Eilen aamuvarhaisella pakattiin tosiaan kimpsut ja kampsut kasaan, puettiin tukevat kävelykengät jalkaan ja lähdettiin kohti lumisempia maisemia! Hiljalleen ylemmäs päästessä päälle piti lisätä säännöllisesti lämpimämpiä vaatekerroksia, sillä alhaalta lähtiessämme keli oli sellainen Suomen suven sää, mutta perillä huipulla asteet tippuivatkin nollan alapuolelle. Määränpäänämme oli nimittäin miltei neljän kilometrin korkeuteen kohoava Jungfraujochin vuori, joka on yksi Euroopan korkeimmista kohdista. En ollut eläessäni käynyt noin korkealla ja mulle tulikin pienenä yllätyksenä, että ohut ilma ja korkeus tuntuu yläilmoissa todella niin konkreettisesti – jo muutamankin rappusen nousu sai hengästymään kuin rankempikin urheilusuoritus ja päässä tuntui heittävän vähän väliä. Olo muuttui tuntien kuluessa jopa lähes sairaaksi, mutta alemmas palatessa oireet kaikkosivat ja olo oli taas pian normaali. Lounaan jälkeen heivattiin talvitakit sekä pipot reppuun ja vaihdettiin takaisin kesäreleisiin, sillä seuraavaksi suunnattiin Interlakenin kylän liepeille ulkojoogatunnille, jossa lämpötila kohosi lähemmäs kolmeakymmentä astetta.
Vaikka kaikkien kesäfiilis taitaa olla tällä hetkellä melkein huipussaan, niin hetkellinen lumimaisema teki pipoineen ja talvikenkineen aika lämpimän ja kotoisan olon. (Sillä erotuksella tosin, että meiltä ei ihan noin mahtipontisia maisemia löydy.) Päivän lämpötilavaihtelut tuntui myös varsin utopistisilta, sillä aamulla sää oli utuisen keväinen, päivä vietettiin talvisesta pakkaskelistä nauttien ja illemmalla palattiinkin keskelle kesää. Ei ihan mitään arkipäivää.
Tuntuu, kuin matkamme olisi kestänyt neljän päivän sijaan viikkokaupalla, sillä reissu on ollut tapahtumarikkaampi kuin mikään aikaisempi. Varhain aamulla alkaneet päivät on ollut täynnä toinen toistaan aktiivisempaa menoa sekä meninkiä ja yöunetkin on jääneet aika vähäisiksi (etenkin tällaiselle säännölliseen 22-08 unirytmiin tottuneelle varhaismummelille), mutta jollain ihmeen kaupalla suurempi väsymys on pysynyt ainakin toistaiseksi poissa. Ehkä siksi, että ympärillä on jatkuvasti toinen toistaan upeampia näkymiä ja niin paljon tehtävää, ettei väsymykselle oo ollut aikaa. Ja hyvä niin, sillä kotonakin ehtii lepäämään.
4 down, 2 to go. Tällä hetkellä naputtelen tekstiä junasta (joka tuntuu jo melkein toiselta kodilta), sillä ollaan menossa vikoiksi päiviksi kesäiseen Geneveen. Pian perille päästessämme suunnataan heti ensitöiksemme piknik-illalliselle viinitilalle ja ehkä jopa bongataan auringonlaskukin. Ihanaa perjantaita!
PR-matkan sponsoroi Sveitsin Matkailu- ja Turismi.
4
Nimetön sanoo
Mistä sun urheiluhousut on?:-)
Annika sanoo
Ne on Peak Performancen, mutta valitettavasti jo monta vuotta vanhat…
Emma sanoo
Huhhuh mitä kuvia!! Aivan mielettömän hienon näköisiä maisemia:)
Annika sanoo
Sveitsin maisemat oli kyllä ihan käsittämättömiä!
Mirette sanoo
Vau mitä kuvia<3 Nää maisemat ovat silkkaa silmänruokaa!
Annika sanoo
Kiitos! <3 Tollaisissa maisemissa voisi kuvata loputtomiin.
anni sanoo
Kuka nää kuvat on ottanu? 🙂 Upeita!
Annika sanoo
Kiitos! Kuvat musta on ottanut milloin kukakin matkaseuralainen, muut kuvat (2. viimeistä lukuunottamatta) oon ottanut itse.