Annika Ollila

  • Home
  • Contact
  • Categories
    • Ajatuksia
    • Lifestyle
    • Lookbook
    • Matkailu
  • Archives
    • 2019
    • 2018
    • 2017
    • 2016
    • Facebook
    • Instagram

Ajatuksia, Lifestyle, Travel • 13 kesäkuun, 2018

Postikortteja Sveitsistä

 

 

 

 

 

Kuvaterveiset sumuisesta Sveitsistä! Saavuttiin perille tiistai-aamuna ja heti ensimmäinen päivä oli ohjelmaa täynnä. Ollaan täällä tutulla bloggaajaporukalla Sveitsin Turismin sekä Peak Performancen vieraana ja toiminnantäyteisen viikon aikana ehditään tutustua muutamaankin eri paikkaan. En oo koskaan aiemmin tehnyt tällaista vähän aktiivisempaa reissua ja etenkään näin erilaisiin maisemiin, joten odotin lähtöä malttamattomana.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Meitä varoiteltiin etukäteen, että saamamme aikataulusuunnitelma tuskin tulee pitämään paikkaansa, sillä koko Sveitsi on ollut viime päivinä tulvien kourissa ja ennusteen mukaan luvassa olisi ollut pahemman luokan ukkosmyrsky, mutta lopulta ukkos-osa jäi matkan varrelle ja ainoastaan myrsky piti paikkaansa. Sekin onneksi maltillisemmassa muodossa kuin pelättyä!

 

Ensimmäisenä päivänä saavuttiin Zürichin kautta Lucerneen, jossa käytiin muunmuassa kiipeilypuistossa! Kuvatodisteet jäi valitettavasti ottamatta, sillä kesken kiipeilyn saatiin vettä niskaamme, mutta muutama videopätkä ehti silti Instagramiin. Sen jälkeen hypättiin gondolihissiin, sillä…

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

…ensimmäinen hotellimme sijaitsi Mount Pilatus-vuoren päällä, yli kahden kilometrin korkeudessa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Seuraavana aamuna lähdettiin Pilatukselta maailman jyrkimmän hammasratasjunan kyydissä, joka poukkoili alas vuorenrinteitä ja kallioon hakattuja tunneleita pitkin.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Meillä on reissumme ajaksi rajattomat junaliput, joita ollaan jo nyt ehditty käyttämään varsin kiitettävästi. Mutta eipä muuten oo haitannut pätkääkään istua junassa, kun…

 

 

 

 

 

 

 

 

 

…ikkunoiden takana vilisee tänkaltaiset maisemat! Jo pelkästään toi kirkastakin kirkkaampi turkoosi vesi sai mun leuan loksahtamaan lattiaan, mutta järveä ympäröiviin kallionseinämiin ja jylhiin vuoriin yhdistettynä näky oli jotain sanoinkuvaamatonta. Juttuja, joita ei pääse ihan joka päivä näkemään.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Saavuttiin tänään meidän pysäkki numero kakkoseen, eli Grindelwaldiin, jossa pidetään tukikohtaamme seuraavat pari päivää ennen eteenpäin jatkamista. Yövytään söpössä alppihotellissa, jossa huoneemme parvekkeelta aukeaa näkymä alas pieneen kylään ja edessä seisoville sumuisille vuorille. Heti perille päästyämme iskettiin saunaan, joka tuntui kolean sateisen päivän jälkeen taivaalliselta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tällä reissulla oon päässyt todistamaan tällaista näkyä ensimmäistä kertaa muualla kuin niissä kaikkien tuntemissa Desenion metsäjulisteissa. 😀

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Eilisillan lounas Grindelwaldin Berghaus Bortissa. Ensimmäinen ruokamme maassa oli muuten perunoilla höystetty juustokuorrutteinen pasta, joka oli tarkoitus syödä omenahillon kera. 😀 Kuulemma joku paikallinen herkku!

 

 

 

 

 

 

 

 

Ajettiin ravintolaan miltei puoli tuntia tollaista jyrkästi mutkittelevaa pikkutietä, joka kipusi ylös korkeuksiin. Kirkkaalla kelillä vuorinäkymät ravintolasta on kuulemma upeat, mutta eipä sumuisemmissakaan maisemissa varsinaisesti valittamista ollut. Kunnon elokuvamaisema!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Siinä meidän paripäiväinen muutamaan hassuun kuvaan tiivistettynä. Ekojen päivien sää on ollut tosi sateinen, joten suuri osa aktiviteeteistamme on jäänyt olosuhteiden pakosta toteuttamatta ja esimerkiksi tän päiväinen vaellusretki jouduttiin perumaan rankkasateen vuoksi, mutta huomisesta eteenpäin aurinkolaseillekin saattaa kuulemma olla käyttöä! Satuttiin tänne säiden puolesta vähän harmilliseen saumaan, sillä vuorimaisemat on ollut enimmäkseen paksun sumun peitossa, mutta tollainen mystinen usva sopii musta tänne kuin nenä päähän. Ja kun varusteet on ollut kunnossa, niin vesisadekaan ei oo latistanut fiilistä – kierreltiin tänään ympäri Lucernen kaupunkia gore tex-asuihin vuorautuneena ja oli ihanan huoleton olo, kun ei tarvinnut huolehtia kastumisesta!

 

Nyt on pakko käydä nukkumaan, sillä kello lähentelee puoltayötä, herätyskello soi jo kuuden tunnin kuluttua ja huomenna on edessä pitkä päivä. Lämpötilat tulee vaihtelemaan isojen korkeuserojen vuoksi pakkasasteiden sekä helteen välillä, joten täytyy miettiä tarkkaan mitä reppuun kannattaa pakata…

 

Palataan taas pian!

 

 

 

 

0

16 kommenttia

Related Posts

Viikkoni pähkinänkuoressa
Ruisrock 2017
Saa olla ylpeä
ABOUT LAST NIGHT
Next Post:
Kylmästä lämpimään
Previous Post:
Maanantaikuulumiset

Kommentit

  1. Josefina sanoo

    14 kesäkuun, 2018 05:56

    Sveitsi on aivan ihana!! Ja upeita kuvia <3 Millä objektiivillä nämä tämän postauksen kuvat on muuten otettu?

    Vastaa
    • Annika sanoo

      14 kesäkuun, 2018 07:27

      Niin kaunis paikka! <3 Nää on otettu enimmäkseen 20mm -laajiksella, mut osa myös 24-70mm -objektiivilla 🙂

      Vastaa
  2. Jasmin sanoo

    14 kesäkuun, 2018 06:57

    Ihania kuvia!
    Millä appilla ootte muuten kaikki instan puolelle lisäilleet niitä storyja joissa käytössä se valkoinen template??

    Vastaa
    • Annika sanoo

      14 kesäkuun, 2018 07:28

      Kiitos! Teen mun Storyt pääasiassa InShotilla sekä Unfoldilla.

      Vastaa
  3. Jenny sanoo

    14 kesäkuun, 2018 09:17

    Mitkä maisemat <3 Wau!

    Vastaa
    • Annika sanoo

      15 kesäkuun, 2018 17:01

      Ihan mielettömät! <3

      Vastaa
  4. Olivia sanoo

    14 kesäkuun, 2018 10:50

    Tässä postauksessa on varmaan yhdet mun mielestä kivoimmista kuvista ikinä! Tuli Sveitsi-kuume.. 😀

    Vastaa
    • Annika sanoo

      15 kesäkuun, 2018 17:01

      Ihana kuulla, mäkin tykkäsin näistä kovasti! Niin ”harmaata” ja usvaista, mut niin kaunista. En ois arvannut elämäni ensimmäisen kerran Alpeilla olevan näin kesällä, mutta en vaihtaisi päivääkään!

      Vastaa
  5. Sea sanoo

    14 kesäkuun, 2018 19:47

    Upeet maisemat! Ja kerrankin mun ei tarvi olla kateellinen kun oon itekin menossa samoille huudeille työreissulle parin viikonpäästä 😀

    Vastaa
    • Annika sanoo

      15 kesäkuun, 2018 17:02

      Uu jee, pääset vähän alkufiilistelemään. Ihanaa reissua, toivottavasti sää suosii! 🙂

      Vastaa
  6. Riikka sanoo

    15 kesäkuun, 2018 08:07

    Vau!
    Tuntuko hurjalta/huonolta yöpyä noin korkealla?

    Vastaa
    • Annika sanoo

      15 kesäkuun, 2018 17:03

      Ei oikeestaan! Toi meidän hotelli oli tosiaan reilun parin kilometrin korkeudessa, eikä siinä tuntunut vielä ”miltään”, mutta eilen käytiin kaksi kertaa korkeammassa paikassa ja se todentotta tuntui. Siellä en olisi halunnut yöpyä 😀 Kirjoitin siitä juuri uusimpaan postaukseen!

      Vastaa
  7. Linda/Revontulipalo sanoo

    15 kesäkuun, 2018 16:34

    Vitsit miten ihanan n’köistä ? Teidän aktiviteettien kannalta harmi, että säät on olleet vähän huonot, mutta visuaalisesti noi pilvet sun muut näyttää ihan mahtavalta! Noihin maisemiin sade ja synkät pilvet suorastaan sopii.

    Vastaa
    • Annika sanoo

      15 kesäkuun, 2018 17:04

      Oon kyllä ihan samaa mieltä! Tollainen sumuinen sää sopii tänne mielestäni jopa melkein paremmin kuin kirkkaan sininen taivas <: Kiitos!

      Vastaa
  8. Laura sanoo

    19 kesäkuun, 2018 12:58

    Upeita kuvia! Saanko kysyä millä kameralla kuvaat? Teetkö editoinnin Lightroomilla? Ihana blogin ulkoasu muutenkin!

    Vastaa
    • Annika sanoo

      19 kesäkuun, 2018 14:22

      Nikonin D750 on mulla! Ja jälkikäsittely tosiaan Lightroomilla 🙂

      Vastaa

Vastaa Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Arkistot

Search

annikaollila

Viikonlopun valohoito 💆🏻‍♀️ Viikonlopun valohoito 💆🏻‍♀️
1. Viherkasveissani vallitsi ripsiäisinvaasio ja 1. Viherkasveissani vallitsi ripsiäisinvaasio ja kävin tuholaisten kimppuun petopunkkien kanssa. Ajatus ällötti ensin, koska punkit, mut turhaan – ne hoiti hommansa, enkä vastoin pelkojani löytäny niitä vilistämässä ympäri kotia. Hyvää työtä, punkit 🤝🏻

2. Tammikuussa jäin koukkuun ristikoihin ja jääkaapintyhjennysnuudeleihin, eli pikaruokaan, johon saa upotettua kaikki kaapin jämäkasvikset.

3. Viikottainen keramiikkatyöpaja on palannut arkirytmiin. Onneks kaapeista ei löydy ihan kovin montaa kippoa ja kuppia ennestään…. 

4. Jo se on upeeta, ettei aamulenkkejä oo tarvinnu tehdä enää pilkkopimeessä, mut tää bonari lämmittää mieltä vähintään yhtä paljon.

5. Lempparityyppi ei meinnanu pysyä pöksyissään, kun lenkkimiljöönä oli parin sateisemman viikon jälkeen tää. (Feel you, Luka.)

6. Laitoin maustelaatikon uuteen uskoon 🫙 Ennen-kuva jäi ottamatta, mut voitte kuvitella miltä näyttää 40 maustepurkkia ja -pussia sikin sokin pienessä laatikossa. Ei kovin tyydyttävältä – toisin kuin tää lopputulos.

7. Arkiruokakerhon menussa hodaribuffa. @makuliha’n kasvisnakki oli tosi hyvä! 🌭
Mainos @postigroup x @helsinkimissio 💌 Tuntemat Mainos @postigroup x @helsinkimissio 💌 Tuntemattoman hymy tai lämmin ele voi joskus pelastaa päivän. Tänä ystävänpäivänä ihan pienellä teolla voi antaa hetken, jota muistellaan parhaimmillaan pitkään. 

Kirjoita ystävänpäiväkortti lämpöä ja rohkaisua kaipaavalle nuorelle ja tiputa se postimerkin kera postilaatikkoon, niin Posti kuljettaa sen HelsinkiMission kanssa ystävänpäiväksi sitä kaipaavalle hankkeessaan nuorten yksinäisyyttä ja syrjäytymistä vastaan. Kortit löytävät perille näillä tiedoilla:

Posti Oy
Ystävänpäivä 
PL 7230
00002 Helsinki

Nuorille toimitettavat kortit tulee lähettää 1.2. mennessä, perinteisemmät ystävänpäiväkortit puolestaan 7.2. mennessä. Mä kirjoitin kortin, tee säkin niin. Ehkä tehdään sillä jonkun päivä 💐

#Ystävänpäivä #Posti #HelsinkiMissio
Haluaisin niin lisää tällasta tähän talveen. Haluaisin niin lisää tällasta tähän talveen. Ehkä pitää hurauttaa talvilomalle pohjoiseen ☃️
Oon aikonu postata nää jo monta päivää, mut e Oon aikonu postata nää jo monta päivää, mut en oo keksiny mitään sanottavaa, eikä näissä kuvissakaan varsinaisesti mitään erityistä oo. Mut sellasta se välillä on, aina ei oo ihan kauheesti sanottavaa tai mitään erityistä muutenkaan. 

Paitsi nyt kun aloin miettimään, niin toi auringonnousu oli näin tammikuussa aika erityinen. Yleensä niistä ei-niin-erityisiltä tuntuvista hetkistäkin löytynee jotain erityistä, vaikkei ihan aina sitä muistaiskaan. 

Viime viikolla toivoin täällä auringonpilkahdusta ja sen myös sain 💫
Mainos @hartwallnovelle 💙 Alkutalven sairastelu Mainos @hartwallnovelle 💙 Alkutalven sairastelukierre uuvutti salakavalasti kehon sekä mielen ja siitä toivuttuani on taas palava halu antaa omalle hyvinvoinnille sen ansaitsema huomio. Mulle se tarkoittaa mielen ja kehon kuuntelemista ja niiden ravitsemista kulloinkin kaivatuilla tavoilla, jotka saattavat vaihdella elämäntilanteesta riippuen paljonkin. Joskus se voi olla kevyttä liikuntaa, hiljaisuutta, päikkäreitä ja omaa rauhaa, toisinaan taas ystävien läsnäoloa, intensiivistä hikoilua, aamuun asti tanssimista sekä hamppareita ja irtokarkkeja. Joskus jopa näitä kaikkia sekaisin. 

Mulla on tänä vuonna ilo inspiroida yhdessä Novellen kanssa sua ja mua voimaan aidosti paremmin, mitä se sitten itse kullekin tarkoittaakaan. Avainasia on löytää jaksamistaan tukevat rutiinit ja vaalia niitä arjen keskellä. Jaoin omani stoorissa, ehkäpä kerrot siellä omasi myös mulle? 

Voidaan hyvin - sekä näin tammikuussa että sen jälkeenkin. #novelle #elämänjanoon
Load More Follow on Instagram

Copyright © 2023 Annika Ollila • Design by LuxiBee

Copyright © 2023 · Muse / Genesis Framework · WordPress · Kirjaudu sisään