Vetäessäni kuvien vaatteita viime viikolla ylleni en voinut muuta kuin ajatella, että ne on niin vahvasti jotain mitä äitini olisi voinut nuoruudessaan pukea päällensä. Leveiden farkkujen ja vakosamettitakin yhdistelmä on kuin suoraan seitkytluvulta ja tuona päivänä huvituin useampaan kertaan siitä, että olin sattumalta valinnut päälleni juuri kyseiset vaatekappaleet. Myös tän postauksen asussa oli musta vähän samankaltaista menneen ajan fiilistä, kun samojen leveälahkeisten farkkujen kaverina oli rusettikauluksinen pilkkupaita. Ois mieletöntä, jos äitillä olisi vielä tänäkin päivänä jotain vastaavia aarteita tallessa, sillä ne menisi varmasti ahkeraan uusiokäyttöön (ja päästäisiin siskon kanssa tappelemaan niistä, kuten vanhoina hyvinä aikoina on ollut tapana, haha). Muutama vuosi takaperin leikkasin äitini vanhat, ihanat Leviksen klassiset 501:t shortseiksi ja silloin se tuntui mitä parhaimmalta päätökseltä, mutta nyt vähän kaduttaa, sillä ne olisi olleet upeat ihan pitkälahkeisinakin. No, onneksi ne on ilahduttanut shortsimallissakin jo monen monta kesää. Joskus on nimittäin käynyt niinkin, että oon pätkäissyt farkut shortseiksi ja toinen lahje on hiponut polvea siinä missä toinen hädintuskin peittää pyllyn…
Puhuin näistä Weekdaysta ostamistani farkuista jo pari postausta takaperin ja pakko vielä uudelleen sanoa, että vaikka ne varmasti jakaakin mielipiteitä (ja runsaasti), niin mä tykkään niistä kovasti. Vannoin muutamia vuosia sitten, etten varmasti enää koskaan irtaudu pillifarkkujen maailmasta, mutta nykyään ne tuntuu monesti vähän turhan makkarankuorimaisilta omiin koipiini ja vähän erilaisemmat mallit on nousseet niiden sijasta suosikeiksini. Niin se mieli vaan muuttuu.
PS: Kävin muuten tänään hammaslääkärissä tekemässä viimeisiä loppusilauksia näin oikomisprojektini loppumetreillä ja nyt mulla on uudet etuhampaat! Tekisi mieli kirjoittaa kaikesta äkkiähetinyt, mutta odotan siihen asti, kunnes hoitoni on pian saatu virallisesti päätökseensä ja pääsen kertomaan tarkemmin tästä reilusta puolivuotisesta kokonaisuudessaan. Oli silti pakko hihkua vähän näin etukäteen, sillä en vaan voi uskoa, että oon haaveillut suorasta hammasrivistöstä pienen ikuisuuden ja nyt mulla viimeinkin on sellainen. Mieletön tunne.
Jacket NLY (*here – *adlink/mainoslinkki) // jeans Weekday // sweatshirt R-Collection // sneakers Adidas
Kuvat: Jenni Rotonen
4
ruokatauolla näitä kuvia selatessa vaan jämähdin tuijottamaan puhelinta, niiiiin mielettömän kaunis olet!
Voi, kiitos <3
Postaukseen liittymättä, mua kiinnostaisi tietää mitä hajuvettä sä käytät?:>
Ihana kyssäri! Oon käyttänyt jo pitkään D&G:n Dolcea ja viime syksynä sen kaveriksi aktiiviseen käyttöön tuli L’Occitanen Terre de Lumiére L’eau. Etenkin jälkimmäinen kirvoittaa aina säännöllisesti kysymyksiä siitä, että mitä ihanantuoksuista hajuvettä mulla oikein on 😀
Sana ’söpö’ kuvaa tota asua täydellisesti:) ihana! Pitäisköhän itsekin uskaltautua kokeilee leveämpiäkin lahkeita, hmm. Oon aina ajatellu et ne ei sovi mun 150cm varrelle mutta olishan ne ihan kivaa vaihtelua! 🙂
No kieltämättä, hah! Mä en jaksa niinkään ajatella, että joku vaatekappale ei sopisi mulle pituuteni/painoni vuoksi, vaan puen päälleni sitä mikä omasta mielestä milloinkin näyttää ja tuntuu kivalta 🙂 Eli rohkeasti kokeilemaan vaan, saatat yllättyä!
Your jacket is perfect for fall!
xx from Bavaria/Germany, Rena
Thanks!
aivan ihana toi takki!!
Se on kyllä kiva, etenkin just harmaan kollarin tai hupparin kanssa <: Ylipäätään kaikki värilliset vaatteet tuntuu tähän harmaaseen vuodenaikaan jotenkin erityisen virkistävältä!
Vitsit nuo housut on varmaan ihan supermukavat jalassa! Ite en vielä ihan lämpee noille, mut pitänee ehdottomasti kokeilla siitä huolimatta, tiedä vaikka oiskin hyvät mullekin. 😀 Tuo takki on kans ihana ?
No niin on! Pääasiassa siks oonkin tyyliin elänyt noissa viime viikot 😀
Ihana asu!! Oon useamman kerran käynyt Monkissa sovittelemassa tollasia flared -farkkuja, mutta en oo vielä uskaltautunut ostamaan. Niissä monkin versioissa lahkeet hipovat häiritsevästi maata, mutta nuo näyttää kyllä just sopivan mittaisilta!
Kiitos, J! <3 Noi oli kyllä just siitä hyvät, että toi pituus ei oo monien muiden farkkujen tapaan ihan ylimittainen. Noita oli myös 32-pituisena, mutta kerrankin hyllystä löytyi myös vähän lyhyemmille sopiva 30 🙂
Oot kyl niiin söpö! Nuo hymykuopat, tui tui! 😀