Annika Ollila

  • Home
  • Contact
  • Categories
    • Ajatuksia
    • Lifestyle
    • Lookbook
    • Matkailu
  • Archives
    • 2019
    • 2018
    • 2017
    • 2016
    • Facebook
    • Instagram

Ajatuksia, Lifestyle, Lookbook • 5 kesäkuun, 2018

Olisinpa tiennyt

 

 

 

 

 

Olisinpa tiennyt, ettei ole vääränlaista –  me kaikki ollaan erilaisia ja hyviä juuri näin.

 

Olisinpa tiennyt, ettei elämän etenemiselle oo yhtä oikeanlaista kaavaa. Että se tulee heittämään mut mitä odottamattomimmalle uranalulle ja että rakkaasta harrastuksesta muodostuu yllättäen työ, jonka parissa puuhastelen vielä vuosienkin jälkeen, vaikka nuoruuden suunnitelmani oli aivan toisenlainen.

 

Olisinpa tiennyt, että mihin kaikkeen pystyn kun vaan riittävän sinnikkäästi yritän.

 

Olisinpa tiennyt, että välillä voi ja pitääkin sanoa tiukasti ei. Ja että kenelläkään ei ole oikeutta tehdä mulle asioita, joita en halua itselleni tehtävän. Vartaloni on (ja tulee aina olemaan) arvokas ja ihana, vaikka joku muuta väittäisikin.

 

Olisinpa tiennyt, ettei enemmän ole useinkaan paremmin, eikä määrä korvaa koskaan laatua.

 

Olisinpa tiennyt, että äitini selviää voittajana pitkään riepotelleista sairauksista ja että mullakin on kaiken huolen ja myllerryksen keskellä lupa hengähtää. Jos vaan olisin tiennyt sen, niin olisin saattanut tulevaisuudessa välttyä monelta ongelmalta.

 

Olisinpa tiennyt, miten tärkeää on avata suunsa – niin huonoista kuin hyvistäkin asioista.

 

Olisinpa tiennyt, että rakkaus on uusiutuva luonnonvara, eikä maailma todella pääty, vaikka ihmissuhteelle käykin niin. Joistain on vaan päästettävä lopulta irti. Ja että lukemattomista ikävistä kokemuksista huolimatta viereeni ilmestyy jossain vaiheessa kumppani, joka tekee kaikki aikaisemmat kompastelut ja pettymykset merkityksettömiksi.

 

Olisinpa tiennyt, ettei mitään kannata koskaan pitää itsestäänselvyytenä.

 

Olisinpa tiennyt, että kovimmat paineet asetan ainoastaan minä itse, eikä kukaan muu vaadi multa yhtä paljon. Vähemmällä itsekriittisyydellä pötkii paljon helpommin pidemmälle.

 

Olisinpa tiennyt, että kaikelle on aikansa ja paikkansa.

 

Olisinpa tiennyt, että pian tulee taas päivä, jolloin nousen aamulla sängystä hymyssä suin tai no, edes ylipäätään nousen. Ettei kaikkea tarvitse jaksaa kannatella itse, eikä avun hakeminen meinaa epäonnistumista. Ja olisinpa niinä kaikkein vaikeimpina hetkinä tiennyt, etten ilman niitä kasvaisi nykyiseksi minäkseni, enkä tänä päivänä vaihtaisi montaakaan pois. Edes niitä kurjimpia.

 

Olisinpa tiennyt, että siskot on todella yksi elämän suurimmista rikkauksista. Etenkin silloin, kun kaikkein riitaisimpien päivien päätteeksi toivoi hartaasti olevansa perheen ainoa lapsi.

 

Olisinpa tiennyt, että huoletonta nuoruutta tulee vielä ikävä ja että itsenäinen, järkevä aikuinen ehtii olla myöhemminkin.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

En oo vieläkään vanha saati viisas, mutta ainakin tiedän edes vähän paremmin. Etenkin sen, että elämä voi olla oikein hyvää silloinkin, vaikkei se menisikään täysin suunnitelmien mukaan.

 

Mitä sä sanoisit nuorelle itsellesi?

 

 

 

 

 

4

18 kommenttia

Related Posts

BACK IN BUSINESS
LET’S DO THIS
Hei 2020
SUMMER PLAYLIST ?
Next Post:
Erilainen syysreissu
Previous Post:
Luurin läpi: viikko 22

Kommentit

  1. Emily sanoo

    5 kesäkuun, 2018 15:13

    Sulle haluun sanoa että sydämiä vaan <3 <3
    Itselleni ehkä, että älä koskaan vähättele omia kykyjäsi!

    Vastaa
  2. Nimetön sanoo

    5 kesäkuun, 2018 17:41

    Mistään ei voi olla koskaan varma, ellei rohkeasti kokeile. Siinä mun!

    Vastaa
  3. Annami sanoo

    5 kesäkuun, 2018 18:00

    <3

    Vastaa
  4. Kati sanoo

    5 kesäkuun, 2018 18:34

    Hei nää viimeaikaiset kuvat on niin hyviä!! Kaunis värimaailma, joka sopii sulle ja blogin visuaaliselle tyylille kuin nakutettu

    Vastaa
  5. Nimetön sanoo

    5 kesäkuun, 2018 18:41

    Itselleni sanoisin, että älä koskaan häpeä itseäsi tai sinun ei tarvitse peitellä mitään, olet hyvä juuri tuollaisena.
    Olen siis puoliksi ulkomaalainen, tosin suomessa asunut koko ikäni. Isäni kanssa en ole koskaan ollut tekemisissä (kerran nähnyt pienenä) ja aina asunut äitini kanssa, joka on suomalainen. Muistan kuinka minua aina ahdisti isänpäivät taikka jos joku kysyi, että missä isäni on. Keksin aina erilaisia tarinoita, enkä ikinä myöntänyt että olen puoliksi marokkolainen. Kadehdin aina muita, kenellä on ”kokonainen perhe”. Edelleenkin kylläkin jos joku kysyy, niin sanon olevani täysin suomalainen.. nykyään on niin paljon rasismia ja etenkin terroristitekoja, että ahdistaa jos itseni liitettäisiin edes ajatuksen tasolla noihin kuvottaviin ihmisiin. Vaikka tiedän, että kaikki sielläpäin asuvat ole hirviöitä, tietenkään. ehkä vielä joskus osaan olla ylpeä juuristani ja kertoa sen ääneen. Toivon ainakin niin..

    Vastaa
  6. Kata / Love Katariina sanoo

    5 kesäkuun, 2018 19:52

    Ihana postaus! Nuorelle itselleni sanoisin, että uskalla olla oma itsesi ja tee asioita mitä haluat tehdä välittämättä muiden mielipiteistä. Älä häpeä haaveitasi tai niiden suuruutta, vaan ole kiitollinen niistä ja tavoittele niitä. Olet onnellisin kun teet sitä mitä rakastat. ?

    Vastaa
  7. Iina sanoo

    5 kesäkuun, 2018 19:55

    Ei ollut ensimmäinen kerta kun blogisi tuo kyyneleet silmiin, mutta tää tuli jotenkin just oikeaan paikkaan. Kiitos kun kirjoitat! Niin moni kohta on tullut itsekin todistettua, toivottavasti muistetaan ne jatkossakin <3

    Vastaa
  8. Ina Lähteenmaa sanoo

    5 kesäkuun, 2018 20:15

    Luen aina innolla sun postauksia, sä oot Annika todella taitava kirjoittaja! ??

    Vastaa
  9. Isa sanoo

    5 kesäkuun, 2018 20:56

    Voi vitsi! Samaistun moneen kohtaan ja voisin sanoa ne myös itelleni. Kyllä kaikki aina järjestyy ja menee niinkuin kuuluukiin, niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin. Sun blogi on mun ihan lemppari! ja ps. oot super kaunis 🙂

    Vastaa
  10. RO sanoo

    5 kesäkuun, 2018 22:12

    <3
    Itselleni sanoisin, että: you are what you are.

    Vastaa
  11. Alisa sanoo

    5 kesäkuun, 2018 22:28

    Aivan ihana! <3Pitääpä ottaa itselle joskus aikaa ja kirjottaa ylös omia mietteitä.

    Vastaa
  12. depressed mad sanoo

    6 kesäkuun, 2018 06:34

    Huomaa että olet rakastettu ja haluttu. En osaa samaistua yhteenkään kohtaan. Sanoisin nuorelle itselleni, että koita nauttia nyt, elämäsi muuttuu kurjemmaksi ja vaikeammaksi vuosi vuodelta.

    Vastaa
    • Sea sanoo

      6 kesäkuun, 2018 10:42

      Vähän sama täällä. Mä just kirjoitin kommentissa, jonka taisin kadottaa johonkin bittiavaruuteen, että en tiedä yhtään mitä sanoisin nuorelle itselleni. Varmaan että ”vituiks se menee kuitenkin”, jos nyt oikein kyyniseksi alan, surullista kyllä 😀 Kertoo varmaan siitä et mulla on vieläkin läsnä elämässä samat ongelmakohdat ja ahdistuksenaiheet kuin silloin nuorempana. Vaikka oonkin saavuttanut asioita elämässä, tuntuu et ne on tulleet vahingossa tai feikkaamalla.

      Ihana postaus kuitenkin Annika taas kerran, kyynikollekin tuli melkein kyyneleet silmiin! 🙂

      Vastaa
  13. Lindu sanoo

    6 kesäkuun, 2018 08:23

    Sanoisin nuorelle minälle, että aikuisuuteen ei ole mikään kiire, vaan pitää nauttia huolettomasta nuoruudesta. Laskuja ehtii maksamaan ja asuntoa siivoamaan kymmeniä vuosia nuoruusvuosien jälkeenkin ja rahan säästämisen kannalta on parempi asua vanhempien kanssa. Olisin säästynyt monelta itkulta ja raivokohtaukselta, kun olisin aloittanut järjestelmällisen säästämisen nuorena ja olisin saanut paljon tukevamman perustan tulevaisuudelle. Nyt lähemmäs 30-vuotiaana perustukset huojuu edelleen ja on todella vaikea saada elämää tasapainoon.

    Sanoisin myös nuorelle minälle, että tilaisuuksiin pitäisi tarttua rohkeammin. Asuin kesätöiden vuoksi toisella paikkakunnalla ja jälkikäteen harmittelen, kun en muuttanut sinne.. Olisi elämä vienyt aika eri suuntaan, mutta toisaalta kaikella on tarkoituksena.

    Olisihan tähän liittyen varmasti muitakin asioita, mutta nämä tuli päällimmäisenä mieleen.

    Vastaa
  14. Anonyymi sanoo

    6 kesäkuun, 2018 09:21

    Aivan ihana postaus <3
    ps. jätän sulle postaustoiveen tatuoinneistasi 🙂

    Vastaa
  15. Nora sanoo

    6 kesäkuun, 2018 10:20

    Ihanasti kirjoitettu!

    Mistä tuo ihana pilkullinen huivi/panta on? 🙂

    Vastaa
  16. Petra sanoo

    21 kesäkuun, 2018 21:57

    Sä oot niin aito <3

    Vastaa
  17. Nimetön sanoo

    30 kesäkuun, 2018 13:16

    Mistä noi housut ja farkkutakki? 🙂

    Vastaa

Vastaa Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Arkistot

Search

annikaollila

Viikonlopun valohoito 💆🏻‍♀️ Viikonlopun valohoito 💆🏻‍♀️
1. Viherkasveissani vallitsi ripsiäisinvaasio ja 1. Viherkasveissani vallitsi ripsiäisinvaasio ja kävin tuholaisten kimppuun petopunkkien kanssa. Ajatus ällötti ensin, koska punkit, mut turhaan – ne hoiti hommansa, enkä vastoin pelkojani löytäny niitä vilistämässä ympäri kotia. Hyvää työtä, punkit 🤝🏻

2. Tammikuussa jäin koukkuun ristikoihin ja jääkaapintyhjennysnuudeleihin, eli pikaruokaan, johon saa upotettua kaikki kaapin jämäkasvikset.

3. Viikottainen keramiikkatyöpaja on palannut arkirytmiin. Onneks kaapeista ei löydy ihan kovin montaa kippoa ja kuppia ennestään…. 

4. Jo se on upeeta, ettei aamulenkkejä oo tarvinnu tehdä enää pilkkopimeessä, mut tää bonari lämmittää mieltä vähintään yhtä paljon.

5. Lempparityyppi ei meinnanu pysyä pöksyissään, kun lenkkimiljöönä oli parin sateisemman viikon jälkeen tää. (Feel you, Luka.)

6. Laitoin maustelaatikon uuteen uskoon 🫙 Ennen-kuva jäi ottamatta, mut voitte kuvitella miltä näyttää 40 maustepurkkia ja -pussia sikin sokin pienessä laatikossa. Ei kovin tyydyttävältä – toisin kuin tää lopputulos.

7. Arkiruokakerhon menussa hodaribuffa. @makuliha’n kasvisnakki oli tosi hyvä! 🌭
Mainos @postigroup x @helsinkimissio 💌 Tuntemat Mainos @postigroup x @helsinkimissio 💌 Tuntemattoman hymy tai lämmin ele voi joskus pelastaa päivän. Tänä ystävänpäivänä ihan pienellä teolla voi antaa hetken, jota muistellaan parhaimmillaan pitkään. 

Kirjoita ystävänpäiväkortti lämpöä ja rohkaisua kaipaavalle nuorelle ja tiputa se postimerkin kera postilaatikkoon, niin Posti kuljettaa sen HelsinkiMission kanssa ystävänpäiväksi sitä kaipaavalle hankkeessaan nuorten yksinäisyyttä ja syrjäytymistä vastaan. Kortit löytävät perille näillä tiedoilla:

Posti Oy
Ystävänpäivä 
PL 7230
00002 Helsinki

Nuorille toimitettavat kortit tulee lähettää 1.2. mennessä, perinteisemmät ystävänpäiväkortit puolestaan 7.2. mennessä. Mä kirjoitin kortin, tee säkin niin. Ehkä tehdään sillä jonkun päivä 💐

#Ystävänpäivä #Posti #HelsinkiMissio
Haluaisin niin lisää tällasta tähän talveen. Haluaisin niin lisää tällasta tähän talveen. Ehkä pitää hurauttaa talvilomalle pohjoiseen ☃️
Oon aikonu postata nää jo monta päivää, mut e Oon aikonu postata nää jo monta päivää, mut en oo keksiny mitään sanottavaa, eikä näissä kuvissakaan varsinaisesti mitään erityistä oo. Mut sellasta se välillä on, aina ei oo ihan kauheesti sanottavaa tai mitään erityistä muutenkaan. 

Paitsi nyt kun aloin miettimään, niin toi auringonnousu oli näin tammikuussa aika erityinen. Yleensä niistä ei-niin-erityisiltä tuntuvista hetkistäkin löytynee jotain erityistä, vaikkei ihan aina sitä muistaiskaan. 

Viime viikolla toivoin täällä auringonpilkahdusta ja sen myös sain 💫
Mainos @hartwallnovelle 💙 Alkutalven sairastelu Mainos @hartwallnovelle 💙 Alkutalven sairastelukierre uuvutti salakavalasti kehon sekä mielen ja siitä toivuttuani on taas palava halu antaa omalle hyvinvoinnille sen ansaitsema huomio. Mulle se tarkoittaa mielen ja kehon kuuntelemista ja niiden ravitsemista kulloinkin kaivatuilla tavoilla, jotka saattavat vaihdella elämäntilanteesta riippuen paljonkin. Joskus se voi olla kevyttä liikuntaa, hiljaisuutta, päikkäreitä ja omaa rauhaa, toisinaan taas ystävien läsnäoloa, intensiivistä hikoilua, aamuun asti tanssimista sekä hamppareita ja irtokarkkeja. Joskus jopa näitä kaikkia sekaisin. 

Mulla on tänä vuonna ilo inspiroida yhdessä Novellen kanssa sua ja mua voimaan aidosti paremmin, mitä se sitten itse kullekin tarkoittaakaan. Avainasia on löytää jaksamistaan tukevat rutiinit ja vaalia niitä arjen keskellä. Jaoin omani stoorissa, ehkäpä kerrot siellä omasi myös mulle? 

Voidaan hyvin - sekä näin tammikuussa että sen jälkeenkin. #novelle #elämänjanoon
Load More Follow on Instagram

Copyright © 2023 Annika Ollila • Design by LuxiBee

Copyright © 2023 · Muse / Genesis Framework · WordPress · Kirjaudu sisään