Neljän sunnuntain putki

Kotona ollaan taas, juuri sopivasti pääsiäisviikonlopuksi. Olin eilisen ajomatkan jäljiltä niin pöpperössä, etten jotenkin muistanut, että tää perjantai on pyhäpäivä ennen kuin kello 8:40 kipitin aamupalatarvikkeiden toivossa lähikauppaan vaan huomatakseni, että se aukeaakin poikkeuksellisesti vasta kymmeneltä. Hups.

Rakastan niin kovasti näitä pitkiä viikonloppuja, jolloin jokainen päivä tuntuu vaan leppoisalta sunnuntailta toisensa perään. On ihan erityisen seesteinen olo, kun kaupunki on aamusta iltaan normaalia hiljaisempi, eikä sähköpostiin kilahda moneen päivään yhtäkään viestiä. Lapissa oli ihanaa, mutta tää oli täydellinen ajankohta kotiinpaluulle.

Vielä enemmän sunnuntaifiilistä tuo se, etten oo sopinut tuleville neljälle päivälle yhden yhtä menoa tai suunnitelmaa. Aion siivota kodin perinpohjaisesti ja ostaa kevään ensimmäiset tulppaanit, pestä ennätyspaljon pyykkiä (eli ainakin neljä koneellista 😀 ), helliä kasveja suihkulla, katsoa rästiin jääneitä sarjoja sohvalla (ainakin Blacklististä, Selviytyjistä ja Sohvaperunoista on jaksoja näkemättä!), puuhastella Lukan kanssa, lukea kesken jäänyttä kirjaa, syödä mummin antamia pääsiäismunia ja nauttia tosta upeasta kevätkelistä ulkoilmassa. Tai jos mieli tekee, niin tehdä jotain ihan muuta. Ehkä kokkaan pienen pääsiäisbrunssin, huristelen sähköpotkulaudalla ympäri kaupunkia tai meen pilatekseen pitkästä aikaa. Se selvinnee tulevien päivien aikana.

Rentouttavaa pääsiäisviikonloppua niin sulle kuin myös mullekin!