Annika Ollila

  • Home
  • Contact
  • Categories
    • Ajatuksia
    • Lifestyle
    • Lookbook
    • Matkailu
  • Archives
    • 2019
    • 2018
    • 2017
    • 2016
    • Facebook
    • Instagram

Ajatuksia, Lifestyle • 3 tammikuun, 2020

Hei 2020

Heipä hei, uusi vuosikymmen!

Avasin tänään koneen ensimmäistä kertaa kahteen viikkoon. Sanojen muodostaminen takkuilee, mutta ei sen vuoksi, etteikö ajatus kulkisi, vaan koska sormet tuntuvat kohmeisilta. Jokaisen ruudulle naputtelemani sanan keskelle ilmestyy ylimääräisiä kirjaimia ja kokonaisen lauseen kasaaminen vaatii useamman pyyhkimisen ennen pisteen napauttamista. Menneiden viikkojen aikana meinasin muutamaankin otteeseen avata koneen ja tulla kirjoittelemaan, mutta lopulta päätin odottaa sitä hetkeä, jolloin suorastaan palan halusta kirjoittaa. Ja se hetki iski tänään, vuoden kolmantena päivänä.

Viime vuosi oli mulle kuluneen vuosikymmenen paras. Sitä edeltäneet vuodet olivat aikamoista vuoristorataa ja suurimman osan ajasta olin todella hukassa. Aloitin itseni etsimisen säännöllisen terapian avulla alusta, mutta melkein neljä vuotta sitten aloittamani tie oli kivisempi kuin osasin kuvitellakaan – otin paljon pieniä askeleita, jotka eivät tuntuneet johtavan mihinkään ja usein kaksi askelta edettyäni palasinkin vähintään kolme taaksepäin. Jälkikäteen kuitenkin huomasin, että jokaisella takapakillakin oli tarkoituksensa ja kun vaan jaksaa sinnikkäästi yrittää, niin matka taittuu kyllä. Ehkä hitaasti, mutta ainakin varmasti.

Viime vuonna kuvasin ja kirjoitin vähemmän kuin minään muuna vuonna koko 10-vuotisen blogihistoriani aikana. En ollut ”somettajan huipussani”, vaan oikeastaan ihan toisessa ääripäässä, mutta se tuntui siinä hetkessä juuri oikealta ja sen tunteen kantamana osasin olla varsin rauhallisin mielin. Opin olemaan vertailematta itseäni muihin, tekemään juuri niin kuin parhaimmalta tuntuu ja se oli varmasti yksi avaintekijöitä siihen, että vuosi oli niin onnistunut.

Samalla opin aika monta muutakin juttua. Muun muassa sen, että vähempikin tekeminen riittää ja ilman kiirettäkin voi tuntea itsensä tärkeäksi. Sen, että kilttikin ihminen voi oppia pitämään puolensa, vaikka se aluksi vaikealta tuntuisikin. Sen, että elämä helpottuu huomattavasti, kun armollisuus itseään kohtaan kasvaa. Sen, ettei kaikesta tarvitse yrittää pitää kynsin ja hampain kiinni ja niin kliseistä kuin se onkin, toisten ovien sulkeutuessa toiset avautuvat. Ja etenkin sen, että pidemmänkin masennuskauden jälkeen tulee lopulta aika, jolloin elämä tuntuu taas aika kivalta. Ja kun se aika vihdoin koittaa, niin haasteiden voittamisen jälkeen se kiva tuntuu vähintäänkin kymmenen kertaa paremmalta.

Mun vuoden 2020 suunnitelmat ammottavat tyhjyyttään, eikä kalenterissa oo vielä käytännössä mitään. Ei työprojekteja, matkoja tai muutakaan merkillistä – ainoastaan auton katsastus sekä viisaudenhampaan leikkaus. Pari vuotta sitten olisin ollut tällaisesta tilanteesta aivan paniikissa, mutta en enää: sittemmin oon oppinut luottamaan siihen, että asiat selkenevät aina lopulta. Ja oon siitä ihan sairaan ylpeä.

Tulevalta vuodelta toivon new year, new me -setin sijaan samanlaista yksinkertaista onnellisuutta, tasaisuutta ja rauhallisuutta kuin viimekin vuonna. Mukavaa arkea, kokonaisvaltaista terveyttä, tasavertaisia ihmissuhteita, uusia harrastuksia sekä sitä, että oppisin itsestäni vieläkin lisää ja pääsisin jatkamaan matkaa parhaaksi mahdolliseksi itsekseni. Jos 2020 tulee olemaan edes puoliksi yhtä hyvä kuin edeltäjänsä, niin en voi olla muuta kuin pirun tyytyväinen.

 

Leppoisia uuden vuosikymmenen ensimmäisiä päiviä ja mukavaa viikonloppua! (Miten voikin TAAS olla viikonloppu?!)

117

8 Comments

Related Posts

8 (+ 2) x Sarjasuositus syksyyn
Parasta just nyt
4 (+ 2) BLOGIVUOTTA TAKANA
TERVEELLISEMPI VIIKONLOPPUHERKKU
Next Post:
Joogaa, sarjoja ja talvihaaveilua
Previous Post:
Joulukuisia puhelinkuvia

Comments

  1. Rena says

    3 tammikuun, 2020 at 16:52

    Oh, I adore this wonderful summary! Very beautiful pictures!
    xx from Bavaria/Germany, Rena

    Vastaa
    • Annika says

      4 tammikuun, 2020 at 10:29

      Thanks, Rena! 🙂

      Vastaa
  2. Veera says

    3 tammikuun, 2020 at 23:30

    Aivan ihana ja inspiroiva postaus taas kerran! <3 Tosi pitkän matkan oot kyllä kulkenut, toivottavasti tämäkin vuosi tuo hyviä asioita sulle! Hei mitä kertakäyttökameroita muuten käytit ennen kun ostit sen filmikameran? 🙂

    Vastaa
    • Annika says

      4 tammikuun, 2020 at 10:29

      Käytin Kodakin FunSavereita! Tykkäsin niistä kovasti ja muutama tänkin postauksen kuvista on juuri niillä kertiksillä otettu 🙂 Oon nähnyt niitä myynnissä melkein kaikissa käymissäni valokuvausliikkeissä, esim. Fotoykkösistä pitäisi löytyä!

      Vastaa
  3. Pinja says

    4 tammikuun, 2020 at 12:29

    Niin kiva kun taas postasit! Nää kuvat on ihania <33

    Vastaa
    • Annika says

      8 tammikuun, 2020 at 12:51

      Kiitos <3 Nää oli suosikkikuviani vuoden parhaimmista hetkistä!

      Vastaa
  4. Milla says

    4 tammikuun, 2020 at 20:36

    Onpa ihania kuvia! 🙂 En olekaan pitkään aikaan täällä siun blogissa käynyt lukemassa postauksia, mutta pitää tässä samalla käydä lukemassa. Onnellista uutta vuotta sinnepäin ja muista nauttia aikatauluttomuudesta! ^^

    Vastaa
    • Annika says

      8 tammikuun, 2020 at 12:52

      Kiva, kun poikkesit tänne pitkästä aikaa <3

      Onnellista uutta vuotta myös sulle, Milla! 🙂

      Vastaa

Vastaa Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Arkistot

Search

Arjen pienet suuret ilot Arjen pienet suuret ilot
Ekan kuvan perusteella vois melkein luulla, että Ekan kuvan perusteella vois melkein luulla, että ilma ja vesi ois jo vähän enemmän kuin 8-asteista. Sen sijaan käyn edelleen aamukävelyillä toppatakissa ja tänään satoi kaatamalla rakeita niskaan. Oh well 🥲
🌘 🌘
Meinasin ajatuksissani kirjoittaa tähän jotain h Meinasin ajatuksissani kirjoittaa tähän jotain huhtikuun ensimmäisestä päivästä, koska siltä tää tiistai jollain tapaa tuntui, vaikka viimeisiä ihan pian viedäänkin. 

Siispä uus yritys: olkoon tää vähän (tai jos totta puhutaan, niin mielellään paljon, kiitos) valoisamman kevään ensimmäinen päivä 🌞
Kaupallinen yhteistyö & arvonta @pentik_official Kaupallinen yhteistyö & arvonta @pentik_official // Aina tähän aikaan vuodesta tapahtuu sama juttu: valon lisääntyessä tulee suorastaan pakottava tarve pyyhkiä talven pölyt nurkista ja freesata kotia keväisemmäksi. Täyttää kaikki liikenevä tila viherkasveilla, värikkäillä kukilla sekä kauniilla esineillä ja tehdä siitä maailman tärkeimmästä paikasta vielä entistäkin viihtyisämpi. Siispä juuri niin tein tänäkin keväänä 🌻 

Pentikiltä löytyy toinen toistaan kauniimpia kotimaisia vaihtoehtoja kodinsisustamiseen; maljakoista keramiikkaan, kattauksesta tekstiileihin ja upeisiin sisustuselementteihin. Tässä mun keväiset suosikit kotiin! Tiestitkö, että kaikki Pentikin keramiikka on valmistettu Suomessa, maailman pohjoisimmalla keramiikkatehtaalla Posiolla?

Kerro alle mikä sun kevätkotia piristäisi – kommentoineiden kesken arvotaan 100€ Pentik-lahjakortti! 💛 Osallistumisaikaa on sunnuntaihin 17.4. asti ja voittajaan otetaan yhteyttä henkilökohtaisesti.
#pentik #madeinposio #avainlippu #designfromfinland
Kaupallinen yhteistyö @valiofi 💙 // Kaipaatko Kaupallinen yhteistyö @valiofi 💙 // Kaipaatko mun tapaan jatkuvasti lisää inspiraatiota kasvisruokakokkailuun? Tässä yksi simppeli ja toimiva resepti aurinkoiseen sunnuntaihin!

Valio Mifu -suikaleet on helppo, herkullinen ja runsasproteiininen ratkaisu ruoanlaittoon. Rapea paistopinta syntyy pannulla vain kahdessa minuutissa, joten valmis ruoka on hetkessä pöydässä. Aloita vaikkapa tästä 10 minuutin ohjeesta, johon kanan tapaan käytettävä uutuusmaku Mifu Tikka Masala sopii saumattomasti:

Täytetyt naanleivät 🥙

Lämmitä naanleivät uunissa. Paista Mifu ja paloiteltu lehtikaali pannulla Oivariinissa. Levitä chilihummus, Mifu-lehtikaaliseos, tomaattiviipaleet, hieman punasipulia, turkkilaista jugurttia sekä tuoretta minttua leiville ja mausta lopuksi sormisuolalla sekä pippurilla. Taita leipä kaksinkerroin ja nauti!

Copyright © 2022 Annika Ollila • Design by LuxiBee