Tässä ensimmäinen satsi elämäni ekoja filmikuvia.
Kävin maanantaina heti ensitöikseni kiikuttamassa reissufilmit kehitykseen, eikä mennyt aikaakaan ennen kuin kuvien digiversiot kilahti sähköpostiin. Avasin kansion jännityksellä, sillä en ollut varma olisiko yksikään kuvista käyttökelpoinen, enkä oikeestaan edes muistanut mitä kaikkea kameralla olikaan tullut räpsittyä. Huoli osoittautui kuitenkin turhaksi, sillä filmin saldo oli suorastaan ihana. Mä tykkään näistä kuvista niin paljon. Ahhh. (Oon myös mielissäni siitä, että reilusta 80 kuvasta ainoastaan kolme oli huolimattomien nakkisormien torpedoimia.)
Kuten jo aiemminkin mainitsin, niin tällaiset fiilistä täynnä olevat filmikuvat viehättää mua tosi paljon. Oon tällä hetkellä vähän kyllästynyt sellaisiin homogeenisen virheettömiin kuviin ja siihen, että kuvia otetaan ensin kymmenittäin, sen jälkeen joukosta valitaan parhaat päältä ja lopuksi niitä viilataan tuntikaupalla täydelliseksi. Niistä kuitenkin pidetään tänä päivänä (satunnaisista hajakommenteista huolimatta) kaikkein eniten ja mietinkin pitkään, että raaskinko edes julkaista näitä Instagramissa, mutta lopulta ajattelin, että hitto vie: jos mulla on kerrankin jotain, minkä tahdon todella kovasti julkaista, niin en jätä tekemättä sitä sen pelossa, että kuinkakohan monta seuraajaa taas menetän. Jokaiselle sisällölle on varmasti oma yleisönsä.
Seuraavaksi täytyy alkaa etsimään jotain vähän pysyvämpää vaihtoehtoa kertakäyttökameran tilalle, sillä oon jo nyt varma siitä, ettei hankinta jäisi vaan hyllylle pölyttymään. Haluan harjoitella ja oppia kuvaamaan eri tavalla ja toivottavasti myös kehittyä siinä samalla. Oon niin fiiliksissä näistä!
PS: Lupaan palata ajankohtaisempien kuvien pariin heti, kunhan vaan saan sellaisia otettua…
123
Ei vitsi miten ihanan symppiksiä kuvia! <3 Mikä kertis sulla oli käytössä?
Näistä tuli mustakin niin kivoja! Ajattelin julkaista lisää filmimuistoja vielä joskus vähän myöhemmin. Meillä oli Kodakin Fun Saver! 🙂 Luin siitä etukäteen netistä niin paljon hyvää, että päädyin testaamaan sitä ensimmäiseksi.
Nää on super hienoja!!
Kiitos, mä tykkään myös! <3
Eiii, tykkään näistä! Jotenkin tosi kiva fiilis, en osaa edes selittää. Mulla oli joskus filmijärkkäri käytössä ja sillä kuvaaminen oli kyl ihan mahtavaa. Ja ihan oma fiiliksensä, kun näkee kuvat vasta jonkun ajan päästä ja ne voi olla ihan ylläreitä 😀
Se on kyl vaan niin eri juttu! Ja just se, että voit oikeesti ottaa vaan yhen kuvan (tai no, toki voit ottaa halutessasi vaikka kymmenen, mutta silti) ja se on siinä. Ihanan jännää! Huvittaa kyllä, että kaikki valokuvaustekniikka on kehittynyt viimeisimpien vuosien aikana ihan huippuunsa ja nyt haluttaakin palata siihen mahdollisimman yksinkertaiseen ja “vanhanaikaiseen” kuvaamiseen 😀
Thanks for sharing all your wonderful pictures! I’m convinced the film turns out beautiful!
xx from Bavaria/Germany, Rena
Thanks, Rena!
Näissä kuvissa on kyllä tosi kiva tunnelma. Kiitos kun julkaisit nämä! Lisää odotellessa… 😉
Kiitos! Lisää on tulossa 🙂
Oi onpas ihania ja aitoja kuvia <3 Mä itse en tykkää yhtään blogeissa ja instagramissa pyörivistä liian muokatuista, harkituista, sliipatuista, ”mainosmaisista” kuvista. Ja useimmat blogit ja instat jääneet tämän takia pois seurauslistoilta, koska se on musta yksinkertasesti tylsää sisältöä, jos kaikki on aina niin ”täydellistä” ja harkittua. Onhan semmoiset kuvat kauniita, joo, mutta jos sisältö on pelkästään siloiteltuja kuvia kaikesta, niin ei siinä oo mitään tarttumapintaa ainakaan itselleni.
Mutta sä oot freesi poikkeus ja sun blogi on enää yksi niistä harvoista, jota tulee oikeasti seurattua! Ja iso syy siihen on se, että oot niin hyvällä tavalla erilainen ja aito. Sulla on taidokkaasti otettuja kuvia, mutta silti ne ei ole tylsiä 😀 Vaikea selittää, mut oot huippu!
Kiitos paljon, E! <3 Tällaisista sanoista tulee kerta toisensa jälkeen vaan niin hyvä mieli.
Upeita kuvia!! Jäin miettimään, osaatko sanoa miten hyvin Singaporesta saa kasvisruokaa, tai kiinnititkö siihen hirveesti huomiota?? Monissa kuvissa ja vinkeissä tuntui olevan just liharavintoloita. On kyllä niiiin kaunis kaupunki, jäi päälle kunnon matkakuume tuosta vinkkipostauksesta.
Sit toinen ihan tähän liittymätön juttu mitä en tiiä ootko huomannut, nimittäin sen jälkeen kun teit blogialustaan muutoksia, sun postauksia pystyy lukemaan taas bloglovinin kautta ilman että klikkaa itsensä tänne sivulle. Ajattelin mainita, jos vaikka vääristää lukijamäärien laskentaa, ja haluut sen jostain muuttaa:-)
Kiitos! 🙂 Mun ymmärtääkseni kasvisruokaa on useimmiten tosi hyvin saatavilla, ainakin meidän kokeilemissa ravintoloissa. Ehkä verrattain vähemmän sitä on noissa hawker centrejen kojuissa, mutta osasta niistäkin saa kyllä kasvisruokaa. Täysin vegaanisesta ruuasta en puolestaan osaa sanoa oikein mitään!
Ja hei suuri kiitos vinkkauksesta, en nimittäin ollut tajunnut ite tollaista. Kävin muuttamassa asetuksista yhden epähuomiossa unohtuneen kohdan ja toivon, että se toimisi nyt samalla tavalla kuin ennenkin, eli että Bloglovin näyttäisi ainoastaan pienen pätkän postauksesta 🙂
Meillä oli kans kertis mukana reissussa ja vitsi ne kuvat oli paljon tunnelmallisempia kuin puhelimella otetut! Siinä on ihan eri fiilis, kun oottaa niitä kuvia saatavaksi! 🙂
Nimenomaan! 🙂
Ihanan tunnelmallisia kuvia! Singapore vaikuttaa ihastuttavalta paikalta! Onneksi Suomessakin on tällä hetkellä ihanasti lunta ja valoisa aikakin pitenee, niin helpottaa vähän matkakuumetta. 😀
Kiitos, Ellinoora! 🙂 Ja joo, on kyl ollu ihanaa huomata, kuinka vauhdilla päivä pitenee jatkuvasti, eikä aamulenkille lähtiessä oo enää pilkkopimeää. Jo pelkästään meidän reissun aikana päivä oli pidentynyt melkein tunnilla!
Aivan ihania kuvia, näissä on just niin ihanan rento ja hyväntuulinen tunnelma. Erityisen ihana kuva susta, Annika, on tuo missä sulla on hiukset ylhäällä, harkkuhame ja musta paita. Mielettömän vallottava kuva, hymy ja mimmi 🙂
Kiitos <3 <3
Niin ihania kuvia, näistä jotenkin paistaa onnellisuus ja aito fiilis! Itse katson tällasia paljon mieluummin kuin sellaisia, joista näkee että kaikki on aseteltu ja mietitty viimeisen päälle. Lisää näitä! 🙂
Kiitos paljon – mä tykkään näistä kans tuhat kertaa enemmän! 🙂 Jotenkin kynnys täällä kotona kuvaamiseen on vähän suurempi, sillä nää kuvat tulee kuitenkin suht kalliiksi, enkä siks raaskis ottaa ihan täysin “turhia” kuvia, vaikka kaapissa on edelleen muutama kertis käyttöönottoaan odottelemassa… No, jossain vaiheessa!
Aivan ihania kuvia, ja upeeta vaan jos tällasia tulee lisää! Sulla on ihanan erilainen blogi, tulee niin aito fiilis kaikista teksteistä ja kuvista. ? Ja saako udella, että mistä sait kuvat digitaalisina ja tuliko ne myös paperisena valokuvina? Oon kans viime aikoina alotellu filmimaailmaan tutustumista ja oon kaipaillu kuvia digitaalisina.
Kiva kuulla! 🙂 <3 Mä teetin omani Fotoykkösessä (jossa sain valita haluanko digitaalisena sekä paperisena), mut uskoisin, että useammastakin paikasta on tänä päivänä myös digiversioita saatavilla, ellei halua (tai tarvitse) alkaa itse skannailemaan.
hölmö kysymys mutta siis miten saat filmikamerasta kuvat digikopiona? mulle tulee mieleen vaan lapsuuden reissut kamerakauppaan josta lähdettiin ison kuva pinon kanssa haha toimiiko se eritavalla nykyään sit?
Valokuvausliikkeestä siis lähetettiin ne digitaalisena suoraan sähköpostiin! Uskoisin, että prosessi on voinut muuttua vähän kuluneiden vuosi(kymment)en aikana 🙂
Mun mielestä nää kuvat on paljon kivempia ku ne viimeiseen asti muokatut. Näissä on niin kiva tunnelma! Tuli ihan sellanen olo, että täytyy ehkä itsekkin käydä ostamassa tuollainen kamera ja kokeilla sitä 🙂
Kiitos – onpa tosi kiva kuulla näitä kommentteja, sillä itsekin tykkään näistä niin kovasti! 🙂
Wau onpa ihania!! Itsellä odottelee vielä alkuvuoden Thaimaan matkan kertiskuvat kehitystä, vähän epäilyttää saako niistä mitään selvää 😀 Onks nää kuvat ihan käsittelemättömiä, vai onko jotain valotusta tms säädetty jälkeenpäin? 🙂
Käy ihmeessä kehittämässä, sieltä löytyy varmasti vaikka mitä kivaa! 🙂 Säädin muutamia kuvia jälkikäteen vähän lämpöisemmäksi, mut valotus on ihan se mitä se oli valmiissa kuvissakin.
Aivan ihanan tunnelmallisia kuvia, muhun ainakin iskee tällänen aito fiilis kuvissa! Ehkä tyhmä kysymys, mutta missä kävit kehittämässä kuvat ja saiko samalla myös digiversiot kuvista? Paljonko yhden filmin kehittäminen maksoi?
Tosiaan, kävin itse Fotoykkösessä ja otin myös digiversiot. 🙂 Hinta riippuu filmistä, mä maksoin kahdesta kamerasta muistaakseni n. 30-35€.
Ihania kuvia, filmikuvista välittyy aina niin hyvä fiilis! Ite kuvasin noin 10 vuotta sitten jatkuvasti filmille ja nytkin yks filmi kuvattuna ja parissa kamerassa sisällä. Harvoin vaan muistaa ottaa niillä kuvia :/ Nyt on myös ehdottomasi vietävä toi täysi filmi kehitykseen – en oo edes tajunnut että ne vois saada diginä suoraan 😀 pitänee tsekkailla jos saa samalla molemmat.
Kiitos, oon kyllä samaa mieltä! 🙂 Mä oon huomannut, etten oo jotenkin raaskinut kuvata noilla filmeillä vielä kotona mitään. Täytyis yrittää aina silloin tällöin räpsiä, eikä vaan ajatella, että joku ei oo tarpeeksi “kiinnostavaa” filmille kuvattavaksi.
Onpas kivoja kuvia! Ja mistäköhän tollasen farkkuhameen vois saada? Super kivannäköinen seki 🙂
Kiitos! 🙂 Hame on valitettavasti viime keväältä/kesältä, eli ei oo enää saatavilla.
Tosi kivoja kuvia, tuli ihan omat lapsuus-/nuoruusvuodet mieleen kun mitään digikameroita saati kännykkäkameroita ei oltu keksitykään 🙂
Juuri yksi päivä kävin kaappeja läpi ja selailin ikivanhoja valokuva-albumeita, tuli aika nostalginen fiilis! Tietty kuvissa oltiin tosi nuoria, mutta silmiinpistävää oli myös se mistä mainitsitkin eli kuinka aitoja omia itsejään kaikki oli kuvissa; ilman mitään poseerauksia tai pelkoa siitä, miltä tulee kuvassa näyttämään ^^
Nimenomaan! Ihanan virkistävää vaihtelua <3 Ja jotenkin tykkään tällaisesta vanhahtavasta jäljestä myös.
Halusin vaan tulla sanomaan, että Annika olet hyvin luova ja taitava näissä hommissa! Olit jo 15-vuotiaana, kun aloittelit blogimaailmassa. Ja se sama juttu, joka näkyi jo silloin ja jolla hienovaraisesti erotut muista, tulee esiin blogissasi entistä vahvempana.
Itse olen ysärin alussa syntynyt, joten olin varmaan ala-asteen vikoilla luokilla kun sain ekan digipokkarini, sitä ennen kuvattiin aina filmille. Tulee aina välillä katseltua lapsuudenaikaisia kuvia ja hämmästeltyä miten hitsin hyvälaatuisia ne ovatkaan! Toki siellä aina oli seassa jokin missä oli sormet edessä tms, mutta siis nykyään jos haluaisi niin hyviä kuvia niin vaatisi aikamoisen tarkkaa otosta ja ammattimaista kuvankäsittelyä, uskallan väittää. Olispa kyllä kiva kokeilla taas joskus filmille kuvaamista, varmaan olis vähän erilaista kuin lapsuudessa 🙂
Sairaan siistejä kuvia!! ?
Moi!
Pakko kommentoida tänne nyt kun tuntuu olevan jotain sanottavaa, ihan ens alkuun sellainen juttu, että oon alottanut lukemaan blogeja sun blogista, ja tää onkin nykyään, ehkä pitkän historian takia, ainoa jota käyn kurkkimassa silloin tällöin. Myöskään instagramissa en jaksa bloggaajia seurata koska kuvat on sitä samaa tylsää mössöä. Itse kuulun siis niihin joilla klikki käy unfollow napilla nimenomaan siinä vaiheessa, kun taannutaan siihen perusmuottiin. Etenkin viimeaikoina tän on huomannut todella räikeästi kun toi presettien myynti on lähtenyt ihan käsistä ja kirjaimellisesti tyyppien kuvat on samasta muotista. Ja sekös onkin ankeeta. Uskon myös, että mun kaltaisia on muitakin, joten siinä missä ehkä jotkut seuraajat kaikkoaa, niin uusi suuntaus ja tosta massasta irtautuminen varmasti tuo puolipitkässä juoksussa sit uutta yleisöä instaan ja tännekin 🙂 P.S Oon kommentoinut sun blogiin ehkä pari kertaa aiemmin näiden vuosien aikana, silloin kun on ollut fiksua sanottavaa, hassua kun nykyään tulee aina mietittyä et pitäispäs tsekata mitä sulle nykyään ”kuuluu”, joten toivotan nyt sitten tässä samalla kaikkea hyvää kun tuli taas parin kuukauden postaukset kahlattua läpi! 🙂