Viiden päivän puhdistuskuuri on nyt takana päin ja koska tätä jälkipuintia on toivottu kovasti, niin ajattelin vihdoinkin kertoa, että miten se sitten lopulta sujuikaan ja vastaan samalla myös kysymykseen, että tekisinkö sitä uudelleen!
Ennen kuuria raapustettu ensimmäinen postaus aiheesta löytyy täältä ja tarkemmat ohjeet tismalleen samaan detox-kuuriin täältä.
1. päivä sujui ongelmitta aamusta iltaan saakka. Olin super innoissani tästä haasteesta, uusista ruoista, respteistä ja kokkailin keittiössä hummuksia ja salaatinkastikkeita ihan tohkeissani. Päivän ”pahin” hetki oli se, kun poikaystävä tuli alkuillasta töistä kotiin, sillä yhdistän sen aina siihen ajatukseen, että pian syödään tapamme mukaan hyvää illallista yhdessä. Illallista syötiin kyllä nytkin, mutta mä omaa salaattiani ja poikaystävä vieressä meidän molempien suosikkiruokaa, eli sitruuna-piripiri -maustettua kanaa ja riisiä. Se tuntui vähän ikävältä. 😀
2. ja 3. päivä tuli ja meni, nekin yllättävän helposti. Olin kumpaisenakin päivänä aika paljon poissa kotoa ja silloin en ehdi tuntea kunnolla nälkää normaalitilanteessakaan. Toisen päivän vaikein hetki oli iltapäivällä, kun suurin osa päivän ruuista oli jo masussa, mutta päivää oli vielä niin paljon jäljellä, etten halunnut syödä vähiä jäljellä olevia ruokiani, vaan join akuuttiin nälkääni vettä ja vihreää teetä. Kolmantena päivänä vaikein oli aamupäivä, sillä tunsin itseni hetkellisesti jopa huonovointiseksi, kun en ollut saanut tarpeeksi energiaa. Aikaistin sen päivän ruokiani kuitenkin hieman ja loppupäivä sujui sen ansiosta kuin rasvattu. Olin kuullut, että toinen ja/tai kolmas päivä olisivat kuurin hankalimmat ja koska mulla ei lopulta ollut sen suurempia ongelmia kummankaan suhteen, niin kuvittelin, että tässähän päästiin lopulta helpolla. Ei kannata nuolaista, ennen kuin tipahtaa.
4. päivä oli mulle ehdottomasti kaikkein kovin pala. Jopa aamulenkki koiran kanssa tuntui ylivoimaiselta ja makasin lähes koko päivän sohvalla, sillä mua heikotti energiavajeen vuoksi niin paljon, että oksetti. Samat ruuat alkoi tökkimään ihan toden teolla ja oli suuria vaikeuksia saada edes niitä vähiä aterioita menestyksekkäästi alas. Söin iltapäivällä suunniteltujen ruokien lisäksi toisen vihreän omenan heikkoa oloani parantamaan, mutta sekään ei oikein helpottanut. Olin kärttyinen sekä voimaton ja ellei poikaystävä olisi ollut puhumassa järkeä mun päähän, niin olisin varmasti illalla syönyt normaalin aterian, sillä päässä pyöri vain, että ”eihän tässä oo yhtään mitään järkeä”. Kävin nukkumaan poikkeuksellisesti ennen yhdeksää, sillä halusin päivän päättyvän ja samalla pelkäsin, että mitäköhän seuraavasta päivästä oikein tulee.
5. päivänä heräsin virkeänä ilman herätyskellon soittoa jo seitsemältä. Join sitruunaveden ja söin aamupuuroni, ennen kuin lähdettiin Nuuksioon useamman tunnin aamureippailulle, enkä voinut uskoa sitä, että mulla oli edellisen hirveän päivän jälkeen taas niin normaali, energinen olo. Vaihdoin viimeisinä päivinä lounassmoothien sekä illallissalaatin paikkoja keskenään ja vaikka se ei eilen helpottanutkaan, niin tänään se tuntui olevan hyvä ratkaisu, sillä olin aamureippailun jäljiltä poikkeuksellisen nälkäinen jo päivällä. Koko päivä sujui kevyesti aamusta iltaan (joskin viidennen päivän kohdalla jopa suosikkini, eli vihannestikut hummuksella, tökki jonkin verran) ja illalla mietin, että oisin melkein voinut jatkaa samalla kaavalla vielä pari lisäpäivääkin.
Puhdistuskuurin aloitusaamuna painoa oli 60,5 kiloa ja kuurin päättymisen jälkeisenä aamuna 57 kiloa, eli nesteitä lähti kropasta yhteensä 3,5 kiloa. Puhdistuksen neljäntenä päivänä puhisin itsekseni, kuinka turvotuksen oli muka tarkoitus vähentyä ja siitä huolimatta mun vatsa muistutti lähinnä pidempiaikaista raskausvatsaa kaiken sen veden kittaamisen ja raakojen vihannesten syömisen vuoksi. Heti kuurin päättymisen jälkeen tilanne kuitenkin normalisoitui ja turvotuskin lähti samalla, kun viiden päivän haasteelle heitettiin heipat. Se oli ihana tunne – vähän kuin konkreettinen palkinto vajaan viikon ”uurastuksesta”. Ehkä parasta kaikessa oli se, että tunsin itseni jälkikäteen energisemmäksi ja pirteämmäksi kuin aikoihin. Kuurin neljäntenä päivänä olin heikoimmillani, mutta heti sen jälkeen homma lähti ylämäkeen ja viimeisenäkin päivänä olo oli ihan mielettömän hyvinvoiva, vaikka kroppa ei ollut saanut yhtään enempää energiaa kuin muinakaan päivinä.
Kokonaisfiilis kuurin jälkeen oli siis oikeestaan paras mahdollinen – käteen jäi keveämpi ja energisempi olo sekä kaikesta siitä vihreästä inspiroitunut fiilis. Ja hemmetti soikoon, kirsikkana kakun päällä vielä se onnistumisen tunne! Mainitsinkin jo aiemmassa postauksessani, että mun itsekuri on vielä näin aikuisiälläkin lähes yhtä kehittynyt kuin keskiverto pikkulapsella ja siksi tällaiset haasteet onkin mitä parhaita (ja tervetulleinta) harjoitusta mun pääkopalle. Nyt sain oikein kunnon syyn olla ylpeä itsestäni ja se tuntui valehtelematta ihan sairaan hyvältä! Onnistumisen tunne on parasta ja se pitäisi kokea jonkun asian kautta aina säännöllisin väliajoin.
Vaikka detoxin aikana – enimmäkseen toisena ja kolmantena päivänä – himoitsinkin kaikkea mahdollista ”kiellettyä” leivistä hampurilaisiin, suolasta hiilareihin ja hedelmistä lihaan, niin kaikki mieliteot katosi odotusten mukaisesti heti, kun niistä tuli taas sallittuja. Tuoretta leipää ostin kyllä samantien ja ensimmäiseksi illallisekseni söin kaikkein övereimpienkin haaveilujen sijaan tuikitavallista kanaa ja riisiä salaatilla, mutta aamiaispuurot, smoothiet ja vihannekset jäi pysyvästi päivittäiselle ruokalistalle. Totaalikieltäytyminen ei missään nimessä oo mulle se paras menetelmä minkään suhteen, vaan kun kaikki on sallittua ja niin sanotusti käden ulottuvilla, niin epäterveellisten ruokien himoitseminenkin laskee huomattavasti. Mä tykkään herkutella silloin, kun siltä tuntuu ja esimerkiksi tästä taivaallisesta pastasta on tullut meille sellainen erityisen koti-illan harvinainen herkku, mutta kun annan itselleni luvan syödä sitä hyvällä omatunnolla satunnaisesti, niin ne terveellisemmät salaatit ja vihanneksetkaan ei maistu puulta.
Ja vielä se kysymys, joka useimpia tätä lukevia varmasti kiinnostaa: lähtisinkö tähän uudestaan? Ehdottomasti. En usko, että mehupaastot yms. on mun juttu, sillä mä tarvitsen jotain pureskeltavaa, mutta tää oli jopa yllättävänkin helposti toteutettavissa. En söisi tän ”dieetin” mukaan jatkuvasti, enkä suosittele sitä muillekkaan, sillä jokainen kroppa tarvitsee hyviä rasvoja, hiilihydraatteja ja proteiineja, mutta ajattelin ottaa tavoitteeksi tehdä saman jatkossakin aina muutaman kerran vuodessa. Seuraava hyvä toteutusajankohta voisi olla esimerkiksi ensi keväänä ennen mahdollista reissua.
44
Miia sanoo
Tää kyllä inspiroi muakin kokeilemaan! Kiitos vinkistä ja kun kerroit oman kokemuksen. Joulun ja uuden vuoden mättämisen jälkeen vois olla varmaan ihan hyvä puhdistaa kehoa 🙂
Rena sanoo
It looks yummy and healthy 🙂
xx from Bavaria/Germany, Rena
Nimetön sanoo
Sun pitää ehdottomasti jakaa meillekki toi sitruuna piripiri kanan ohje ! 🙂
Annika sanoo
Oon miettinyt sitä monta kertaa, mut se on niin epäkuvauksellinen ruoka kuin vaan olla ja voi! 😀 Täytyy kehitellä siitä jotkut kivat kuvat joku päivä, sillä se on ihan mun suosikkiversio kanasta. <3
Sara sanoo
Heippa! Mua kiinnostais tietää, että onko puhdistuskuurin aikana pudonneet kilot pysyneet poissa, vai onko normaaliin ruokavalioon palatessa myös paino lisääntynyt? Kuurin toteuttaminen harkinnassa nyt myös täällä!
Annika sanoo
Moikka! En oo käynyt vaa’alla sen jälkeen säännöllisesti (sillon kävin joka päivä, mutten haluu ottaa siitä tapaa), mutta tänään oli pakko käydä tän kommentin vuoksi kokeilemassa ja paino oli 58 kiloa, eli kilon verran enemmän kuin heti puhdistuksen jälkeen 🙂 Turvotuksen kanssa homma meni vähän heikommin, sillä heti ton päättymisen jälkeen mulle tuli jokakuukautiseen tapaan kunnon menkkaturvotus ja se alkaa vasta nyt laskemaan 😀
Nimetön sanoo
Mäkin innostuin tästä sun kirjoitusten takia ja oma puhdistuskuuri lähtee käyntiin ensi viikon maanataina. Jännityksellä odotan!
S sanoo
Olin huomaavinani, että joku kirjotti jonkun aiemman detox-postauksen kommentteihin, että tää saattaa vaikuttaa ihon kuntoon negatiivisesti. Miten sulla kävi, näitkö vaikutusta vai tapahtuiko mitään? 🙂
Annika sanoo
Mulla ei ollut ihoon mitään vaikutusta! Ihan samanlaisena pysyi niin ennen, kuurin aikana kuin sen jälkeenkin 🙂
Nimetön sanoo
menee taas (pikkusen vaan xD) ohi aiheen, mutta käytätkö vaaleita/revittyjä farkkuja näin talvella?:)
Annika sanoo
En kummemmin! Vaaleita kyllä silloin tällöin, mutta kunnolla revityt on musta enemmän kesäkamaa <:
Nimetön sanoo
Sen verran pitää nyt kyllä kommentoida, että koko ”detox”-termihän on ihan höpöhöpöä. Meillä on maksa ja kaksi munuaista, jotka ”puhdistaa” meidän kehoa, mikään muu ei sitä tee. Vihreiden syömisen lisäämiseksi ja ruokailun hetkelliseen keventämiseen tää on varmasti kiva, kuuriluontoinen juttu, mutta ei mun mielestä sen arvoista, että hukkaisi kokonaisen päivän toimintakyvyttömyyteen syömisten vähäisyyden takia. Uskon kyllä että sä Annika tiedät nää, mutta jotenkin tuli tarve silti mainita kun niin moni on nyt tätä suin päin lähdössä kokeilemaan 🙂
Nimetön sanoo
Tuntuu kyllä hassulta, että tämänkään tasoiseen ”kritiikkiin” ei bloggaaja vastaa 😀
Annika sanoo
Vastasin samoihin kysymyksiin jo edellisen detox-postauksen kommenttiboksissa: https://www.annikaollila.fi/2017/11/heartbeats-detox-taustaa-ja-alkutunnelmia/
–
”Mun (ja muiden detoxia käyttävien) perimmäisenä ajatuksena ei ookkaan se, että kun nyt tässä syön muutaman päivän erityisen puhtaasti, niin sen ansiosta mun kroppa puhdistuu ikuisiksi ajoiksi ja voin sen jälkeen mättää epäterveellisyyksiä hamaan tappiin asti. Sen sijaan toivon inspiroituvani tästä sen verran, että voisin jatkaa paremmalla linjalla myös tulevaisuudessa, kuten tekstissäkin kirjoitin 🙂 Se on kuitenkin fakta, että tällä “kuurilla” ylimääriset nesteet ja turvotus vähenee ja olo on sen jälkeen vähän keveämpi kuin aloitushetkellä!”
–
Tohon sun kommenttiisi viitaten vielä sen verran, että vaikka sä et tekisikään noin, niin mun mielestä kuurin jälkeinen fiilis oli täysin sen viiden päivän arvoista ja se on mulle tärkeintä! Meinaan toteuttaa kuurin varmasti ensi vuoden puolella uudestaankin 🙂
Nimetön sanoo
siis näillä niin suuressa hypessä olevilla ’detox’-kuureillahan ei elimistöä millään tavalla todellisuudessa putsata. Mielestäni puhdistuskuuri-termin käyttö tässäkin tekstissä on todella harhaanjohtavaa. Koko tämä detox-juttu on ihan silkkaa markkinointia jolla ei millään tavalla vaikuteta elimistön kuona-aineiden poistamiseen. ?
Silja sanoo
Moikka! En voinu olla huomaamatta tuota Wilfan blenderiä mikä näkyy kuvassa. Ootko ollu tyytyväinen siihen? Mie oon hintojen vuoksi myöntynyt unohtamaan Vitamixit ja oon katellu tuota Wilfan vastaavaa. Meneekö helposti jäiset hedelmät sileeks tai ootko kokeillu tehä kuumaa keittoa pelkästään tolla? 🙂 Kiitos jos viitsit vastata!
Annika sanoo
Moi! Oon ollu tosi tyytyväinen tohon, toi on ihan supertehokas. Jäiset hedelmät ja marjat menee ihan sileeks, keitot onnistuu ongelmitta ja jopa passionhedelmä (josta jää aina sellasia hemmetin ärsyttäviä pikkumurusia smoothieen) menee tolla ihan olemattoman kokoisiin osiin. Meinas detoxin tokana päivänä itku tulla, kun smoothieta tehdessäni en saanut tota päälle ja luulin sen hajonneen, mutta olinkin unohtanut laittaa töpselin seinään… 😀 😀 Mut siis joo, voin lämpimästi suositella tota! Mulla on ollu yhtä sun toista blenderiä elämäni aikana, mut toi on ehdottomasti paras tähänastisista.
Kriselda sanoo
Go Annika! Noi sun päivät kuulosti hyvin tutuilta 😀 Me kehitetään tosta Petran detoxista talviversio, jossa on mm. lämpimiä keittoja. Tammikuussa sit seuraava startti ;D
Annika sanoo
Lämpimät keitot kuulostaa ihanalta! Ensi vuoden puolella sitten taas! 😉
Sofia sanoo
Moi! Nyt tulee ehkä tyhmä kysymys mutta mun mielestä mainitsit jossain tähän liittyvässä postauksessa kvinoan ja tossa kuvassakin sitä näyttäis salaatin joukossa olevan (?). Luin kuurin ohjeet läpi mutta en huomannut siellä mainintaa kvinoasta! Kuuluuko se siis kuuriin vai lisäsitkö sen mukaan itse, ja jos lisäsit niin olisiko perusteluja sille? 🙂 kiinnostaisi myös kokeilla tota kuuria meinaan mut tätä jäin miettimään.
Annika sanoo
Moi! Mä en syö (musta)papuja tai linssejä, joten vaihdoin ne kvinoaan 🙂 Ei sille mitään sen kummempaa syytä ole!