaa, että blogeja ei enää juuri päivitetä, vaikka ymmärrän syyn siihen. Jotenkin blogeissa on kuitenkin tietynlaista rauhaa ja kiireettömyyden tuntua, en osaa selittää mitä tarkoitan sillä, mutta kaipaa blogeja.

    Kiitos kuitenkin, että kirjoitat blogiisi. Kaikkea hyvää sinun kevääseesi ja tulevaan kesään 🙂

    Vastaa
    • Annika says

      6 toukokuun, 2021 at 16:40

      Heippa Sanna ja ihanaa, kun kommentoit! Näistä sanoista tuli tosi hyvä mieli <3 Toivottavasti mun blogijutut ilahduttaa sua jatkossakin edes näin satunnaisesti, vaikkei niitä enää päivittäin ilmestykään. Ja pakko muuten sanoa, että vitsi miten kiehtovaa ajatella elämää ilman Instagramia!

      Aurinkoa sunkin kevääseen! 🙂

      Vastaa
    • Veera says

      8 toukokuun, 2021 at 08:37

      Sama juttu täällä, poistin Instagramin noin puoli vuotta sitten (oli tarkotus pitää parin kuukauden tauko, mutta ilman Instagramia oleminen tuntukin niin hyvältä, että en tiedä, palaanko sinne enää ollenkaan). 🙂 Tosi kiva Annika, että päivittelet välillä myös tänne, kun en enää nää mitään sun(kaan) juttuja Instagramista. Ihanaa kevättä! <3

      Vastaa
      • Annika says

        9 toukokuun, 2021 at 16:21

        Vitsi, toi on kyllä niin kiinnostavaa! Jo pelkkä ajatus Instagramittomasta elämästä (vaikka edes kokeilun verran) kuulostaa superhoukuttelevalta hehee. Niin helposti sitä aina ajattelee, että ei viitsi kirjoitella samoja juttuja tänne sekä Instagramiin, sillä moni varmasti seuraa molempia kanavia, mutta on tietty myös niitä, jotka eivät käytä IG:tä laisinkaan (ja toki myös niitä, joita ei puolestaan blogijutut niin kiinnosta). Uskon, että teidän joukko kasvaa nykypäivänä jatkuvasti, kun somesta on alkanut ”paljastumaan” koko ajan enemmän ei-niin-viehättäviä piirteitä.

        Mutta onpa tosi ihanaa, kun palaatte silti tänne aina silloin tällöin – toivottavasti ”nähdään” täällä jatkossakin <3 Kivaa kevättä sullekin, Veera!

    • Ano says

      15 toukokuun, 2021 at 11:17

      Itselläni ei ole ollut mitään some tiliä ikinä. Joskus hetken IRC-galleria 😀 blogeja olen seurannut, mm. Sinun alkuajoista lähtien.
      Olen mietinyt kyllä, että jos olisi Instagram, niin löytäisi varmasti helpommin uusia juttuja esim. Reseptejä.
      Tuskin tulisin pääsemään mihinkään markkinointitöihin, koska ei ole kokemusta sometileistä. Mutta onneksi on työ jossa sitä ei tarvitse.

      Vastaa
  2. Elina says

    7 toukokuun, 2021 at 09:04

    Ihania juttuja ja kuvia Annika 🙂 Aivan mieletön tuo isoin/korkein kasvi mikä tuossa suihkukuvassa oli, mikä se mahtaa olla? Naurahdin myös kun näin tuon sun palmuvehkan, joka kasvaa nätisti ylöspäin kun mulla taas se tuntuu kasvavan vaakatasossa… 😀

    Vastaa
    • Annika says

      7 toukokuun, 2021 at 11:20

      Kiitos, kun kommentoit! <3

      Isoin kasvi suihkussa on kolibrikukka (eli strelitzia nicolai) a.k.a. mun suurin silmäteräni hehee - se on kasvanut vuodessa jopa muakin pidemmäksi! Mä taas vuorostani naurahdin, kun mainitsit tosta palmuvehkasta, koska sittemmin siitä on tosiaan tullut entinen palmuvehka. Se oli pitkään ihan jättikokoinen, mutta viime talven aikana kuihdutti suurimman osan oksistaan ja tossa suihkukuvassa siitä jäljelle jääneet mukulat oli juuri istutettu multienvaihdon yhteydessä omaan ruukkuunsa. Voisinpa liittää tähän kommenttiin kuvan siitä miltä se näyttää tällä hetkellä, koska nätiltä tai edes hyvältä se ei ainakaan näytä 😀

      Vastaa
  3. Ada says

    9 toukokuun, 2021 at 15:38

    Off topic mutta tärkeä kysymys; kun asuit vielä lahdessa vesijärvenkadulla niin oliko asunnossa hyvä äänieristys? Oliko muuten hyvä taloyhtiö/plussat ja mahd miinukset? Olisin kiitollinen vastauksesta 🙂

    Vastaa
    • Annika says

      9 toukokuun, 2021 at 16:10

      Nyt on kyllä pakko sanoa, että en meinaa enää muistaa kun siitä on jo niin kauan 😀 Sen kyllä muistan, että taloyhtiö oli siihen aikaan vähän rauhattoman puoleinen, mutta pari vuotta me siinä silti viihdyttiin. Nyt ihan hetki sitten kuulin, että kyseisessä talossa saattaisi olla jotain sisäilmahäikkää, mutta tästä en osaa valitettavasti kertoa sen enempää.

      Onnea kodinetsintään! 🙂

      Vastaa

Vastaa Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Arkistot

Search

Arjen pienet suuret ilot Arjen pienet suuret ilot
Ekan kuvan perusteella vois melkein luulla, että Ekan kuvan perusteella vois melkein luulla, että ilma ja vesi ois jo vähän enemmän kuin 8-asteista. Sen sijaan käyn edelleen aamukävelyillä toppatakissa ja tänään satoi kaatamalla rakeita niskaan. Oh well 🥲
🌘 🌘
Meinasin ajatuksissani kirjoittaa tähän jotain h Meinasin ajatuksissani kirjoittaa tähän jotain huhtikuun ensimmäisestä päivästä, koska siltä tää tiistai jollain tapaa tuntui, vaikka viimeisiä ihan pian viedäänkin. 

Siispä uus yritys: olkoon tää vähän (tai jos totta puhutaan, niin mielellään paljon, kiitos) valoisamman kevään ensimmäinen päivä 🌞
Kaupallinen yhteistyö & arvonta @pentik_official Kaupallinen yhteistyö & arvonta @pentik_official // Aina tähän aikaan vuodesta tapahtuu sama juttu: valon lisääntyessä tulee suorastaan pakottava tarve pyyhkiä talven pölyt nurkista ja freesata kotia keväisemmäksi. Täyttää kaikki liikenevä tila viherkasveilla, värikkäillä kukilla sekä kauniilla esineillä ja tehdä siitä maailman tärkeimmästä paikasta vielä entistäkin viihtyisämpi. Siispä juuri niin tein tänäkin keväänä 🌻 

Pentikiltä löytyy toinen toistaan kauniimpia kotimaisia vaihtoehtoja kodinsisustamiseen; maljakoista keramiikkaan, kattauksesta tekstiileihin ja upeisiin sisustuselementteihin. Tässä mun keväiset suosikit kotiin! Tiestitkö, että kaikki Pentikin keramiikka on valmistettu Suomessa, maailman pohjoisimmalla keramiikkatehtaalla Posiolla?

Kerro alle mikä sun kevätkotia piristäisi – kommentoineiden kesken arvotaan 100€ Pentik-lahjakortti! 💛 Osallistumisaikaa on sunnuntaihin 17.4. asti ja voittajaan otetaan yhteyttä henkilökohtaisesti.
#pentik #madeinposio #avainlippu #designfromfinland
Kaupallinen yhteistyö @valiofi 💙 // Kaipaatko Kaupallinen yhteistyö @valiofi 💙 // Kaipaatko mun tapaan jatkuvasti lisää inspiraatiota kasvisruokakokkailuun? Tässä yksi simppeli ja toimiva resepti aurinkoiseen sunnuntaihin!

Valio Mifu -suikaleet on helppo, herkullinen ja runsasproteiininen ratkaisu ruoanlaittoon. Rapea paistopinta syntyy pannulla vain kahdessa minuutissa, joten valmis ruoka on hetkessä pöydässä. Aloita vaikkapa tästä 10 minuutin ohjeesta, johon kanan tapaan käytettävä uutuusmaku Mifu Tikka Masala sopii saumattomasti:

Täytetyt naanleivät 🥙

Lämmitä naanleivät uunissa. Paista Mifu ja paloiteltu lehtikaali pannulla Oivariinissa. Levitä chilihummus, Mifu-lehtikaaliseos, tomaattiviipaleet, hieman punasipulia, turkkilaista jugurttia sekä tuoretta minttua leiville ja mausta lopuksi sormisuolalla sekä pippurilla. Taita leipä kaksinkerroin ja nauti!

Copyright © 2022 Annika Ollila • Design by LuxiBee