Helsinki näyttää tänään kaikkea muuta kuin keväiseltä ja räntääkin tulee taivaan täydeltä (kivaa vappua vaan), mut mun mieli on siitäkin huolimatta yhtä värikäs kuin nää kuvat Ubudin riisiviljelmiltä – tänään on nimittäin vihdoin ja viimein se kauan ootettu muuttopäivä! Oon istunu edelliset kaks päivää aamusta iltaan tehopakkaamassa kotia laatikoihin, mut tänään päästään vihdoin roudaamaan kamat uuteen kotiin. I-ha-naa. Ei tosin se viidennestä kerroksesta ylös alas ramppaaminen, vaan uusi koti. Halkeen ehkä kohta onnellisuudesta.
Kivaa keskiviikkoa, harmaudesta huolimatta! Tästä tulee hyvä päivä.
0
Toivottavasti muutto menee hyvin 😀
Wow, looks like paradise!
xx Rena
http://www.dressedwithsoul.com
Saanko kysyä miten uskallat muuttaa jo niin varhaisessa vaiheessa yhteen uuden kumppanin kanssa? Itse seurustelin 1,5 vuotta ennenkuin muutettiin poikaystävän kanssa yhteen ja silloinkin mietin onko liian aikaista. 😀 Meillä toki oli se tilanne että poikaystävä pääsi samaan kaupunkiin opiskelemaan jolloin ei olisi ollut järkeä että hän olisi hankkinut myös oman asunnon koska olisimme kuitenkin 24/7 yhdessä. Jos teillä on molemmilla asunnot Helsingissä (en tiedä kumppanistasi) miksi kiirehtiä yhteen muuttamisessa? Varsinkin kun joudut niin upeasta asunnosta luopumaan!
En millään tavalla halua pahalla kysyä tai loukata, kunhan mietiskelen kun tällaisia “kiitehtiviä” pariskuntia tulee kohdattua paljon ja itse en siihen uskaltaisi lähteä! 🙂
Koska kaikki ihmiset on erilaisia ja tekee omia päätöksiä.. jos sä et koe hyväks muuttaa ‘heti’ kimppaan niin älä muuta. jotkut toiset kokee sen hyväksi, siinä tuskin on mitään ihmeellistä 😀
Itse muutin poikaystäväni kanssa 17 vuotiaina 2kk seurustelun jälkeen yhteen ja nyt ollaan oltu yhdessä 5 vuotta!
Mun mielestä tommonen jossittelu on ihan turhaa, se tuntui hyvältä ja oikeelta ratkaisulta silloin. Kyllähän ihmisiä eroo 20 vuoden yhdessä olon jälkeen ihan samanlailla kun vaikka sen 2kk jälkeen.
Mä taas en ymmärrä yhtään näitä kiirehtimisihmettelyitä. Elämä on lyhyt – jos kolahtaa, mitä sitä hidastelemaan. Jos ei toimi niin sit täytyy vaan muuttaa erilleen, mut jos toimii niin miksi maksaa turhaan kahta vuokraa ja olla väkisin erossa toisistaan. Ja onhan tässä jo useampi kuukausi kai takana eli ei nyt ihan minkään tuntemattoman kanssa olla lyömässä hynttyitä yhteen 🙂
Jokainen on ihmisenä erilainen. Mä muutin poikaystäväni kanssa ihan vahingossa yhteen (eli käytännössä jäin vain hänen luokseen asumaan, tietysti meidän molempien tahdosta. Välimatkaa oli reilu runti) 2kk seurustelun jälkeen. Tässä sitä ollaan, 3,5v myöhemmin ja ihan oma yhteinen koti valmistuu ens kuun lopussa.
Mun mielestä on ihanaa että Annika uskaltaa elää täysillä! Go with the flow, katumaan ehtii myöhemminki. Pitää tehdä just sitä, mikä tuntuu just nyt parhaalta!
Mä en muuttais sekuntiakaan, tietysti myöhemmin tuli vähän naurettua tälle miten nopeesti jumahdettiin, mutta toisaalta tunnettiin toisemme jo sen verran hyvin, että miksei muuttaa saman katon alle.
Toiset muuttaa yhteen vuoden jälkeen, toiset 10v jälkeen ja toiset ei välttämättä koskaan.
Voihan tuohon vaikka taloudellinen tilanne vaikuttaa, tulee niin paljon edullisemmaksi asua yhdessä ja jakaa kuluja. Annikahan ei tee enää blogia työkseen, ja edellisen kämpän vuokra oli yli 1000 euroa.
Kyllähän sitä aina pääsee taas erilleen muuttamaan. Näkee ainakin sitten heti, että toimiiko tiivis yhteiselo vai ei, eikä tarvitse tuhlata ensin paria vuotta aikaa ja myöhemmin tajuta, ettei kestä kuinka toinen levittelee likasukat makkarin lattialle 😀 Ite tykkäisin ehkä kans asua omillani hetken, mutta omassa tilanteessa poikakaveri muutti toisesta maasta Suomeen ja yhteenmuutto oli ainut vaihtoehto. En usko että sillä olisi suhteen kannalta ollut suurta merkitystä, vaikka olisimme asuneet aluksi erillään.
Itse arvostan suuresti kaikkia, jotka uskaltavat heittäytyä. Jos klikkaa niin klikkaa, eiköhän jokainen itse tiedä kannattaako sitä muuttaa yhteen vai ei. Itse olen asunut puolisoni kanssa yhdessä käytönnössä ensitapaamisesta asti vaikka molemmilla oli omat kodit. Kenenkään ei pitäisi arvostella tai sen suuremmin ihmetellä toisten valintoja. Onnea uudesta kodista ja kaikkea hyvää sinulle Annika:)
Siihen oli useempikin syy, mutta suurimpana kuitenkin se, että käytännössä ollaan jo tähänkin mennessä asuttu yhdessä, sillä ollaan oltu joka ikinen yö yhdessä heti tokasta tapaamiskerrasta lähtien ja toinen koti kahdesta on jatkuvasti tyhjänä. Kahden kämpän välillä ramppaaminen on rasittavaa ja sekin vielä, että nyt yhteen muuton jälkeen säästän miltei 600 euroa kuussa aikaisempaan verrattuna. Kyllä sen tuntee sitten, kun on itselle sopiva aika ja mikä sopii yhdelle ei taas välttämättä oo hyvä toiselle.
Ei se “upeasta asunnosta luopuminen” kovin paina, kun saa yhteisen ihanan kodin, eikä tässä nyt kuitenkaan mihinkään sillan alle muutettu 😀
Persukset näyttää pahalta noissa shortseissa.
Nyt on kyllä pakko sanoa et voi tsiisus mikä kommentti 😀 Koit kuitenkin tärkeäksi ilmoittaa sen, että sua hiertää Annikan shortsit?
^ 😀
Onnea muuttoon!! 🙂 <3
xx
http://mariannelle.com
Onnea uuteen kotiin! Pakko sanoa että näin pitkäaikaisena lukijana on mukavaa huomata että oot palannu ns “juurillesi” blogin suhteen. Nykyään postauksista paistaa jälleen rehellisyys ja aitous. Mun mielestä postaustahtikin on kiva! Blogista huomaa jotenkin että nautit taas kirjoittamisesta ja olet siinä myös hyvin taitava. 🙂 Tsemppiä muuttoon ja ihanaa alkanutta kevättä!
<3
Montako tatuointia sulla on? 🙂 Voisitko tehä niistä postauksen tai ootko kenties jo tehnyt?
Öö öö, niitä taitaa olla yhteensä seitsemän! En oo tehnyt niistä postausta, enkä valitettavasti usko, että tuun tekemäänkään… 🙂