Annika Ollila

  • Home
  • Contact
  • Categories
    • Ajatuksia
    • Lifestyle
    • Lookbook
    • Matkailu
  • Archives
    • 2019
    • 2018
    • 2017
    • 2016
    • Facebook
    • Instagram

Ajatuksia, Lifestyle • 12 heinäkuun, 2019

Kesäkuulumisia

Hei! Mitä kuuluu?

Huomasin eilen, etten oo kirjoitellut kuulumisistani ikuisuuksiin. Käytännössä jokainen postaus viimeisen kuukauden ajalta käsittelee jotain tiettyä aihetta ja höpöttelyt ovat unohtuneet siinä samalla kokonaan. Syytän kesää, jonka takia ruutuaikani on vähentynyt radikaalisti. (Joskin se on vaan ja ainoastaan hyvä asia.) Tuntuu kuitenkin siltä, että pysyn itsekin vähän paremmin kärryillä ajatuksistani, jos raapustelen niitä välillä ylös – olipa tarinoinnin kohteena sitten tämä julkinen tai toinen, vähän vähemmän julkinen, päiväkirjani.

Eletään parhaillaan heinäkuun puoliväliä, joka tarkoittaa myös sitä, että kesä alkaa olla pian puolimatkassa. Meidän papalla on tapana sanoa jokaisena heinäkuun ensimmäisenä, että ”niin se kesä vaan taas meni ja ensi kuun jälkeen onkin jo syyskuu” 😀 Joka kerta ton kuullessani jopa tällaisen syksyrakastajan niskavillat nousee vähän pystyyn, vaikka samaan aikaan tiedän, että kesän parhaimmat hetket on todellisuudessa vielä edessä päin. Talviturkki on vielä heittämättä, rapujuhlat sekä mökkireissut kalenterissa, Flow-festarit on tuloillaan ja jos hyvin käy, niin aurinkoisimmat kesäkelitkin odottelee saapumistaan. Kulunut kesä on ollut jo nyt yksi stressivapaimmista kesistäni koskaan, enkä muista poteneeni kertaakaan huonoa omatuntoa siitä, että pitäisi olla jossain tekemässä jotain kertakaikkisen upeaa, vaikka todellisuudessa istun kotisohvalla tuijottamassa Stranger Thingsiä. (Jonka uusin kausi on muuten IHAN MIELETÖN.) Oon aiemmin ollut pahemman luokan pitäisi-ahdistuja, joten se on jo paljon se.

Ainoa harmillisempi juttu on ollut se, ettei meillä oo ollut poikaystävän kanssa käytännössä lainkaan yhteistä aikaa Norjan-reissuamme lukuunottamatta. Työt on vieneet toisen niin vauhdikkaasti mukanaan, että parhaimmillaan meni jopa viisi päivää niin, ettei edes nähty toisiamme hereillä, vaikka asutaan saman katon alla. Olisi kieltämättä ihanaa, jos yhteistä aikaa olisi vähän enemmän ja kesämuistoja voisi tehdä yhdessä, mutta it is what it is. Alkukesän hektisin tapahtumarupeama käy onneksi tänä viikonloppuna päätökseensä, joten uskallan mahdollisesti alkaa elättelemään varovaisia toiveita siitä, josko ehdittäisiin tämän kesän aikana vaikka edes yhdeksi yöksi mökille nauttimaan yhdessäolosta. Tai tekemään piristäviä extempore-asioita, kuten käymään Linnanmäen uudessa laitteessa, elokuvissa katsomassa odotettua leffaa tai ihailemassa auringonlaskua lähikallioilla. Ja no, sentään päästiin yhdessä ikimuistoiselle telttaretkellemme – täytyy olla kiitollinen siitä, sillä olisi nimittäin hyvin voinut olla niinkin, ettei lomalle lähteminen olisi ollut lainkaan mahdollista.

 

 

Tällä hetkellä oon erityisen innostunut uudesta filmikamerastani, jonka ensimmäisen rullan vein juuri kehitykseen ja odotan parhaillaan malttamattomana, milloin digiversioiden latauslinkki kilahtaa sähköpostilaatikkooni. Kuvien kehityksestä saapuminen jännittää aina, mutta tällä kertaa vielä tavallista enemmän, sillä nyt en tiedä lainkaan mitä tuleman pitää. Useamman kertisrullan kuvattuani ehdin jo ”tottumaan” niiden tyyliin ja fiilikseen, mutta nyt kyseessä on täysin uusi kamera ja ennestään vieras filmikin, joten en voi muuta kuin pitää sormet tiukasti ristissä ja toivoa parasta. Jos lopputuloksena on yhtään mitään näkemisen arvoista, niin näytän ne täällä varmasti ennen kuin osaatte niitä edes kaivata.

Odotan jännityksellä ensi viikon viikonloppua, sillä järjestetään kotonamme pienet synttäreiden ja tupareiden yhdistelmäbileet. En oo järjestänyt juhlia vuosikausiin, mutta nyt ajateltiin, että koska ei olla pidetty näiden yhdessävietettyjen vuosien aikana vielä yksiäkään juhlia, niin olisi jo korkea aika sellaisille. Yhdistetään tuparit poikaystävän syntymäpäiviin, brunssiin ja pienimuotoisiin kesäjuhliin, joten siitä ei voi tulla muuta kuin hauskaa. Se on samalla myös hyvä potku persauksille sen suhteen, että saan (toivottavasti) vihdoinkin suoritettua muutamia kotihommia, joita siirtäisin muuten johonkin hamaan tulevaisuuteen saakka.

Viime viikonlopun festareiden rasvadieetti veti kropan useammaksi päiväksi niin ällöttävän veteläksi, että tiistaisissa ahdistuksissani menin ja tilasin Palms & Berriesiltä pakastimen täyteen superruoka açaíta. Toimitus tuli eilen suoraan kotiovelle, vedin kunnon vitamiinipommin heti iltapalaksi ja nyt seuraavaksi ajattelin käynnistää viikonloppuni kasaamalla itselleni oikein kunnon superkulhon myöhäiseksi aamupalaksi. Açaíta ei sanota turhaan koukuttavaksi, mutta tuntuu pirun hyvältä himoita pitkästä aikaa jotain, joka on jotain muuta kuin rasvalla kyllästettyä.

Toivottavasti sunkin kesä on sujunut mukavasti. Ihanaa alkavaa viikonloppua!

186

8 Comments

Related Posts

Tammikuun top-lista
LAKE BIRRABEEN
Päivän kuulumiset
Seitsemän syntiäni
Next Post:
Ruisrock filmillä
Previous Post:
Hetkiä, joita muistella talvella

Comments

  1. Anniina says

    12 heinäkuun, 2019 at 19:36

    Hei, olis kiva jos tekisit jonkun postauksen filmikuvaamisesta (jos siis siihen on tarpeeksi tekstiä ja sisältöä :D). Oon itsekin alottanut nyt kunnolla filmikuvauksen, vaikka kameran hankin jo 5 vuotta sitten, ei vaan ole ollut aikaa – ja oikeastaan rahaa – aiemmin alkaa kuvata enemmän. Kiinnostaisi siis jos sulla on esim. filmivinkkejä, missä kehität rullat jne! 🙂

    Vastaa
    • Annika says

      12 heinäkuun, 2019 at 20:05

      Heh, en valitettavasti usko, että siitä ois (ainakaan vielä) tekstiä ihan postaukseksi asti – aina välillä saatan höpötellä jotain kuvien ohessa. Filmivinkkejäkään ei oo ehtiny vielä muodostumaan, kun takana on vasta yksi rulla, mutta kehitän kuvat Fotoykkösessä 🙂

      Vastaa
      • Anniina says

        12 heinäkuun, 2019 at 22:15

        Okei, ymmärrän hyvin! Tossa filmissä, millä oot kuvannut on tosi kiva look niin ajattelin, jos sulla ois jotain kokemusta haha 🙂 Mitä filmiä se on? Piti muuten vielä sanoa, että tosi kiva teksti oli, kun pääsi kuulemaan vähän kuulumisia!

      • Annika says

        12 heinäkuun, 2019 at 22:27

        Se on tosiaan ollu vaan Kodakin FunSaver-kertiksen lopputulosta, eli mitään uuteen kameraan hankkimaani filmiä en oo vielä nähnytkään/näyttänytkään! 🙂

  2. Katriina says

    13 heinäkuun, 2019 at 13:22

    Moikka! Tosi kaunis mekko sulla, saako kysellä mistä se on hommattu?

    Vastaa
    • Annika says

      13 heinäkuun, 2019 at 18:01

      Se on Nelly.comista! 🙂

      Vastaa
  3. Nimetön says

    14 heinäkuun, 2019 at 07:59

    Hei saatko ilmoituksen jos vanhoihin postauksiin tulee kommenttia? 🙂

    Vastaa
    • Annika says

      15 heinäkuun, 2019 at 09:43

      Saan hallintapaneeliin kyllä, mutta ne jää helposti uudempien postausten kommenttien taakse piiloon. Jos on mitä tahansa kysyttävää, niin kannattaa osoittaa kommentit ensisijaisesti uusimpiin postauksiin! 🙂

      Vastaa

Vastaa Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Arkistot

Search

Luka appreciation post just because. Meinaa olla Luka appreciation post just because.

Meinaa olla hankalaa käsittää, että se täyttää syksyllä jo 9 – ihan vastahan nukuin parikuukautisen rääpäleen kanssa öitä lattialla sen ollessa ensimmäisiä hetkiä kotona. Elämä aikuisen koiran kanssa on musta parasta, kun arki rullaa omalla painollaan eteenpäin ja toisen pienimmätkin eleet tuntee läpikotaisin.

Ollaan käyty melkein 450 yhteisen viikkomme aikana läpi aika monta erilaista elämänvaihetta, joista jokainen on ollu parempi kaksin elettynä. Oispa vähintään toiset 450 viikkoa vielä edessä 💛🤞🏻
Hypättiinks me just kevään yli suoraan kesään Hypättiinks me just kevään yli suoraan kesään?
Arjen pienet suuret ilot Arjen pienet suuret ilot
Ekan kuvan perusteella vois melkein luulla, että Ekan kuvan perusteella vois melkein luulla, että ilma ja vesi ois jo vähän enemmän kuin 8-asteista. Sen sijaan käyn edelleen aamukävelyillä toppatakissa ja tänään satoi kaatamalla rakeita niskaan. Oh well 🥲
🌘 🌘
Meinasin ajatuksissani kirjoittaa tähän jotain h Meinasin ajatuksissani kirjoittaa tähän jotain huhtikuun ensimmäisestä päivästä, koska siltä tää tiistai jollain tapaa tuntui, vaikka viimeisiä ihan pian viedäänkin. 

Siispä uus yritys: olkoon tää vähän (tai jos totta puhutaan, niin mielellään paljon, kiitos) valoisamman kevään ensimmäinen päivä 🌞

Copyright © 2022 Annika Ollila • Design by LuxiBee