Annika Ollila

  • Home
  • Contact
  • Categories
    • Ajatuksia
    • Lifestyle
    • Lookbook
    • Matkailu
  • Archives
    • 2019
    • 2018
    • 2017
    • 2016
    • Facebook
    • Instagram

Ajatuksia • 10 heinäkuun, 2020

Perjantaikuulumisia

Hei! Mitä teille kuuluu? Miten heinäkuu on lähtenyt rullaamaan?

Mulla leppoisasti, rauhallisesti ja vähän väsyneesti, mutta silti ihan mukavasti. Alkukesän energiapiikin ja jatkuvan tekemisen jälkeen oon hieman rauhoittunut ja viettänyt suurimman osan ajasta kotona letkeää arkea elellen – Lukan kanssa puuhastellen, päikkäreitä sekä pitkiä yöunia nukkuen, kokkaillen ja sekä läheisiä että vähän kaukaisempia nurkkia läpi koluten. Epävakainen sää on toki vaikuttanut tähän jonkin verran, sillä viileämmällä sadekelillä linnoittaudun yleensäkin kotosalle, mutta koen, että tää on ollut sitä mitä oon vilkkaamman (ts. uuvuttavamman) alkukesän jälkeen tarvinnutkin. Välillä oisin kaivannut tekemistä ja etenkin seuraa, mutta koska muiden kesäsuunnitelmat on buukattu menoja täyteen, niin ollaan vietetty suurin osa ajasta ihan vaan keskenämme. Onneksi asun kahden parhaan ystäväni kanssa, joten on ollut hyvä näinkin.

Kunnon kesälomaa pidän tuskin tänä kesänä lainkaan. En enää nykyään ajattele, että voidakseen pitää lomaa pitäisi olla jotenkin aivan piipussa tai pahasti loman tarpeessa; paras tilanne lomailuun olisi sellainen, jossa koko aika ei menisi pelkkään työrupeamasta palautumiseen, vaan aikaa jäisi puhtaalle nauttimisellekin. Oon kuitenkin ollut koko alkuvuoden käytännössä ”puolilomalla” ja tehnyt ainoastaan hieman töitä, joten ajattelin jatkaa samalla kaavalla läpi kesän. On hyvin mahdollista, että ehdin vielä muuttamaan mieleni ja haluankin myöhemmin pitää pienen kesäloman, mutta juuri nyt en koe sitä tarpeelliseksi. Nyt heinäkuussa kaikkien muiden lomaillessa sähköpostiinkaan ei kilahda käytännössä mitään reagoimista vaativaa, joten voin huoletta viettää tietokoneettomia päiviä ja jossain vaiheessa ajattelin pitää myös täysin puhelimettoman paripäiväisen. Ensimmäisiä on tullut vietettyä tänä vuonna jo ihan mukavasti, mutta ilman puhelinta en oo ollut pitkiin aikoihin.

Siinä missä alkukesästä kaikki ajatukset pyörivät uuden kodin ja tulevan muuton ympärillä, niin nyt tilanne on aivan päinvastainen, enkä suurimman osan ajasta meinaa edes muistaa koko asiaa tapahtuneeksi. Koska muuttoon on edelleen aikaa, eikä muuttolaatikoiden pakkaaminen oo ollut vielä ajankohtaista, niin elämä on jatkunut reilun kuukauden takaisten kauppojen jälkeen ilman pienintäkään muutosta ja sen myötä mitään ei tunnu edes tapahtuneen. Tällä hetkellä uusi koti tuntuu niin kaukaiselta ja epätodelliselta asialta, että välillä huomaan havahtuvani siihen, että ainiin, tällainen pikku muutos tosiaan odottelee meitä ihan lähitulevaisuudessa. Kuten kauppojen jälkeen kirjoitin, niin tää taitaa todella konkretisoitua vasta siinä vaiheessa, kun saadaan uuden kodin avaimet vihdoin kätösiin. Täytyy varmaan asettaa puhelimeen muistutus pakkaamisen aloittamisesta, sillä tätä menoa unohdan senkin tyystin.

Tänään aloitin päiväni poikkeamalla aamulenkin varrella kastelemassa kesälomailevan Jennin viherkasviviidakon – meillä on ollut jo vuosia sellainen kätevä järjestely, että toisen ollessa reissussa toinen käy pitämässä huolta siitä, että kasveilla on kotona hyvät oltavat. Aamun oon istunut koneen ääressä ja tämän postauksen naputtelun jälkeen siirryn pakkaamaan kimpsuja ja kampsuja kasaan, sillä tää viikonloppu on koko kesän ainoa, jolle oon tehnyt suunnitelmia: lähden nimittäin pienelle viikonloppureissulle! En tosin mihinkään maailman ääriin, vaan muutaman tunnin matkan päähän Tampereelle. Meen viettämään viikonloppua ystäväni kotikaupunkiin ja suunnitelmissa on mm. Tampereen ravintolatarjonnan perinpohjaista läpikoluamista, saunomista, mahdollista vesiurheilua ja harvinaista laatuaikaa ilman kiirettä minnekään. Sääennusteet eivät oo luvanneet tuleville päiville kaikkein optimaalisimpia kesäkelejä, mutta ei anneta sen häiritä – it is what it is, joten sateenvarjo vaan mukaan ja menoksi. Virkistävää päästä pitkästä aikaa ihan muihin maisemiin ja viettämään kunnolla aikaa ystävän kanssa. Tää muistuttaa mua vähän siitä eräästä parin vuoden takaisesta, ikimuistoisesta kesästä, jolloin käytännössä asuttiin yhdessä, kun omista kodeista huolimatta vietettiin kirjaimellisesti kaikki aika yhdessä.

Mukavaa kesäviikonloppua – kuullaan taas

 

143

4 kommenttia

Related Posts

GILEISTÄ IHANIN
14 x tällä viikolla
Keskikesäksi kotiin
Maanantaikuulumiset
Next Post:
Kesäreissukohteena Tampere
Previous Post:
Viherkasveja, keramiikkaa ja helteisiä hetkiä

Kommentit

  1. hanna sanoo

    10 heinäkuun, 2020 16:25

    Mistä on tuo ihana mekko0´? <3

    Vastaa
    • Annika sanoo

      15 heinäkuun, 2020 14:20

      Se on &Other Storiesista 🙂 Tässä (ei mainos-) linkki siihen: https://www.stories.com/en_eur/clothing/dresses/mini-dresses/product.voluminous-floral-smock-mini-dress-white.0853054001.html

      Vastaa
  2. Pinja sanoo

    12 heinäkuun, 2020 20:45

    Ihanat nää kuvat ja koko postaus! Mä oon vuosi vuodelta tykästynyt vaan enemmän ja enemmän sun blogiin ja instaan. Niistä tulee aina niin hyvä fiilis <33 Tietenkin näin lukijana toivoisi uusia postauksia vaikka joka päivä ja myös sun ig-storyt on kivaa seurattavaa, mut jatka samaan malliin!

    Vastaa
    • Annika sanoo

      15 heinäkuun, 2020 14:32

      Kiitos kauniista sanoista ja kivasta palautteesta, Pinja <3

      Ymmärrän, että uusia postauksia kaipaa varsinkin nykisin, kun niitä ilmestyy vähän entistä harvemmin. Tänä vuonna oon keskittynyt vähän muihin juttuihin kuin blogiin ja usein oonkin laittanut aiemmin blogiin käytetyn ajan esim. Instagram Storyihin, sillä vaikka kirjoittamista rakastankin, niin tällä hetkellä täällä on enimmäkseen ns. "hiljaisia lukijoita". Sen sijaan Instagramissa saan tekemästäni enemmän reaktioita aikaiseksi ja se tuntuu mulle jotenkin konkreettisemmalta ja palkitsevammalta kiitokselta. Oon myös yrittänyt etsiä myös sopivaa tasapainoa siinä, että mitä jakaisin Instagramissa ja mitä puolestaan täällä, jotta joka kanavassa ei pyörisi täysin samat jutut.

      Vaikka blogipostaukset ovatkin nykyään vähän harvinaisempaa herkkua, niin oon päässyt niiden kanssa siihen pisteeseen, etten tunne enää mitään painetta tai stressiä niihin liittyen ja se on ollut parasta. 🙂 On ihan erilainen fiilis kirjoitella, kun sitä tekee vaan ja ainoastaan silloin, kun siltä tuntuu!

      Vastaa

Vastaa Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Arkistot

Search

annikaollila

Viikonlopun valohoito 💆🏻‍♀️ Viikonlopun valohoito 💆🏻‍♀️
1. Viherkasveissani vallitsi ripsiäisinvaasio ja 1. Viherkasveissani vallitsi ripsiäisinvaasio ja kävin tuholaisten kimppuun petopunkkien kanssa. Ajatus ällötti ensin, koska punkit, mut turhaan – ne hoiti hommansa, enkä vastoin pelkojani löytäny niitä vilistämässä ympäri kotia. Hyvää työtä, punkit 🤝🏻

2. Tammikuussa jäin koukkuun ristikoihin ja jääkaapintyhjennysnuudeleihin, eli pikaruokaan, johon saa upotettua kaikki kaapin jämäkasvikset.

3. Viikottainen keramiikkatyöpaja on palannut arkirytmiin. Onneks kaapeista ei löydy ihan kovin montaa kippoa ja kuppia ennestään…. 

4. Jo se on upeeta, ettei aamulenkkejä oo tarvinnu tehdä enää pilkkopimeessä, mut tää bonari lämmittää mieltä vähintään yhtä paljon.

5. Lempparityyppi ei meinnanu pysyä pöksyissään, kun lenkkimiljöönä oli parin sateisemman viikon jälkeen tää. (Feel you, Luka.)

6. Laitoin maustelaatikon uuteen uskoon 🫙 Ennen-kuva jäi ottamatta, mut voitte kuvitella miltä näyttää 40 maustepurkkia ja -pussia sikin sokin pienessä laatikossa. Ei kovin tyydyttävältä – toisin kuin tää lopputulos.

7. Arkiruokakerhon menussa hodaribuffa. @makuliha’n kasvisnakki oli tosi hyvä! 🌭
Mainos @postigroup x @helsinkimissio 💌 Tuntemat Mainos @postigroup x @helsinkimissio 💌 Tuntemattoman hymy tai lämmin ele voi joskus pelastaa päivän. Tänä ystävänpäivänä ihan pienellä teolla voi antaa hetken, jota muistellaan parhaimmillaan pitkään. 

Kirjoita ystävänpäiväkortti lämpöä ja rohkaisua kaipaavalle nuorelle ja tiputa se postimerkin kera postilaatikkoon, niin Posti kuljettaa sen HelsinkiMission kanssa ystävänpäiväksi sitä kaipaavalle hankkeessaan nuorten yksinäisyyttä ja syrjäytymistä vastaan. Kortit löytävät perille näillä tiedoilla:

Posti Oy
Ystävänpäivä 
PL 7230
00002 Helsinki

Nuorille toimitettavat kortit tulee lähettää 1.2. mennessä, perinteisemmät ystävänpäiväkortit puolestaan 7.2. mennessä. Mä kirjoitin kortin, tee säkin niin. Ehkä tehdään sillä jonkun päivä 💐

#Ystävänpäivä #Posti #HelsinkiMissio
Haluaisin niin lisää tällasta tähän talveen. Haluaisin niin lisää tällasta tähän talveen. Ehkä pitää hurauttaa talvilomalle pohjoiseen ☃️
Oon aikonu postata nää jo monta päivää, mut e Oon aikonu postata nää jo monta päivää, mut en oo keksiny mitään sanottavaa, eikä näissä kuvissakaan varsinaisesti mitään erityistä oo. Mut sellasta se välillä on, aina ei oo ihan kauheesti sanottavaa tai mitään erityistä muutenkaan. 

Paitsi nyt kun aloin miettimään, niin toi auringonnousu oli näin tammikuussa aika erityinen. Yleensä niistä ei-niin-erityisiltä tuntuvista hetkistäkin löytynee jotain erityistä, vaikkei ihan aina sitä muistaiskaan. 

Viime viikolla toivoin täällä auringonpilkahdusta ja sen myös sain 💫
Mainos @hartwallnovelle 💙 Alkutalven sairastelu Mainos @hartwallnovelle 💙 Alkutalven sairastelukierre uuvutti salakavalasti kehon sekä mielen ja siitä toivuttuani on taas palava halu antaa omalle hyvinvoinnille sen ansaitsema huomio. Mulle se tarkoittaa mielen ja kehon kuuntelemista ja niiden ravitsemista kulloinkin kaivatuilla tavoilla, jotka saattavat vaihdella elämäntilanteesta riippuen paljonkin. Joskus se voi olla kevyttä liikuntaa, hiljaisuutta, päikkäreitä ja omaa rauhaa, toisinaan taas ystävien läsnäoloa, intensiivistä hikoilua, aamuun asti tanssimista sekä hamppareita ja irtokarkkeja. Joskus jopa näitä kaikkia sekaisin. 

Mulla on tänä vuonna ilo inspiroida yhdessä Novellen kanssa sua ja mua voimaan aidosti paremmin, mitä se sitten itse kullekin tarkoittaakaan. Avainasia on löytää jaksamistaan tukevat rutiinit ja vaalia niitä arjen keskellä. Jaoin omani stoorissa, ehkäpä kerrot siellä omasi myös mulle? 

Voidaan hyvin - sekä näin tammikuussa että sen jälkeenkin. #novelle #elämänjanoon
Load More Follow on Instagram

Copyright © 2023 Annika Ollila • Design by LuxiBee

Copyright © 2023 · Muse / Genesis Framework · WordPress · Kirjaudu sisään