Annika Ollila

  • Home
  • Contact
  • Categories
    • Ajatuksia
    • Lifestyle
    • Lookbook
    • Matkailu
  • Archives
    • 2019
    • 2018
    • 2017
    • 2016
    • Facebook
    • Instagram

Ajatuksia, Lifestyle • 20 marraskuun, 2018

Luurin läpi: viikko 45 & 46

 

1. Kuvasta voitte bongata itsepäisen Annikan, joka kamppaili yksin Ikeassa jättikokoisen ja sairaan painavan laatikon kanssa ja melkein hävisi taistelun. Koska keneltäkäänhän ei tietenkään voinut pyytää apua esimerkiksi sen autoonnostamisen kanssa…

2. …mutta loppu hyvin, kaikki hyvin! Keittiössämme on vihdoin kaappi, joka mahduttaa sisäänsä vähän enemmänkin kuin ainoastaan muutaman hassun lautasen. Sen päällä olevan seinäasian paikkaa mietin vielä, mutta voi olla, että se siirtyy tuosta eteiseen.

3. Saanen esitellä, Lukaliina.

4. En voi uskoa, että olin täysin unohtanut nachoplatterin olemassaolon. Tomaattia, sipulia, korianteria ja nachoja – kaikkia lempiasioitani yhdessä.

 

 

1. Maanantai-illan kellunnan jälkeen oltiin itse kukin varsin rentoutunutta sakkia.

2. Katsokaa! Katsokaa! Katsokaa! En voi uskoa, että kuvassa on todella mun hampaat. (Ja niiden lisäksi myös pari korvapuustin murua, mutta se taas ei niinkään yllättänyt.) Seuraavalla hammaslääkärikerralla tehdään vielä pientä loppufiksausta, mutta aika loppusuoralla ollaan. Oon niin onnellinen siitä, että suustani löytyy vihdoin suorat hampaat. Toivottavasti pääsen näyttämään ennen/jälkeen -kuvat pian.

3. Syksyn ja talven suosikkilounas = höyryävän kuuma ramenkeitto. Seuraavaksi ajateltiin kokeilla tehdä ramenia itse.

4. Jos ette oo vielä katsoneet tätä Netflix Originalia, niin tehkää se nyt. Harvan sarjan viimeisen jakson loppuminuutit on aiheuttanut niin malttamattoman tunteen kuin tämä. (Yksi sellaisista oli myös Game of Thrones ja näitä molempia yhdistääkin tuttu naama…)

 

 

1. Viimeinen kuva puhelimestani ennen reissuunlähtöä… Tätä perskärpästä oli ikävä jo ennen kuin pääsin edes hoitoonvientireissulta kotiin asti.

2. Torstainen auringonnousu pilvien yllä oli aika mieletön.

3. Heti perillepäästyämme lähetin tämän kuvan poikaystävälle, joka kysyi, että “mikä toi kummallinen valoilmiö tuolla taivaalla oikein on?”

4. On muuten hymyilyttänyt.

 

 

1. Ois muuten vähän tehnyt mieli pulahtaa tonne turkoosiin veteen.

2. Tää tryffelipasta oli ehkä yksi tähänastisen reissun herkullisimmista ruuista.

3. Näin oon viettänyt melkein jokaisen iltapäiväni – viinilasi kädessä, kirja toisessa ja laskeva ilta-aurinko edessä. Otin mukaan lomalukemiseksi tollaisen Onnen algoritmi-kirjan, jonka parissa aika on kulunut varsin leppoisasti. Toivon jopa, että olisin ehtinyt lukemaan sitä vähän enemmänkin.

4. Hetki ennen myrskyä, jolloin ehdittiin kauppareissulta juuri ajoissa hotellihuoneeseen…

 

 

1. Aika monta sitä seuraavaa tuntia vietettiin rankkasateen suojassa sisällä, kunnes nälkä oli yltynyt niin kovaksi, että oli pakko lähteä syömään. Ei onnistuttu pysymään matkalla ihan täysin kuivana, mutta heti ruuat syötyämme taivas alkoi selkenemään…

2. …ja pian edessä näyttikin tältä. Se tapahtumaketju kuvasti aika osuvasti sellaista hangry-mielentilaa ja sitä seuraavia hetkiä, jolloin ensin myrskyää ja pian onkin varsin autuas olo. Voisi jopa melkein sanoa, että story of my life. 😀

3. Vuohenjuustosalaatista mansikoilla tuli ihan kesä mieleen.

4. Tältä näyttää meidän hotellin aulan jälkeen.

 

 

1. Oon ollut syksyn aikana vähän huono syömään aamupaloja, mutta näiden muutaman päivän aikana niitä on tullut syötyä senkin edestä.

2. Otettiin tässä kulmassa pari kuvaa, jotka onnistui niinkin “hyvin”, että tää kaktus oli julkaisukelpoisempi pelkästään noin yksinään. 😀

3. Päädyttiinkö yhtäkkiä Saharan aavikolle?

4. Tää näky on ollut aamuisin verhojen takaa paljastuessaan jotenkin ihanan lupaava. Sellainen, josta on tullut joka kerta olo, että tästä tulee hyvä päivä.

 

 

1. Meidän lomakaara, söpö avo-Beetle. Meillä on ollut poikaystävän kanssa tapana vuokrata auto aina Espanjaan mennessämme, sillä se on niin kätevä ympäriinsä liikkumisen kannalta (Marbellan “tukikohdastamme” ei nimittäin pysty liikkumaan julkisilla ollenkaan) ja päädyttiin ottamaan auto nytkin muutamaksi päiväksi.

2. & 3. Lähdettiin heti auton saatuamme seikkailemaan ja päädyttiin pikkuruiseen Puerto de Mogánin kylään. Siellä oli enemmän värikkäitä kukkaköynnöksiä kuin mitä oon eläessäni nähnyt!

4. Tätä ikävöin eniten Suomen talvessa.

0

9 Comments

Related Posts

Akryylimaalaamisen aloittamisesta
RAKAS
Yhdeksän parasta juttua
Lumoava Lissabon – tärpit kaupunkiin
Next Post:
Ihana, kamala aurinko
Previous Post:
Postikortteja auringon alta

Comments

  1. Rena says

    20 marraskuun, 2018 at 11:31

    Whatr a contrast to the winter look and the amazing sun pictures!
    So cool! And it makes me smile we are both wearing in our current blog posts black and red leo pattern 🙂
    xx from Bavaria/Germany, Rena

    Vastaa
    • Annika says

      20 marraskuun, 2018 at 11:42

      Thanks, Rena! I’m not wearing any black/red leo though… 🙂

      Vastaa
  2. Saara A says

    20 marraskuun, 2018 at 14:17

    Heippa! Tuo hotelli näyttää niin ihanalle että saako tiedustella mikä se on nimeltään?

    Vastaa
    • Annika says

      20 marraskuun, 2018 at 15:56

      RIU Palace Meloneras! Kirjoitan siitä enemmän, kun teen varsinaisen reissupostauksen myöhemmin 🙂

      Vastaa
  3. Hemppe says

    20 marraskuun, 2018 at 16:29

    Hei mistä tuo seinäasia on tuossa tokassa kuvassa? Oon kehittänyt nyt tollasesta pienen pakkomielteen ittelleni, ja tuo näyttää ihan täydelliseltä! 😀 Ihania reissukuvia myös! <3

    Vastaa
  4. katja says

    20 marraskuun, 2018 at 16:41

    Heips !
    Mistä noi ihanat sandaalit on ?:)

    Vastaa
  5. Milla says

    20 marraskuun, 2018 at 21:53

    Hei millon oot ostanut ton Marimekon laukun ja mistä liikkeestä? Oon nyt jossain pressipäivien aikaan nähnyt igstoreja tosta ja kuolannut ton perään mutta en oo nähnyt Marimekon verkkokaupassa vielä. Paljon ton laukun hinta on? Kiitos paljon 🙂

    Vastaa
  6. Camilla says

    22 marraskuun, 2018 at 18:16

    Pakko sanoo että nää “luurin läpi” postaukset on ihanii!

    Vastaa
  7. emzi says

    8 joulukuun, 2018 at 13:10

    Voi että mitä näkymiä ja toi aurinko! alkaa kyllä olla sitä ikävä täällä !

    Vastaa

Vastaa Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Arkistot

Search

En. Voi. Lopettaa. (Silläkään uhalla, että tun En. Voi. Lopettaa. (Silläkään uhalla, että tunnen jo jännetupentulehduksen lähestyvän.)

Send help 🧶 #neuloosi
Lumi tuiskuaa niin, ettei silmiä saa pidettyä Lumi tuiskuaa niin, ettei silmiä saa pidettyä auki ja autokin jäi jo ekaa kertaa jumiin kinoksiin, mut hymy ei meinaa hyytyä. Tuntuu kuin oisin oottanu tällasta kunnon lumista talvea vuosikausia.

Helmikuun lapsi, selkeestikin.
Mun babyt tammikuisella aurinkolomalla 🌱 Viime Mun babyt tammikuisella aurinkolomalla 🌱

Viime kuukausina meillä on ollu vähän ryppyjä rakkaudessa (pl. palmuvehka, joka kukoistaa vaikka komeroon unohdettuna). Tavallaan ymmärrän niskottelun - en oo nimittäin itekään ihan parhaimmillani sillon, kun en oo nähny valonsädettäkään kuukausiin. Yritän nyt lepytellä niitä valohoidolla, niin ehkä saatais vielä riidat sovittua ilman että kenenkään tarttis heittää veiviään 🤞🏻🤞🏻
Eihän tää nyt ihan Lappi oo, mut menettelee ☃ Eihän tää nyt ihan Lappi oo, mut menettelee ☃️
Mulla on päähänpinttymä siitä, että ha Mulla on päähänpinttymä siitä, että haluun neuloa muhkeen villapaidan. Vielä viikko sitten sen tapahtuminen tuntu aika mahdottomalta, koska neulomiskokemukseni on ollu luokkaa ala-asteen kässäntunnit, mut sillä (@iinesdiy’n selkeellä ohjeellakin saatto kenties olla vähän osuutta asiaan) sain aikaiseksi tän maailman hienoimman piponkin. Tänä vuonna teen sen villiksen!
15 sekunnin verran zeniä meidän molempien maana 15 sekunnin verran zeniä meidän molempien maanantaihin 🧘🏻

Copyright © 2021 Annika Ollila • Design by LuxiBee