Kaksi vuotta ja kolme päivää sitten palasin reppureissultani kesken kaiken kotiin. Elämä toi yllättäen eteeni jotain niin ainutlaatuista, etten halunnutkaan enää viilettää merisuolan karhentamissa hiuksissani pitkin maita ja mantuja vailla huolta huomisesta, vaan peruin suunnitelmani silmääkään räpäyttämättä ja palasin keskelle Suomen kylmintä talvea. Miltei 50 asteen lämpötilamuutoksesta ja purevasta pakkasesta huolimatta se talvi tuntui kuitenkin lämpimimmältä vuosiin. Sinä tammikuisena, pimeänä tiistaiaamuna hän odotti mua lentokentän tuloaulassa ja siitä hetkestä lähtien me ollaan oltu me.
Tiesin jo siinä vaiheessa, että yhdessä ihmisessä voi tosiaan olla kaikki mitä oon koskaan uskaltanut toivoa.
Näin jälkikäteen menneitä vuosia läpikäydessäni on ollut jännää huomata, kuinka täyttä totta on sanonta siitä, että hyväksymme sen kohtelun ja rakkauden, jonka kuvittelemme ansaitsevamme. On niin helppoa tyytyä alitajuisesti kaikkeen – oli se sitten halventavaa, välinpitämätöntä tai vaikkapa epäkunnioittavaa käytöstä – sillä emme harmillisen monesti muista tai edes ymmärrä ansaitsevamme parempaa. Täällä on niin valaisevia sanoja aiheesta, etten edes yritä kirjoittaa niitä paremmin.
Tässä nykyisessä hetkessä ja tilanteessa tuntuu hullulta ajatella, millaista käytöstä sitä on esimerkiksi menneisyyden tapailutilanteissa sietänyt ilman, että on välttämättä edes ymmärtänyt siinä olevan mitään pielessä. Mun elämä mullistui, kun elämääni tuli vihdoin ihminen, jonka kanssa mun ei tarvinnut enää tyytyä mihinkään, sillä vasta siinä vaiheessa heräsin siihen todellisuuteen, että tällaista tää voi ilmeisesti parhaimmillaan olla. Ei turhanpäiväistä niskurointia, inhottavaa käytöstä, jatkuvaa pahaa mieltä tai kurjien sutkautusten suodattamista, vaan molemminpuolista arvostusta sekä kunnioitusta, rakentavia keskusteluja, avointa vuorovaikutusta ja turvallisen vakaa ilmapiiri. Ja mikä tärkeintä: sitä, että sun olo tehdään ainutlaatuiseksi, upeaksi ja ihanaksi juuri sellaisena kuin kaikkine vatsamakkaroinesi ja niine raivostuttavimpine luonteenpiirteinesikin oot.
Vaikka välillä ärsyynnynkin silloin, kun mua kutsutaan kauniiksi röhnöttäessäni sohvalla tyynyn jättämät painaumat naamassa, räkä poskella ja ruuan tahrimat vaatteet päällä, sillä on ollut vaikeaa sisäistää, että joku voi aidosti ajatella niin, niin samaan aikaan se tuntuu ihan tosi hyvältä. Että joku pitää musta juuri tällaisena kuin oon ja vielä sanoo sen ääneen.
Me ollaan oltu me vasta kaksi lyhyttä vuotta, mutta on ollut ihanaa tunnistaa varovaisia ajatuksia siitä, että haluaisin nähdä itseni tässä samassa kainalossa vielä ryppyisenä mummelinakin. Sillä mitä vaan elämä tuleekaan ikinä heittämään eteeni, niin tässä se tuntuu aina hitusen paremmalta. Tässä mulla on kaikki tarvitsemani.
233
Olisin jättäny äärettömän määrän tykkäyksiä, mikäli se ois mahollista!! Ite vajaa pari vuotta sitten pitkästä suhteesta eronneena ja nyt sinkkuna viihtyneenä, ihmiset tuppaa ihmettelemään miksen seurustele tai, että miksi mun tapailusuhteet ei etene. Ite koen sen niin, että jos mun olo on sellanen, että tyydyn johonkin ihmiseen tai jos se tekee mut epävarmaksi jo tapailuvaiheessa niin se ei oo tarkotettu mulle. Mielummin sitä antaa elämän heitellä ja fiilistelee uusia ihmisiä ihan siitä lähtökohdasta, että ne tuo sun elämään uusia näkökulmia ja kokemuksia. Lähtökohtana sellanen kumppanin etsimällä etsiminen ei johda oikein mihinkään, väkisin ei tuu kuin paskaa.
Nimenomaan! Omalla kohdalla on käynyt monesti niin, etten siinä ”kriittisessä tilanteessa” oo vielä edes tajunnut, kuinka huonosti oon tullut kohdelluksi ja oon sisäistänyt sen vasta sitten, kun koko homma on takana päin. Mutta toi etsimällä etsiminen toimii kyllä harvemmin – ainakin omalla kohdalla kaikki paras on tapahtunut aina silloin, kun odotukset on heitetty romukoppaan ja on nauttinut elämästä vaan siinä hetkessä. Jonkun tunteen tai henkilön etsiminen saattaa monesti myös aiheuttaa juurikin sen, että haluaa jotain niin kovasti, että tyytyy huomaamattaan ihan liian vähään.
On ihanaa nähdä miten olet löytänyt onnesi! Kahden parisuhteen jälkeen olen samassa tilanteessa kuin sinäkin. Olen löytänyt tasa-arvoisen parisuhteen, jossa kaikki menee niin oikein. Minulla täsmälleen samat ajatukset, kuin sinä kirjoitit, kiitos. Ehkä skeittarit ovat vaan parempia 😉 Onnellisia hetkiä teille!
Onpa ihana kuulla, koska voin niin samaistua sun tunteisiin. Ajattelen myös, että ehkä kaikki ne menneisyyden inhottavimmatkin kuviot piti käydä läpi, jotta tätä nykyisyyden tilannetta osaa arvostaa kunnolla. 🙂 Ihania ja onnellisia hetkiä myös teidän tulevaisuuteen!
Ihanaa! Oon uskomattoman onnellinen sun puolesta Annika. Ja samoin poikaystäväsikin puolesta, sillä myös hän on äärimmäisen onnekas saadessaan kaltaisesi kumppanin. ? Kaikkea hyvää teille! <3
Kiitos, kiitos, kiitos <3
voihan rakkaus <3 <3 <3
<3 <3 <3
Kiitos tästä ja tosta linkistä! Itse oon vasta havahtumassa siihen, kuinka kiinnostukseni oikein vain lisääntyy sitä myöten, mitä välinpitämättömämpää kohtelua saan. Tuntuu hankalalta “kääntää” omia tunteita mutta sain tästä jälleen uutta inspiraatiota. Ootte ihanan oloinen pari ja levitätte näin netinkin välityksellä tosi paljon hyvää oloa ympärillenne 🙂
Joo, toi on kyllä valitettavan yleistä ja itsellekin tuttua 😀 Jos vaan välillä muistaisi tarkastella tilannetta objektiivisesti, niin se tekisi monessa tapauksessa hyvää. Kiitos, Niina! <3
Sulla ei oo aavistustakaan, kuinka paljon sain tästä tekstistä voimaa. Kiitos <3
Ihana kuulla. <3
Eikä miten ihana!! Itku tuli, oon tosi onnellinen teidän puolesta <3
Haha, aww! Kiitos <3
Aivan ihana postaus! <3 Luulin tosin puoleen väliin postausta saakka että tää ois ollu ilmoitus että ootte menneet kihloihin, haha apua. Kuinka onnellinen sitä voikaan olla toisten puolesta, kihloissa tai ei ;D Kaikkea hyvää <3
Hahah, sellaisia uutisia ei oo valitettavasti vielä vähään aikaan tiedossa, mutta mahdollisesti sitten joskus myöhemmin. Kiitos <3
Ihanat te ?? Ps palan halusta kuulla miten sun lash lift on tällä kertaa pysynyt!!
Ainiin joo! Paljon paremmin! Laitosta on nyt suurinpiirtein 3,5 viikkoa ja ripset näyttää hyvältä edelleen – oon ollut tosi tyytyväinen. Joku suositteli värjäämään ripset näihin aikoihin uudelleen, niin ajattelin kokeilla sitä! 🙂
Samaistun ihan täysillä!! Olin vuos sitten tosi huonossa suhteessa; jatkuvaa valehtelua, välinpitämättömyyttä ja lupausten pettämistä. Jossain vaiheessa aloin itekin jo iha tosissaan uskomaan että ok kai mä sit vaan ansaitsen tämmöstä kohtelua ja tää on jotenki mun oma vika. Vihdoin mulla sit meni kuppi nurin ja uskalsin lähteä siitä suhteesta (”parempi et on kuitenki ees jonkunlainen parisuhde ku et ois ihan yksin” oli ollu ajatuksena).
Tällä hetkellä oon luojan kiitos täysin erilaisen tyypin kanssa, ja oon välillä ihan wtf miten mulla oikeesti voi olla näin hyvä ja onnellinen olo ton kanssa??:D Tuntuu kyllä ihan parhaalta.
Voi vitsi, onpa ihana kuulla. Valitettavan usein jälkiviisaus on vaan se paras viisaus. Onnellisia hetkiä tulevaan! <3
Tää postaus ja toi linkittämäsi teksti osui niin oikeaan kohtaan kuin olla ja voi. Oon kahdeksan vuotta yrittänyt epätoivoisesti rakastaa miestä, joka ei vain koskaan näe mun arvoa. Juuri sun blogin auki klikatessani olin todella surullinen ja mietin, miten arvoton ja huono olo mulla on taas yhden välinpitämättömyyden täyteisen päivän jälkeen ja miten en edes ansaitse parempaa. Se oli ihan väärin ajateltu! Jokainen ansaitsee rakkautta ja tasapuolisuutta ja toivon, että itsekin jokin päivä löydän sitä, mitä sinulla ja poikaystävälläsi on. Ootte aivan ihana pari ja onni oikein säteilee teistä. Kaikkea hyvää! <3
Voi että. Se on vähän niin, että on vaikeaa vaatia/toivoa/odottaa parempaa, jos sellaisesta ei oo lainkaan kokemusta ja siksi huonoihin suhteisiin ajautuukin harmillisen helposti. Kuten sanoit, jokainen ansaitsee rakkautta ja arvostusta, eikä kenenkään pitäisi joutua tyytymään vähempään <3 Tsemppiä tulevaan!
Koskettava kirjoitus! Ihanaa, että sulla on elämässä ihminen joka rakastaa ja ennen kaikkea arvostaa sua ihan just semmosena ku oot, jokainen tarvis sitä. Hauska, ootte tosi saman näkösiä näissä kuvissa 😀
Kiitos! <3 Jokainen todella tarvitsisi ja ansaitsisi sitä.
Voi vitsi oon niin sanoinkuvaamattoman onnellinen teidän puolesta! Sulla Annika on aivan ihmeellinen kyky avata mun silmiä ja saada mut heräteltyä sellasiin asioihin mitkä oon ehkä jollain tasolla tiennyt, mutten ole pystynyt pukemaan niitä sanoiksi. Mun ihan ensimmäinen parisuhde oli sellainen romanttisesti sanottuna tulinen ja täynnä suuria tunteita, mikä on nyt kuitenkin paljastunut todellisuudessa olleen rehellisesti sanottuna kuluttava ja suurimmaksi osaksi täynnä negatiivisia tunteita. Populaarikulttuurista tulee usein sellainen kuva, että jos suhteessa ei myrskyä niin siinä ei rakasteta toisia sellaisella rakkaudella mikä olisi oikeasti merkityksellistä. Samoin ajattelin mäkin siinä suhteessa, että tää on nyt jotain todella suurta ja sellaista rakkautta, joka tapahtuu vaan kerran vuosituhannessa, ja varsinkin kun toinen niin sanoi, mutta eipä ollutkaan 😀 Tämän “vuosisadan rakkaustarinan” jälkeen löysin jonkin ajan päästä uuden suhteen mikä on aivan päinvastainen, suhteessa on tosi varma olla ja tuntuu, että ensimmäistä kertaa mua arvostetaan oikeasti eikä vaan sanota että “totta kai mä arvostan sua” ja tehdä ihan päinvastaista. Joskus oon ihan hiljaa itsekseni miettinyt, et olenko tässä “tylsässä” suhteessa yhtä rakastunut ja eksäni (jonka kanssa joudun vielä olemaan satunnaisesti tekemisissä) onkin hienotunteisesti asiasta naljaillut, kuinka olen nyt vaihtanut niin turvalliseen ja tasaiseen, sanojen kaikessa mahdollisessa negatiivisessa merkityksessä.
Kuitenkin välillä onnistuu muistamaan sen olotilan, mikä vallitsi melkein koko ajan ensimmäisen suhteen aikana: sellainen pohjaton epätoivo siitä että omilla teoillani ongelmat aiheutan, ja jos saan oltua parempi ja toista tukevampi tyttöystävä niin kyllä tämä tästä vielä tasaantuu, mutta samaan aikaan oma ylpeys joka kertoi ettei mun tarvitse kaikessa antaa periksi. Jotenkin vasta noiden hetkien jälkeen tajuaa, miten hyvin asiat nyt on kun ei tarvitse joka päivä käydä jotain ihmeen valtataistelua toisen kanssa, kenen pitäisi olla sun kanssa samassa tiimissä. Toivon, että muillekin kävisi samoin kun minulle, että tuo maahanlyttäävä rakkaus ajaisi karille ja kun siitä sydänsurusta on selvinnyt, löytäisi uuden oikeasti ansaitsemansa rakkauden. Itsekin olisin varmasti jäänyt tuohon suhteeseen, jos se ei olisi sattuineista syistä päättynyt, enkä olisi sen suhteen myrkyllisyyttä tajunnut ennen kuin olen kokenut miltä tuntuu olla arvostettu ja rakastettu joka päivä, eikä vain niinä päivinä kun toiselle sopii.
Josben tää teksti oli ihankun mun elämästäni kirjotettu…. pelottavaa ? mutta ihana kuulla että sulla menee nyt hyvin!! ??
Voin myös 100% allekirjoittaa Josben tekstin – ihan kuin olisit mun elämästä kirjoittanut! Mahtavasti kiteytetty.
Olipa kerrassaan ihana kommentti täynnä viisaita sanoja. Tulee niin lämmin olo, kun ajattelen, että siellä ruudun toisella on sun kaltaisia ihmisiä. Kuten sanoit, suhteen myrkyllisyyttä harvoin tajuaa ennen kuin vasta jälkikäteen, mutta välillä tollaiset karille ohjaavat esteet on monen asian pelastus, vaikka siinä hetkessä ei siltä tuntuisikaan. Ihana kuulla, että oot löytänyt ihmisen, joka antaa sulle kaiken ansaitsemasi rakkauden <3
Voi ihana sinä ja ihanat te! Oon ite aloittanut samoihin aikoihin nykyisen suhteeni ja on ollut jotenkin mieletöntä seurailla tavallaan samaan aikaan samoilla tavoilla kehittyvää teidän suhdetta, on niin helppo samaistua sun teksteihin. Turvallisen, tasaisen ja varman rakkauden löytäminen on parasta maailmassa <3 Ehkä juurikin siitä syystä, että oon niin hyvin pystynyt samaistumaan sun parisuhdejuttuihin, täytyy myöntää että mäkin luulin ensin tän olevan ilmoitus kihloihin menosta, koska me mentiin just puolisoni kanssa kihloihin ja 2020 naimisiin… 😀 Oot ihana ja sun tekstit on ihania, kiitos että oot. Ja jään sitä kihlautumisilmotusta oottelemaan, eiku. :’D
Hahah, voi että! 😀 Niitä uutisia saa luultavasti odotella vielä hetkisen… Onnea teidän kihlauksesta! <3
Ihana postaus, tuli niin hyvälle mielelle tätä lukiessa ja voin samaistua tähän helposti niinkuin varmasti moni muukin! Itsellä kun on takana “särkyneitä sydämiä”, pettymyksiä ja paskamaista kohtelua, niin nyt osaa arvostaa kun on vierellä ihminen, joka myös kehuu kauniiksi vaikka olis just heränny, ja tekee olon niin onnelliseks, että tämmöstä haluais kaikille.
No juurikin niin. Toivon samaa myös kaikille, sillä se on tehnyt elämästä niin järjettömän paljon parempaa. <3
Te olette kyllä niin paras parivaljakko yhdessä. Mikä onni, että osuitte toistenne tielle! <3