Kävin eilen hammaslääkärissä.
Läpi elämäni kestänyt hammaslääkäripelko nostelee edelleen satunnaisesti päätään ja sen vuoksi ajan varaaminen onkin roikkunut pitkään siellä to do-listan häntäpäässä, niiden vastenmielisempien velvoitteiden osiossa. Kuluneen vuoden aikana oon ravannut oikomishoitojen vuoksi hammaslääkärissä enemmän kuin viimeisen kymmenen vuoden aikana yhteensä, mutta samaan aikaan varsinaisesta tarkastuksesta oli kuitenkin vierähtänyt jo reilut kolme vuotta. Sitä pystyi siirtämään sillä tekosyyllä, että ”mähän käyn säännöllisesti hammaslääkärissä muutenkin”.
Alkuviikosta sain käsiini purukalustostani otettuja superlähikuvia, jotka nähtyäni tiesin, että nyt on muuten korkea aika tarkistukselle. Otin puhelimen käteeni, soitin läheiselle hammasklinikalle ja varasin ajan muutaman päivän päähän. Olin kuvitellut nähneeni suussani useampia reikiä, joten varasin suosiolla vähän normaalia pidemmän ajan, jotta kaikki saataisiin kerralla kuntoon – ajattelin kärsiväni mielummin kerralla vähän pidempään kuin stressaan useampaa hammaslääkärikertaa lyhyen ajan sisään. Vielä keskiviikkona voin jopa vähän huonosti seuraavan aamun ajanvarausta ajatellessani, mutta mitä vielä: potilaan penkissä maatessani sainkin ilokseni kuulla, että suuni oli ensimmäistä kertaa elämässäni lähes priimakunnossa, eikä paikattavaa ollut lainkaan. En ollut uskoa korviani, sillä mun hampaat on todella helposti reikiintyvää sorttia, edellisestä kerrasta oli vierähtänyt tovi ja olinhan omin silminkin tihrustanut paikkausta vaativia reikiä, mutta ilmeisesti olisikin pitänyt varata aika silmälääkäriin. Iloisten uutisten lisäksi erityisen hyvä mieli tuli myös kohdalleni sattuneesta hoitajasta, joka sai oloni luottavaiseksi ja rauhalliseksi, sillä se on kokemusteni mukaan kaikkea muuta kuin itsestäänselvyys. Tiesin heti, että haluan ehdottomasti käydä samalla tyypillä jatkossakin.
Lääkärin jälkeen lampsin räntäsateessa kotiin niin leveä hymy huulillani, että ohikulkija olisi voinut erehtyä luulemaan mua esimerkiksi lottovoittajaksi. Sellaiselta musta kieltämättä vähän tuntuikin. Tuli nimittäin taas huomattua, etteivät ne meidän pahimmat pelot oo monesti yhtään niin pahoja kuin on tullut kuviteltua. (Käärmeiden läheisyyteen en tosin aio hakeutua jatkossakaan.) Ja että voittajafiiliksen saavuttaminen ei aina edellytä kovinkaan suuria ponnisteluja, vaan jo pienikin itsensä ylittäminen saattaa tuoda sen mukanaan. Kunpa sen vaan muistaisi useammin.
Seuraava askel olisi useamman viisaudenhampaan leikkaus (a.k.a yksi pahimmista painajaisistani), joka kehotettiin tekemään jo kolme vuotta sitten, mutta joka on luonnollisesti edelleen vähän vaiheessa. Eilisen kokemuksen innoittaman aion käydä tuumasta toimeen ennen kuin tilanne ehtii riistäytymään kriittiseksi. Ehkä senkin operaation kanssa käy kuten tällä kertaa – kun vaan varautuu pahimpaan, niin vastassa ei voi olla muuta kuin positiivinen yllätys? Ainakin se on varmaa, että jos ja kun siitä selviän, niin hammaslääkärikammolla ei oo mun luokse enää mitään asiaa.
Kuvat: Anni Korhonen
PS: Mun Invisalign-oikomishoito on tullut nyt päätökseen ja postaus siitä on työn alla. Mikäli aihe ja ennen & jälkeen -kuvat kiinnostaa, niin suosittelen pysyttelemään kuulolla!
PPS: Ei huolta – en oo vielä kekkaloinut ulkona näin kevyessä varustuksessa, vaan kuvat on viime syksyn jäänteitä paremman puutteessa. Ehdin tosin jo kaivaa tennarit talviteloilta kuivien katujen innoittamana, mutta lunta on sittemmin tullut siihen malliin, että niiden käyttöönottoa saanee odotella vielä tovin jos toisenkin.
157
Karoliina sanoo
Ensinnäkin, aivan ihana asu! Toiseksi, multa poistettiin pari viikkoa sitten viimeinen viisaudenhammas, ja kaikki operaatiot on ollu tosi iisejä, vaikka puolet hampaista poistettiinkin leikkaamalla. 🙂 Nykyään suositus viisaudenhampaiden poistosta on muuttunut niin, ettei hampaita poisteta, ellei niistä ole jotakin harmia. Jos hampaat ei oo sua kiusanneet, niin poisto on siis turha! ??
Annika sanoo
Kiva kuulla, että sun operaatiot sujui noin hyvin! 🙂 Moni onkin sanonut, ettei se lopulta NIIN kamalaa oo, mut samaan aikaan oon myös kuullut niin paljon kauhutarinoita, että ihan hirvittää.
Mä oon kans aatellu, että mitäpä niitä poistelemaan, kun ne ei oo vaivannut, mutta eilen lääkäri sanoi, että koska ne on jo osittain puhjenneet ja siispä niiden koloihin pääsee bakteereja, niin 90% todennäköisyydellä niiden kanssa tulee ongelmia jatkossa. Ja että ne ois kannattavinta poistaa ennen kuin ne joutuu kiireellisellä leikkauksella poistamaan… Ähhhh!
Lotta sanoo
Moikka,
Haluan kertoa yhen kauhutarinan, ihan vaan motivoimaan ajan varaamista, ennen kuin tulee ongelmia! 😀 Eli siis itse en koskaan ole sen kummemmin ollut hammaslääkärikammoinen, mutta muutama vuosi sitten minulla tulehtui viisaidenhammas ja kipu oli jotain niin järkyttävää, eikä suuta saanut kunnolla auki. Noh, menin sitten hammaslääkärin paikkeille toteamaan, että hammas oli tulehtunut ja se tulisi poistaa. Lääkäri antoi antibioottikuurin, sekä varasi ajan hampaan poistoon parin päivän päähän. Eihän tuo antibioottikuuri parissa päivässä vielä tehonnut, mikä aiheutti sen, että hampaita poistattaessa puudutus ei tehonnut, koska se alue oli tulehtunut.. Siinä sitten itkun keskellä kun alahammas, (joka yleensä on vaikeampi poistaa, mitä en kuitenkaan tässä vaiheessa tiennyt) oli saatu poistettua, minulle ilmoitettiin, että vielä poistetaan myöskin ylähammas. Hetken kerkesin valmistautua toiseen itkuvarttiin, mutta onnekseni ylähampaaseen puudutus oli toiminut hieman paremmin ja poisto oli helpompi. Operaation jälkeen kun tulin pois huoneesta, aiheutin varmaan ikuiset traumat seuraavana jonossa isänsä kanssa olleelle pikkupojalle, itkuisine silmineni ja turvonneine poskineni. Vastapainoksi voin kertoa, että kun menin poistattamaan hampaat toiselta puolelta ilman tulehduksia, onnistuneella puudutuksella, operaatio ei ollut lähelläkään ensimmäistä. En lähde väittämään, että se mukavaa missään nimessä olisi, mutta miljoona kertaa mukavampaa ennen tulehdusta!!!
Annika sanoo
Huh, kiitos motivoinnista! 😀 Oon kyllä lukenut ja kuullut kaiken maailman kauhutarinoita niin paljon, että olisin ehkä silti mielummin kuulematta niitä yhtään lisää…
Pinja sanoo
Ompa kiva asu! 🙂
Annika sanoo
Kiitos! 🙂 Kaipuu kevättakkeja kohtaan alkaa olla jo äärimmillään…
Rena sanoo
Your look is wonderful! And it can be really a good feeling after visiting a dentist 🙂
xx from Bavaria/Germany, Rena
Annika sanoo
Thanks, Rena!
Karoliina sanoo
Oot niin kaunis Annika!<3
Ja täytyy sanoa, että mulla poistettu viisurit leikkaamalla, ja se itse toimenpide ei tuntunut miltään pienen puudutuspiikin jälkeen, poraaminen ja hammaskivenpoisto on musta paljon kipeempää kun viisurileikkaus oli! Muakin pelotti hirveesti kun oli kuullut kaikkia kauhutarinoita, mut mulla ei juurikaan ollut edes kipua leikkauksen jälkeen, vaan sillon leikkauspäivänä jomotteli kun puudutus lakkasi, mutta kipulääkkeillä lähti pois. Ainut inhottava puoli oli vaan kun ei ekoina päivinä saanut syödä kunnon ruokaa! 😀 joten älä pelkää turhaan etukäteen, kaikki sujuu varmasti hyvin! Kannattaa toki hoitaa alta pois mahd. pian, koska mullakin ehti viisurit tulehtua kun en ajoissa mennyt leikkauttamaan, ja se oli kyllä kipeää, ab kuurilla sain tulehduksen pois, jotta leikkaus sitten onnistui. 🙂
Annika sanoo
Kiitos paljon, Karoliina 🙂 Ja voi vitsi, yksi samanlainen viisurienleikkauskokemus mulle, kiitos! 😀
Emppu sanoo
Itsellä leikattu 2 hammasta ja molemmat sujuneet melko iisisti. Toisessa leikkauksessa hammas piti pilkkoa osiin, koska oli niin vinossa ja kesken kaiken tuli tottakai palohälytys 😀 Siinä sitten laitettiin vaan tuppo suuhun, vaikka puolet hampaasta oli vielä suussa jäljellä ja muiden ihmisten kanssa ulos. Suu oli aivan puuduksissa, että välillä täytyi sormella tarkistaa, ettei kuola vaan valu haha! Mutta leikkaukset sujuivat hyvin, ainoastaan niiden jälkeinen kipu kesti 1.5vko ja oli kamala!:( Ei muutakun särkylääkettä kaappiin ja sitä urakalla nassuun! Tsemppiä, s eon nopsasti ohi!
Annika sanoo
Hah, kuulostaa aikamoiselta operaatiolta kyllä.
Ama sanoo
Ihana asu ja niin kaunis sinä 😮
Annika sanoo
Kiitos paljon <3
K sanoo
Mulla poistettiin ylhäältä molemmat viisurit ja toimenpide oli ihan uskomattoman nopea eikä tuntunut yhtään. Ainut osa minkä tunsin oli puudutuspiikki. Piti ihan varmistaa hammaslääkäriltä, että saanko nähdä hampaan koska en meinannut uskoa että se tosiaan kävi niin kivuttomasti. ? Eniten aikaa operaatiossa meni siihen kun piti odotella minuutin ajan että puudutus alkaa vaikuttamaan! Ei kannata turhaan luoda kauhukuvia hampaanpoistosta, se on kuitenkin vain lyhyt operaatio joten mahdollinen kipukin on vain hyvin hetkellinen. Tsemppiä! ??
Annika sanoo
Haha, kuulostaa ihanan kivuttomalta. Kiitos! 🙂
Pauke sanoo
Ihana asu!! Mistä tuo haalari on??
Itseltäni on myös leikattu kaikki neljä viisaudenhammasta. Etukäteen olin aivan paniikissa ja tärisin jännityksestä odotushuoneessa, mutta kohdalleni sattui tosi ystävällinen ja osaava kirurgi, ja itse operaatio ei ollut ollenkaan niin paha kuin kuvittelin. Särkylääkettäkin söin vaan päivän operaation jälkeen. Jälkeenpäin olen supertyytyväinen että se tuli hoidettua pois alta, eikä tarvitse enää stressata siitä! Tsemppiä!
Annika sanoo
Kiitos, Pauke! Kyseessä on erillinen paita ja housut, mutta molemmat on muistaakseni Selected Femmeltä peräisin 🙂
Ja hei, toi sunkin leikkauskokemus kuulostaa suorastaan ihanan helpolta. Täytyy toivoa, että munkin operaatio sujuisi yhtä sujuvasti 🙂
Nella sanoo
Multa on kanssa poistettu alaviisuri leikkaamalla ja se meni super iisisti! Mäkin pelkäsin etukäteen ihan kauheesti ja sain etukäteen pyytämällä rauhoittavan, kamalan makunen juotava litku jonka avulla tuskin pysyin ees hereillä siellä leikkauksessa? siinä tarvii vaan saattajan ja saapuu paikalle 30min ennen toimenpidettä, suosittelen ehdottomasti tota jos pelko on paha! Omaa isoa, lähes kahen tunnin leikkausta se helpotti ihan mielettömästi!! Olin ihan pökkyrässä, tuskin pysyin hereillä ja toimenpiteen valmistustuttua mua nauratti hirveesti ja äiti joutuu taluttaa mut autolle. Kotiin päästessä heitin kaikki vaatteet pois, sukelsin sänkyyn ja sammuin? mielenkiintosta ois tietää mitä oikeen lääkkeitä ne siellä käyttää?
Annika sanoo
Hahahaha, mahtavaa! Tää stoori sai hymyn huulille 😀
Saini sanoo
Minultakin on poistettu kaikki viisurit ja leikkaamalla. Kaikki sujui todella helposti ja vaivattomasti, ne kauhutarinat on onneksi aika harvinaisia ?
Annika sanoo
Kiva kuulla. Yritän näiden kommenttien rohkaisemana saada ajanvarauksen hoidettua 🙂
Suvi sanoo
Hei! Itse en ole hammaslääkärikammoinen, mutta pitkitin viisaudenhampaan poistoa n. 15 vuotta, kun olin kuullut pelkkiä kauhutarinoita. Lopulta otin itseäni niskasta kiinni viime joulukuussa ja varasin ajan. No, tuo käynti oli nopein hammaslääkärikäyntini ikinä (ja mun muutkin käynnit on ollut nopeita, koska mulla ei ikinä ole ollut hampaissa mitään ongelmia korjattavana). Koko käynti puudutuksineen ja poistoineen kesti alle 10 min!! Enkä tarvinnut jälkikäteen yhtäkään särkylääkettä. 🙂
Annika sanoo
Voi vitsi, kiva kuulla! En usko, että itse selviäisin neljän viisurin leikkauksesta ihan kymmenessä minuutissa, mutta ainakin toivossa on hyvä elää 😀
Nimetön sanoo
Munkin on pitänyt käydä poistamassa alaviisuri – koska siinä on reikä, mutten oo pystyny 😀 pelottaa ihan liikaa JA julkisiin toimenpiteisiin kestää ikuisuus päästä! Saakelin soittopyynnöt, kun ne soittaa aina väärään aikaan 🙁
Annika sanoo
Ehkä me molemmat otetaan nyt itseämme niskasta kiinni ja rohkaistutaan laittamaan hommat etenemään. Toi soittopyyntöhomma kuulostaa kyllä valitettavan tutulta – mullakin käy aina lähes poikkeuksetta niin, että takaisinsoitto ajoittuu tietty just sille hetkelle, kun oon päivästä ne pari minuuttia tavoittamattomissa, eli esimerkiksi suihkussa. 😀
emzi sanoo
Hyvä sinä! Ihan mahtavaa! Pitäisi itsekin varaa ajan hammaslääkärille mutta en ole vielä uskaltanut….se on vaan niin kamalaa.
Annika sanoo
Nyt vaan aikaa varaamaan – mun tän viikkoinen hammaslääkärivisiitti todisti, ettei se oo välttämättä aina kamalaa! Jäi jopa tosi hyvä mieli 🙂 Ja se onnistumisen tunne tollaisen ”itsensä ylittämisen” jälkeen on ihanan kokonaisvaltainen. Tulee melkein jopa sellainen olo, että mähän pystyn mihin vaan! 😀
Nelli sanoo
Moikka!
Täällä myös yksi hammaslääkärikammoinen… Multa on leikattu kaikki neljä viisuria kahdessa erässä ja kerrottuani pelostani sain molempiin leikkauksiin rauhoittavan lääkkeen mikä oli kyllä mulle pelastus! Lääke otettiin tunti ennen leikkausta ja vei tehokkaasti mukanaan kaiken jännityksen! Molemmilla kerroilla kesti n. puoli tuntia koko operaatiossa, yhdellä kerralla poistettiin siis saman puolen ylä- ja alahammas.
Välttelin itsekin ajan varaamista kolmisen vuotta, onneksi kaikki meni hyvin. Paljon tsemppiä viisureiden poistoon ja ihanaa kevättä!
F sanoo
Hei! Pakko komentoida, mä olin lykänny hammaslääkäriä about 8 vuotta, nössö mikä nössö, ja viime ti sit menin hammassäryn takia. Yks reikä porattiin, ja pahin kammo viisaudenhampaitten poisto varattiin torstaille.
Olin niin kakit housussa mut SE OLI NIIN EASY ETTÄ OKSAT POIS. Molemmat ylähampaat on nyt poissa ja kipuja ollu ollenkaan. Alakerran vuoro tulee varmaan kesän jälkeen ja ne kai vähän pahempi operaatio kun yläkerran, mutta ei jänskätä enää ollenkaan niin paljon.
Mukavat ja ihanat hammaslääkärit jeesas näissä tapauksissa kans paljon! Paljon rauhallisempi olo kun sai purkaa omaa jännitystä ja he kohteli niin kivasti!
Maisku sanoo
Minulta on poistettu kaikki viisaudenhampaat. Poden pientä hammaslääkärikammoa, mutta ongelmana on enemmänkin oksennusrefleksi sekä refluksin aiheuttama nielemisvaikeus. Ajatus siitä, että jotain operoitaisiin syvällä kurkussa ei ollut siksi miellyttävä. Minulta poistettiinkin sitten kolme viisaudenhammasta nukutuksessa. (Nukutus ja poisto/leikkausoperaatiot + pari muuta pientä hampaan fiksausta samaan aikaan maksoi yksityisellä 1500€). Silloin päätettiin jättää yksi viisuri, koska se oli nätti ja suorassa. Nyt vuosia myöhemmin siihen tuli reikä ja sekin päätettiin poistaa. En viitsinyt yhden hampaan poiston vuoksi ottaa nukutusta ja ”kammokin” oli vähän enemmän aisoissa, joten sovittiin vain rauhoittavasta lääkkeestä. Hammaskirurgi poisti sen ja kaikki meni oikein hyvin. Leikkauksen muistan kyllä ihan ok, mutta sen verran tuju tabletti, että sitten leikkauksen jälkeisistä hetkistä ei ole kovin paljoa muistikuvia 😀