Alkaa tuntua kesältä

Näitä kesäisiä, ystäväni kotitalon edessä ennen illanviettoon lähtöä napattuja kuvia katsoessani huvittaa. Lissabonissa oli reissuni aikana vähän Suomen suven kaltaiset kelit – ei siis sellaiset, jolloin vettä tulee taivaan täydeltä ja viima meinaa viedä hiuksetkin päästä, vaan sellaiset, jolloin lämpömittarin lukemat kohoaa päivisin ihan mukaviin asteisiin, mutta illemmalla takille (tai vähintäänkin neuleelle) on tarvetta. Tollaiseen säähän on helppo pukeutua väärin, sillä jatkuvasti on joko kylmä tai kuuma ja se tuli huomattua tuollakin. Heti reissun alkuun siitä muodostui jo varsinainen vitsi, että kun aamulla kotoa lähtiessämme kehuskelin, kuinka nyt on itseasiassa just sopiva, niin pian hiki valui jo selkää pitkin (ainakin viimeistään silloin, kun takana oli mäkinen kävelyreitti) ja kun siihen lopulta tottui, niin saatettiin hypätä 40 minuutin hikisen junamatkan jälkeen ulos lähikaupungin 10 astetta viileämpään keliin ja takkia saikin vetää niskaan. Jatkuvat kommentit kylmyydestä ja kuumuudesta oli lähinnä koomisia huomioita valituksen sijaan, mutta jossain vaihessa ei viitsitty enää edes avata suitamme aiheeseen liittyen, sillä pian ei oltaisi enää muusta puhuttukaan.

Tänään ajattelin vetää päälleni jotain yhtä kevyttä, sillä lähden pian perjantain viettoon Porvooseen, jossa elohopea on kohonnut yli 20 asteeseen! Luvassa on ainakin terassilounas ja ulkona hengailua – nyt kun lämpö on täällä, niin tekee mieli ottaa siitä kaikki mahdollinen irti. (Takki lähtee tosin silti mukaan, koska you never know.) Tuntuu siltä, että kesä alkaisi pikkuhiljaa hiipimään tänne pohjolaankin. Aika ihanaa.

PS: Alan muuten aina näihin vuodenaikoihin haikailemaan oman parvekkeen perään, sillä silloin ulkoilmasta voisi nauttia myös kotosalla sen sijaan, että aina pitäisi varsinaisesti lähteä ulos. Ehkä vielä joskus.