Tuntuu vähän hullulta sanoa ääneen, että nyt on todella jo marraskuu ja ensi kuussa on taas joulu. Alkuvuoden menot sekä kesän helteiset riennot tuntuu vieläkin kuin eiliseltä ja parhaimmat syyskuukaudetkin hujahti ohi ennen kuin ehti edes kissaa sanoa. Aikamoista. Näin vanhetessa aika tuntuu rientävän jatkuvasti kiihtyvää vauhtia ja tätä menoa huomaan varmaan pian, että oon jo viisikymppinen. Toivottavasti en.
Ensimmäiset jouluvalot on bongattu (jos ihan rehellisiä ollaan, niin se tapahtui jo monta viikkoa sitten) ja hätähousuisimpien kauppojen hyllytkin on jo alkaneet täyttymään joulutilpehööristä. Mä en oo niin jouluihmisiä, että tollainen saisi mut hyppimään riemusta, mutta tänä vuonna kaikkea jouluhössötystä tasapainottanee se, että karataan Espanjaan joulunviettoon. Mulla on siitä rehellisesti sanottuna vähän ristiriitaiset fiilikset, sillä poissa kotoa viettämäni joulut ei oo kuulunut ihan elämäni parhaimmistoon – ensimmäisellä kerralla olin (näin jälkeenpäin ajateltuna) ehkä vähän liian nuori viettämään perinteistämme poikkeavaa joulua muualla ja jälkimmäisellä kerralla joulu oli ihan vaan tavallinen päivä, jolloin kokattiin Vienan ja Artun kanssa vegeburgereita ja juotiin bisseä Balilla. Se oli itseasiassa vähän tuikitavallista lauantaipäivää kurjempikin, sillä perheen soittaman Skype-puhelun jälkeen podin oikein poikkeuksellisen kovaa koti-ikävää ja lähdin aikaisin kotiin nukkumaan. Tänäkin vuonna joulun pyhistä tulee toden totta erilaiset, sillä vietetään joulua poikaystävän äidin luona jättimäisen sukulaiskatraan kesken, mutta yritän lähteä matkaan avoimin mielin. Ehkäpä tästä tulee mun ensimmäinen ihana joulu poissa kotoa!
Mutta ennen kuin kiirehditään asioiden edelle, niin se marraskuu. Marraskuu on musta yksi vuoden ankeimmista kuukausista kovaa vauhtia lyhenevien päivien sekä koleiden, märkien säiden vuoksi, mutta ehkä se voisi olla jotain muutakin. Aion ainakin yrittää tehdä marraskuustani mahdollisimman vaivattoman kaivamalla kirkasvalolamppuni naftaliinista, ottamalla d-vitamiiniannokseni päivittäiseksi rutiiniksi (miksi se on aina niin hankalaa?), uppoutumalla mielenkiintoisiin kirjoihin ja juomalla litroittain glögiä manteleilla sekä rusinoilla höystettynä. Ajattelin myös ottaa marraskuun projektiksi puuhastella kotimme viimeinkin valmiiksi, jotta voitaisiin pitää jotkut kivat pikkujoulutuparit vielä lähiviikkojen aikana. Taulut saatiin tällä viikolla seinälle ja keittiöön kaivattu kaappikin löytyi, joten oon varsin toiveikas tän suhteen!
Toisin kuin yleensä näihin aikoihin vuodesta, niin mulla on tästä alkavasta talvesta varsin kiva fiilis. Ja mikäli aika menee yhtä nopeasti kuin tähänkin mennessä, niin kesä on täällä ennen kuin ehditään edes pikkujoulukaudesta toipua.
PS: Jos kaipaatte marraskuun pimeisiin iltoihin jotain mielenkiintoista katsottavaa, niin tsekatkaapa Netflixin uusi Bodyguard -jännärisarja, jota tähdittää Game of Thronesistakin tuttu naama. Me katsottiin se läpi vaivaisessa kahdessa illassa, eikä oltais haluttu sen loppuvan ikinä.
Kuvat: Mona Salminen
4
Aivan ihania kuvia ja tuo paita on täydellinen! Mistä se on ostettu?
Se on valitettavasti jo vuosikausia vanha ostos Ginasta! 🙁 Siitä tuli jo Instagramissakin melkein ennätysmäärä kysymysviestejä.
Moikka!
Mikä kirkasvalolamppu teillä on? Oon miettinyt pitkään sellaisen ostoa, mutta en osaa päättää sen ja sarastunvalon väliltä…
Kiva postaus taas kerran, olet ainoa bloggaaja, jonka postauksia luen vieläkin monien vuosien jälkeen! Oot aito ja sun postauksia lukiessa tulee fiilis, että lukisi kaverin tekstiä 🙂
Meillä on tämä: https://www.verkkokauppa.com/fi/product/17331/hgvqm/Beurer-TL50-kirkasvalolamppu
…mutta jos päättäisin nyt uudelleen, niin ostaisin ehkä just jonkun sarastusvalon ton sijasta – ton kun saa ainoastaan päälle ja pois, eikä siinä oo mitään muita lisäasetuksia. Mut muuten kirkasvalolamppu on kyl ollu mun suosikki, auttaa päivittäisessä käytössä nimittäin huomattavasti 🙂 <3
Bodyguard oli niiin hyvä, vihaan sitä tyhjää tunnetta mikä tulee hyvän sarjan katsomisen jälkeen, sit yrittää epätoivoisesti löytää uutta katottavaa 😀 Rakastan Richard Maddenin aksenttia!
Hahah, sama täällä. Bodyguard tuli just sopivasti mun Blacklistin jättämään tyhjyyteen, mutta nyt oon taas ilman mitään THE sarjaa. No, eiköhän taas pian joku hyvä löydy! Mustakin se aksentti oli ihan kivaa kuunneltavaa, paitsi en voinut sietää sitä ”mum” -tyylistä ”ma’am”-lausahdusta 😀
Siis toi Bodyguard oli oikeesti törkeen hyvä! Harmi, kun oli niin lyhyt… Toivottavasti tulee toinen kausi jossain vaiheessa? Can’t wait!
Samat sanat, se oli kyllä parasta vähään aikaan näkemääni! Ois saanut kyllä kestää pidempään, mut en tiiä, että oisko esim. puolet pidemmästä kaudesta saanut tehtyä yhtä intensiivisen ja nopeatempoisen kuin tosta. Toivottavasti toinen kausi on jo tuloillaan!