On ollut tosi jännää huomata, kuinka erilainen suhde mulla on nykyään matkustukseen verrattuna vaikkapa viime vuoden alkupuoleen. Silloin jatkuvasti lähtövalmiina oleminen oli lähinnä kotona odottavien asioiden pakonomaista pakenemista poissa silmistä, poissa mielestä -mentaliteetilla, sillä muualla ollessa ongelmatkin unohtui yleensä kaiken uuden tieltä taka-alalle, kun taas nyt yksi reissaamisen parhaista jutuista on kotiin ja ikiomaan arkeen palaaminen. Don’t get me wrong – en suinkaan lähde reissuun odottamaan vaan sitä kotiinpaluuta, mutta matkustaessakin on jotenkin aivan erilainen fiilis, kun sun ei tarvitse odottaa kauhulla sitä paluulennon koittamista, vaan siinä missä asiat muualla on (eri tavoin) ihanasti, niin samalla ne on sitä myöskin kotona.
Se on yks parhaista tuntemuksista. Se, että nautit uuden näkemisestä ja kokemisesta ihan hulluna, mutta omaa kotia ja täkäläistä elämää ei lopulta voita kuitenkaan yhtään mikään. Meidän viikko Espanjassa oli mielettömän ihana ja sieltä lähtöä tehdessä huokailin muutamaankin kertaan, että voi, kun voitais jäädä vielä muutamaksi lisäpäiväksi, mutta heti kotiin päästessä mut valtasi kylmyydestä ja harmaudesta huolimatta kokonaisvaltainen tyytyväisyys. Vielä, kun sain Lukan kainaloon, niin en voinut kuin ajatella, että multa ei puutu nyt yhtään mitään.
Nää kuvat on eräältä päivältä, jolloin ajettiin kauniiseen Rondan kaupunkiin. Syötiin lounas kiellekkeen reunalla olevalla terassilla, jäätiin kuuntelemaan kitaristi-Eduardoa, vaelleltiin päämäärättömästi ympäri kaupunkia, maistoin elämäni ensimmäisiä churroja, soitettiin vuoristoteillä ajellessamme toinen toistaan nostalgisempia kesäbiisejä ja pysähdyttiin keskelle hiekkatietä ihastelemaan auringonlaskua. Lämpötilakin oli paras mahdollinen; sellainen, ettet tunne missään vaiheessa kylmyyttä tai kuumuutta, vaan sulla on koko ajan just sopiva. Täydellinen päivä.
Ja silti en ois nyt missään mielummin kuin Suomessa. <3
0
<3
Aivan ihana hyvän mielen postaus <3
<3
Ihania kuvia ja olette tosi söpö pari poikaystäväsi kanssa 🙂 mainitsit että vuokrasitte auton Espanjassa, niin varmaan osaat vastata että tarviiko vuokraamiseen luottokortin?
Joo, siihen tarvi (ainakin useimmilla vuokrausfirmoilla) luottokortin! 🙂
Aivan mielettömän upeat kuvat! Varsinkin nuo korkean paikan maisemakuvat, vau! Ja ihana kuulla, että asiat on nyt noin hyvin, sillä ei pidä ollakaan kodin voittanutta <3
Ronda oli niiin nätti paikka! Korkeenpaikankammoista ois tosin saattanut tossa kiellekkeen reunalla hirvittää 😀
Niinkuin se kliseinen sanontakin kuuluu, niin “borta bra men hemma bäst” <3
ihan mielenkiinnosta, millaiseksi kuvailisit omaa tyyliäsi? tykkään ihan hirmusesti sun vaatteista, ja tyylistä ylipäänsä! tuntuu vaan etten oikein osaa kaupasta omaa silmää miellyttäviä vaatteita 😀 <pongasin tämän viestin aiemmasta postauksesta toisen tyypin kirjoittamana ja jäi kiinnostaa vastauksesi. Huomaatko tyylisi muuttuneen esim viimeisen vuoden aikana?
Enpä varsinaisesti 🙂 Mun tyyli on omasta mielestäni aika rento, mukavuudenhaluinen ja yksinkertainen ja se on pysynyt suht samanlaisena jo pidemmän aikaa.
Aivan ihana nähdä kuinka susta huokuu onnellisuus <3 upeita kuvia :)! Ja on kyllä totta, että matkustaminen on aina mukavaa mutta ei ole oman kodin voittanutta!
Oman kodin pitääkin olla se paras paikka. <3
Oot niin ihanan onnellisen näköinen, että itsellekin tulee väistämättä hymy naamalle 🙂 oon ihan vilpittömän onnellinen ja iloinen sun onnellisuudesta ja tavasta, jolla tuot sen meille lukijoille esiin <3
Kiitos, kiitos, kiitos. <3
Annika oot ihana <3
<3
Hei onko ne sun nelly.comin revityt vaaleat farkut mimmosta kangasta? Antaakohan käytössä periksi?Otitko normaalin koon vai isomman?:-)
Ne on suht ohutta farkkua – ei sellasta ns. “vanhanaikasta” jämäkkää farkkua, mut ei mitään supervenyvääkään kuitenkaan 🙂 Mä halusin ne sopivan löysinä ja otin koon 38, joka olikin loppujenlopuksi aivan liian iso 😀 Ne on siis aika suuret kooltaan ja valmiiksi vähän oversize-mallia, eli ei kantsi ottaa liian isoa kokoa!
Kertakaikkisen upeita kuvia <3 Oli pakko tulla kommentoimaan, sillä olin Mallorcan saarella samoihin aikoihin kuin sinä Espanjassa, ja tänään juuri palasin kotiin. Ja tuntemukset on just niin kuin olet kirjoittanut. Ennen on aina jäänyt reissuhammasta kolottamaan, mut tällä kertaa oon superfiiliksissä Suomesta, syksystä ja elämästä täällä. Kuin lukisi omia ajatuksiaan. 🙂
Se on ehkä ollu mullakin se, että AINA ennen on tuntunut siltä, kuin en ois saanut reissusta tavallaan tarpeekseni ja heti täytyy olla suunnittelemassa uutta reissua, mut nyt tollasia tuntemuksia ei oo laisinkaan. Toivon kyllä, että viimeistään talvella pääsisi taas käymään jossain, mutta just nyt on tosi hyvä täällä 🙂
Miltä firmalta vuokrasitte auton ja suositteletko? Otitteko vakuutuksia lisämaksusta? 🙂 roadtrippailua olis toivottavasti tiedossa marraskuussa etelä-espanjassa.
Moikka! Me vuokrattiin meidän auto etukäteen malagacar.comista, eikä oo mitään pahaa sanottavaa – kaikki toimi paremmin kuin hyvin ja voin kyllä suositella sitä. Oltiin hoidettu kaikki siis etukäteen ja Malagan lentokentälle päästessä mentiin vaan hakemaan auto heidän pisteeltään, jonne se myös viikon päästä palautettiin. Ja joo, otettiin mukaan varmuuden vuoksi kaikenkattava täysvakuutus, kun tosta liikenteestä ei kuitenkaan koskaan voi tietää 😀
Kun olin pieni, äitini sanoi aina että “matka on tehnyt tehtävänsä kun kaipaa jo kotiin”. Allekirjoitan tuon sanonnan edelleen. En varmaan edes muuten reissaisi ikinä jollei minulla olisi paikkaa jonne palata. Jollakin tapaa sitä kaipaa kaikkea pysyvää vaikka itsekkin rakastan matkustelua. Ja mikä sen parempaa kuin palata väsyneenä reissusta ja kellahtaa omaan sänkyyn monta kokemusta ja muistoa rikkaampana.
Mukavaa alkanutta syksyä!
<333
Mahtavaa että on noin kiva palata kotiin! ? Mulla tuli heti mieleen, että itselle kotiinpaluu on aina ollut se kaikkein vaikein pala, ja Suomessa oleminen on muualla asumisen jälkeen aina ollut tosi tukalaa. Tosin oon useilla “reissuilla” nimenomaan löytänyt jonkin paikan, mikä on alkanut tuntumaan kodilta, ja siksi Suomeen palattua on ollut koti-ikävä sinne toiseen kotiin. Tällä hetkellä oon vaihdossa Aasiassa ja on oikeastaan ollut ihanaa tajuta, että od