Annika Ollila

  • Home
  • Contact
  • Categories
    • Ajatuksia
    • Lifestyle
    • Lookbook
    • Matkailu
  • Archives
    • 2019
    • 2018
    • 2017
    • 2016
    • Facebook
    • Instagram

Ajatuksia, Lifestyle • 23 syyskuun, 2018

30 kysymystä, 30 vastausta

 

 

 

Bongasin Jenniltä hetki sitten tällaisen hauskan pienen kyselyn, jonka ajattelin itsekin toteuttaa näin sunnuntain ratoksi. Seuraavaksi luvassa on siis 30 kysymystä sekä vastausta, joista osa saattaa olla teille jo ennestään tuttua tietoa, mutta ehkäpä seuraavien juttujen joukosta löytyy jotain teillekin uutta infoa. Rentoa sunnuntaita! <3

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Avioliittoja: nolla, kuten varmaan jo tiesittekin. Ehkä sitten joskus, kun ollaan oikeasti aikuisia. Pakko silti sanoa, että en oo ennen haaveillut naimisiinmenosta tai avioliitosta sen kummemmin, mutta nyt viime vuosina siitä on herännyt hiljalleen asia, jonka toivon vielä joskus tapahtuvan. Oon itseasiassa bongannut jo yhden varteenotettavan hääpaikankin, vaikka toistankin, että sellaiselle ei tuu olemaan tarvetta vielä vuosikausiin. 😀

 

Kihloissa: en sitäkään! Ei tässä oo kiire mihinkään.

 

Lapsia: yksi nelijalkainen, se riittäköön toistaiseksi. Haluaisin ehdottomasti lapsia vielä joskus tulevaisuudessa, mutta en näkisi sitä(kään) tapahtuvan vielä moniin, moniin vuosiin.

 

Lemmikkejä: Luka, eli paras koira päällä maan. Luka täyttää muutaman viikon päästä jo viisi (!) vuotta, eli ollaan ehditty elämään yhdessä aika monet ylä- ja alamäet. Toivon niin kovasti, että se eläisi pitkän ja terveen elämän, jotta saataisiin nauttia vielä lukuisista vuosista yhdessä. Lapsena mulla oli myös hamsteri nimeltä Jassu. Tiedättehän ne kliseiset kouluselitykset tekemättömille läksyille, kuinka lemmikki söi vihkon ja niin edespäin? No, mulle kävi kerran oikeasti niin, kun Jassun häkin ovi oli unohtunut epähuomiossa raolleen ja se oli lähtenyt yöllä omille seikkailuilleen. Saksan läksyvihko oli saanut kyytiä, mutta mitään sen suurempaa vahinkoa ei onneksi ehtinyt tapahtumaan.

 

Leikkauksia: nolla, luojan kiitos. Pian olisi tosin edessä ensimmäinen ”leikkaukseni”, kun kolme kappaletta viisaudenhampaita pitäisi käydä leikkelemässä veks. Yyh.

 

Tatuointeja: niitä löytyy yhteensä, öö, seitsemän vai kahdeksan kappaletta. Tällä hetkellä kiinnostelisi stick and poke -tatskat…

 

Lävistyksiä: yhdet reiät korvissa sekä yksi nenässä. Otin nenäkoruni pari vuotta sitten, enkä oikeestaan enää edes muista sen olemassaoloa, vaikka tuijottelisinkin naamaani peilistä pitkät pätkät. Välillä sen pois otettuani (esimerkiksi korua vaihtaessani) oon näyttänyt mielestäni siltä, että jotain olennaista jää puuttumaan, eli siitä on tullut jo oleellinen osa ulkonäköäni.

 

Muuttoja: pyöreät 10 – (muistaakseni) 5 elämäni ensimmäisten vuosien aikana ja loput 5 kotoa pois muutettuani, eli vuoden 2011 jälkeen.

 

Ottanut lopputilin: kaksi kertaa.

 

Ollut saaressa: olen, viimeksi tänä kesänä ystävien mökillä ollessamme.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Autosi: pieni ja näppärä kaara, johon oon kovin kiintynyt. Ihan näillä näppäimillä olisi järkevintä vaihtaa se toiseen, mutta pidän pienestä kotterostani kovasti. Keskustassa liikun julkisilla tai kävellen, mutta pidemmälle koiran ja kamppeiden kanssa lähtiessä oma auto on ollut tosi kätevä.

 

Ollut lentokoneessa: kyllä. Lukakin on ollut pienenä pari kertaa lentokoneessa, mutta enää se ei pääsisi kokonsa puolesta matkustamoon.

 

Onko joku itkenyt vuoksesi: on.

 

Ollut rakastunut: tälläkin hetkellä.

 

Ollut ambulanssissa: en oo itseasiassa ollut! Toivottavasti ei tuu tarvettakaan.

 

Luistellut: joo! Harrastin muodostelmaluistelua monen monta vuotta ja sen jälkeen olin hetkisen luistelukouluohjaajana pikkuruisille harrastajille, mutta sittemmin en oo kaivanut luistimiani naftaliinista kovin useasti. Toivottavasti tänä talvena meidän mökin järven jää jäätyisi ennen lumen tuloa, niin pääsisi luistelemaan järven kirkkaalle peilijäälle.

 

Surffannut: oon kyllä ja oma lautakin seisoo tossa olohuoneen nurkassa koristeena. En tiedä milloin tuun pääsemään seuraavan kerran surffille, mutta ehkä joskus ensi vuonna?

 

Ollut risteilyllä: olen. Viimeksi taisin olla abiristeilyllä viitisen vuotta sitten.

 

Ajanut moottoripyörällä: en oo koskaan ajanut, mutta ollut kyydissä kylläkin. Skootterilla oon sen sijaan ajanut vaikka millä mitalla etenkin Aasiassa ja teininä mulla oli sellainen kirkkaankeltainen sähköskootteri, jolla kuljin aina kouluun. Muistan vieläkin, kuinka silloin häpesin huomiotaherättävää skootteriani, vaikka nyt sellainen olisi yksi maailman siisteimmistä jutuista.

 

Ratsastanut hevosella: hmm, en ainakaan muistaakseni. Jos oon, niin se on luultavasti ollut sellainen talutuskierros jonkun talviriehan yhteydessä noin miljoona vuotta sitten. 😀

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lähes kuollut: en ainakaan tietääkseni.

 

Ollut sairaalassa: en oo koskaan ollut sairaalassa kertakäyntiä pidempään. *kop kop kop* (Äiti laittoikin postauksen luettuaan viestiä, että oon joutunut lapsena viettämään öitä useammissakin sairaaloissa vaikean astman vuoksi. Hups!)

 

Suosikkihedelmä: passionhedelmä! Appelsiini, nektariini, Granny Smith-omput, mango, ananas… Ei tuu heti mieleen hedelmää, josta en välittäisi. (EDIT: tuli sittenkin, nimittäin durian.)

 

Aamu vai ilta: oon ehdottomasti aamuihminen. En oo koskaan ollut niitä kukonlaulun aikaan heräilijöitä, mutta aamulla ja aamupäivästä oon kaikkein tehokkaimmillani siinä missä iltaisin oon yleensä rättiväsynyt ja nukkumavalmis viimeistään kahdeksan maissa.

 

Lempiväri: kesäisin tykkään kirkkaista väreistä, joista suosikkejani on vihreä sekä keltainen, mutta näin syksyn tullen kallistun puolestaan enemmänkin murrettuihin väreihin, kuten tiilenpunaiseen, armeijanvihreään ja sinapinkeltaiseen. Oon iloinen siitä, että oon oppinut pukeutumaan vähän värikkäämmin, sillä värilliset vaatteet tuo heti ihan eri tavalla eloa olemukseen.

 

Viimeisin puhelu: torstaina, poikaystävälle. En oo puhelimessapuhujatyyppiä, vaan tykkään hoitaa asiani mieluiten kirjallisesti, joten nytkin edellisestä puhelusta on useampi päivä. Tälle viikolle on kertynyt yhteensä vaan viitisen puhelua, joiden soittajista muutamat on olleet lähettejä ja yksi puolestaan puhelinmyyjä.

 

Viimeisin viesti: ääniviesti parhaalta ystävältäni, jota en oo ehtinyt vielä kuuntelemaan. Viimeisin kunnon tekstiviesti oli sen sijaan aamupäivällä poikaystävältä, kun oltiin samaan aikaan salilla (olin itse naistenpuolella, siksi viestitseminen) ja hän kysyi, josko olisin halunnut mennä tekemään maastavetoa samaan aikaan. 😀

 

Kahvi vai tee: tee! En oo juonut koskaan hörppyä enempää kahvia, enkä tiedä tuunko koskaan oppimaankaan, vaikka vaihtaisinkin mieluusti kofeiinilähteeni energiajuomista kaffeen. Mun suosikkitee on ollut jo monta vuotta Clipperin sitruuna-inkivääritee (<3) ja tykkään myös rooiboksesta.

 

Kissa vai koira: oon koiraihminen henkeen ja vereen ja samaan aikaan oon myös vähän allerginen kissoille. Itseasiassa jopa pelkään vähän kissoja, sillä ne on musta vähän arvaamattomia ja monesti myös jotenkin pahansuovan oloisia. Kävellään monesti päivälenkillä sellaista pientä kujaa, jossa aidan toisella puolella on välillä kissa, joka on kerran meinannut hyökätä pahaa-aavistamattoman Lukan kimppuun aidan raosta niin aggressiivisesti, että slaagi ei ollut kummallakaan kaukana. Se(kään) välikohtaus ei varsinaisesti lämmittänyt tunteitani kissoja kohtaan… 😀 Toki ihaniakin kissoja varmasti on, mutta koska meidän lähipiirissä ei oo koskaan ollut kissoja, niin en oo päässyt tutustumaan niihin sen lähemmin.

 

Paras vuodenaika: syksy, ehdottomasti. Mieluiten vieläpä tämä parhaillaan käynnissä oleva alkusyksy, kun ulkona on vielä kauniin värikästä, mutta ilma alkaa viilenemään ja illat pimenemään. Perjantai-ilta oli syysiltoja parhaimmillaan, sillä lämpötila pysyi myöhään yöhön kahdenkymmenen asteen tienoilla, mutta ulkona oli luonnollisesti pilkkopimeää. Jos mun pitäisi pysäyttää aika johonkin tiettyyn vuodenaikaan, niin valitsisin empimättä syksyn.

 

 

 

 

 

0

9 kommenttia

Related Posts

Seitsemän syntiäni
MONDAY TRADITIONS
Joulutunnelmia
Viikonloppujen parhaimmistoa
Next Post:
Luurin läpi: viikko 37 & 38
Previous Post:
Torstain kuulumiset

Kommentit

  1. Rena sanoo

    23 syyskuun, 2018 18:09

    Your striped sweater is super cool!
    xx from Bavaria/Germany, Rena

    Vastaa
    • Annika sanoo

      24 syyskuun, 2018 15:37

      Thanks!

      Vastaa
      • Sini sanoo

        26 syyskuun, 2018 12:47

        Hey! I agree. Can you tell me where this beautiful sweater is from?

      • Annika sanoo

        26 syyskuun, 2018 12:52

        It’s old, so unfortunately not available anymore!

  2. Nimetön sanoo

    23 syyskuun, 2018 18:42

    Pakko kompata tota hääjuttua! Itse olin aikoinaan silleen hyi en halua, kunnes tapasin nykyiseni ja yhtäkkiä tuli semmonen fiilis, että miksei!
    Ihan extemporeena kosin miestäni vajaa vuosi sitten ja se oli elämäni yksi parhaista päätöksistä! Pian tulee 5v täyteen ja pakko sanoa. että go with the flow, mihkään ei oo kiire 🙂

    Vastaa
    • Annika sanoo

      24 syyskuun, 2018 15:38

      Joo, mulla kävi kieltämättä vähän samoin, mutta ei tässä onneksi mihinkään kiire ole. Ihanaa, että sä kosit miestäsi! <3

      Vastaa
  3. Nadjastrange sanoo

    23 syyskuun, 2018 21:48

    Tosi kiva postaus! Vaikka oonkin kissaloverforever, niin tiedostan kyllä että jotkut kissat on tosi pelottavia!

    Tervetuloa joskus kattomaan meiän kissoja jotka on maailman kilteimpiä 😀

    Vastaa
    • Annika sanoo

      24 syyskuun, 2018 15:40

      Haha, ne osaa kyllä olla! Toki sekin varmaan vaikuttaa, että ne varmasti aistii myös ihmisen jännittyneen/epävarman fiiliksen ja harvoin koiratkaan viihtyy ei-koiraihmisten seurassa erityisen hyvin, varsinkaan aluksi. Teidän kissat on kyllä näyttäny symppiksiltä! 😀

      Vastaa

Paluuviitteet

  1. 30 kysymystä ja vastausta | Sanni Trishin sanoo:
    28 syyskuun, 2018 20:28

    […] tällaisen 30 kysymyksen ja – vastauksen listan, jonka olen bongannut jo ainakin Jennin, Annikan, Jannin ja Erikan […]

    Vastaa

Vastaa Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Arkistot

Search

annikaollila

Viikonlopun valohoito 💆🏻‍♀️ Viikonlopun valohoito 💆🏻‍♀️
1. Viherkasveissani vallitsi ripsiäisinvaasio ja 1. Viherkasveissani vallitsi ripsiäisinvaasio ja kävin tuholaisten kimppuun petopunkkien kanssa. Ajatus ällötti ensin, koska punkit, mut turhaan – ne hoiti hommansa, enkä vastoin pelkojani löytäny niitä vilistämässä ympäri kotia. Hyvää työtä, punkit 🤝🏻

2. Tammikuussa jäin koukkuun ristikoihin ja jääkaapintyhjennysnuudeleihin, eli pikaruokaan, johon saa upotettua kaikki kaapin jämäkasvikset.

3. Viikottainen keramiikkatyöpaja on palannut arkirytmiin. Onneks kaapeista ei löydy ihan kovin montaa kippoa ja kuppia ennestään…. 

4. Jo se on upeeta, ettei aamulenkkejä oo tarvinnu tehdä enää pilkkopimeessä, mut tää bonari lämmittää mieltä vähintään yhtä paljon.

5. Lempparityyppi ei meinnanu pysyä pöksyissään, kun lenkkimiljöönä oli parin sateisemman viikon jälkeen tää. (Feel you, Luka.)

6. Laitoin maustelaatikon uuteen uskoon 🫙 Ennen-kuva jäi ottamatta, mut voitte kuvitella miltä näyttää 40 maustepurkkia ja -pussia sikin sokin pienessä laatikossa. Ei kovin tyydyttävältä – toisin kuin tää lopputulos.

7. Arkiruokakerhon menussa hodaribuffa. @makuliha’n kasvisnakki oli tosi hyvä! 🌭
Mainos @postigroup x @helsinkimissio 💌 Tuntemat Mainos @postigroup x @helsinkimissio 💌 Tuntemattoman hymy tai lämmin ele voi joskus pelastaa päivän. Tänä ystävänpäivänä ihan pienellä teolla voi antaa hetken, jota muistellaan parhaimmillaan pitkään. 

Kirjoita ystävänpäiväkortti lämpöä ja rohkaisua kaipaavalle nuorelle ja tiputa se postimerkin kera postilaatikkoon, niin Posti kuljettaa sen HelsinkiMission kanssa ystävänpäiväksi sitä kaipaavalle hankkeessaan nuorten yksinäisyyttä ja syrjäytymistä vastaan. Kortit löytävät perille näillä tiedoilla:

Posti Oy
Ystävänpäivä 
PL 7230
00002 Helsinki

Nuorille toimitettavat kortit tulee lähettää 1.2. mennessä, perinteisemmät ystävänpäiväkortit puolestaan 7.2. mennessä. Mä kirjoitin kortin, tee säkin niin. Ehkä tehdään sillä jonkun päivä 💐

#Ystävänpäivä #Posti #HelsinkiMissio
Haluaisin niin lisää tällasta tähän talveen. Haluaisin niin lisää tällasta tähän talveen. Ehkä pitää hurauttaa talvilomalle pohjoiseen ☃️
Oon aikonu postata nää jo monta päivää, mut e Oon aikonu postata nää jo monta päivää, mut en oo keksiny mitään sanottavaa, eikä näissä kuvissakaan varsinaisesti mitään erityistä oo. Mut sellasta se välillä on, aina ei oo ihan kauheesti sanottavaa tai mitään erityistä muutenkaan. 

Paitsi nyt kun aloin miettimään, niin toi auringonnousu oli näin tammikuussa aika erityinen. Yleensä niistä ei-niin-erityisiltä tuntuvista hetkistäkin löytynee jotain erityistä, vaikkei ihan aina sitä muistaiskaan. 

Viime viikolla toivoin täällä auringonpilkahdusta ja sen myös sain 💫
Mainos @hartwallnovelle 💙 Alkutalven sairastelu Mainos @hartwallnovelle 💙 Alkutalven sairastelukierre uuvutti salakavalasti kehon sekä mielen ja siitä toivuttuani on taas palava halu antaa omalle hyvinvoinnille sen ansaitsema huomio. Mulle se tarkoittaa mielen ja kehon kuuntelemista ja niiden ravitsemista kulloinkin kaivatuilla tavoilla, jotka saattavat vaihdella elämäntilanteesta riippuen paljonkin. Joskus se voi olla kevyttä liikuntaa, hiljaisuutta, päikkäreitä ja omaa rauhaa, toisinaan taas ystävien läsnäoloa, intensiivistä hikoilua, aamuun asti tanssimista sekä hamppareita ja irtokarkkeja. Joskus jopa näitä kaikkia sekaisin. 

Mulla on tänä vuonna ilo inspiroida yhdessä Novellen kanssa sua ja mua voimaan aidosti paremmin, mitä se sitten itse kullekin tarkoittaakaan. Avainasia on löytää jaksamistaan tukevat rutiinit ja vaalia niitä arjen keskellä. Jaoin omani stoorissa, ehkäpä kerrot siellä omasi myös mulle? 

Voidaan hyvin - sekä näin tammikuussa että sen jälkeenkin. #novelle #elämänjanoon
Load More Follow on Instagram

Copyright © 2023 Annika Ollila • Design by LuxiBee

Copyright © 2023 · Muse / Genesis Framework · WordPress · Kirjaudu sisään