Kulunut viikko on ollut täällä niin hipihiljainen, että ehti jo tulla ihan ikävä, mutta silti vähintäänkin yhtä värikäs kuin ylläolevat kuvat yhteensä. Mieletön sää on tehnyt kaikesta vähän kivempaa: sängystä tekee oikein mieli pompata ylös, kun aurinko heijastaa vastapäisen talon seinästä sairaan kirkkaasti sälekaihtimista huolimatta, aurinkoisilla kaduilla kävely kuulokkeet korvilla on houkuttanut poikkeuksellisen paljon julkisten käyttämisen sijaan ja lounaatkin on maistuneet paremmalta viereisessä puistossa t-paita päällä syötynä. Kuten oon täälläkin moneen kertaan julistanut, niin sää vaikuttaa mun mielialaan vuodenajasta riippumatta niin paljon, että tällaisina aurinkoisina päivinä meinaan vaan haljeta onnesta.
Uusi koti on nyt ihan virallisesti koti, kun wifi (nimeltä fifi, lol) on vihdoinkin toiminnassa. Aikansa sen kanssa taisteltiin, eikä puhelimen netti toimi täällä neljän seinän sisällä edes somen selaamisen saati sitten koneeseen jakamisen verran, mutta loppu hyvin, kaikki hyvin! Eilisen sisustuspäivän tuloksena myös verhot on paikallaan ja meillä asustaa kuusi uutta kasviasukasta, joiden elinajasta saa muuten heittää villejä veikkauksia – toivon niiden puolesta parasta, mutta pelkään samalla myös pahinta, sillä onnistun yleensä tappamaan kaktuksetkin ennätysnopeasti hellästä huolenpidosta huolimatta. Täytynee ehkä tutustua kasvienhoitoon vähän yksityiskohtaisemmin, ennenkuin istutetaan yrtit kasvamaan.
Tänään ois suunnitelmissa pyykkivuoren alle hautautumista, mut sitä ennen lähdetään Lukan kanssa nauttimaan hetkeksi tosta kelistä. Tehkää tekin samoin!
PS: Lukemisen pitäis olla nyt myös teille mobiilikäyttäjille vähän mukavampaa, sillä ulkoasua on säädetty niin, että kuva- ja tekstileveys on mobiilinäkymässä kumpainenkin vähän leveämpää. Toivottavasti tykkäätte!
0
Piia sanoo
Vitsit miten ihana kuvakollaasi! 🙂
..Maria sanoo
Ai kamala, meilläkin ollut nyt miehen kaksi bambua mitälie viherkasvia reilut 5vuotta ja kovasti yritän pitää ne elossa.. Isoäitini antaman rahapuun tapoin, en tiedä mitä tein väärin (vuoden se eli mulla! hänellä taas 5v :D) , veikkaan et tää kämpän lämpöaste (päivisin auringon paistaessa +28’c) oli liikaa sille – koska se piti säilyttää viileässä, joten se päätti lähteä paremmille ruohikoille 🙁 mutta tulevaan kämppään aiotaan kyllä hankkia helppohoitosia kasveja! Kasvit tekee niin paljon.
Annika sanoo
Agreed! Mutta piru vie, että niistä huolehtiminen onkin kyllä vaikeeta. Noista uutukaisista en osaa vielä sanoa, että kuinka paljon hoitoa ne vaatii, mutta mulla oli ennestään yks tollanen maailman kestävin vahapintainenkasvi, orkidea (joka on pysynyt vähälläkin huolenpidolla jo sairaan kauan täydessä loistossaan, vaikka muuttaessa runnoinkin sen vahingossa seinään) ja yksi kasvi, joka nuupahtaa, jos se on päivänkin ilman kastelua 😀
emzi sanoo
Ihania kuvia ja ihanaa lauantai-iltaa sulle 😀
Iida sanoo
Oi miten kivoja kuvia! Pitäis muuten itsekin hankkia kotiin vähän viherkasveja, ne piristää niin kummasti 🙂
Annika sanoo
Ne piristää kyllä tosi paljon ja siks meidänkin koti on nyt melkein täynnä kasveja ja kukkia! Ainoo vaan just se, että miten ne pysyy hengissä, mutta kunhan ahkerasti kastelee ja antaa valoa, niin luulis selviivän. (Aina saa luulla… :-D) Yks mun lempikasveista on tollainen Ikeasta ostettu vähän vahapintainen kasvi, jota pitää kastella ehkä kerran kuukaudessa. Siks se varmaan onkin pysynyt mulla hengissä viimeiset kaksi vuotta 😀
Jenni sanoo
Tykkään sun blogista, oon tykännyt sieltä ihan pienestä teini-iästä asti. Siksi en kysy tätä pahalla, vaan ihan mielenkiinnosta. Kun olet useampaan kertaan sanonut, että jos saisit uudestaan päättää niin et julkaisisi poikaystävästäsi kuvia. Nyt kun olet uudessa suhteessa, miten teit kuitenkin sen valinnan, että tuot miehesi kasvot julkisuuteen? 🙂
Annika sanoo
Selitinkin tän jossain aikaisemmissa kommenteissa jo muutamaan kertaan! Mut tosiaan, asia nyt vaan on aina niin, että jos yrittää pitää jonkun asian salassa, niin ihmisiä kiinnostaa vaan entistä enemmän ja silloin aletaan juoruilemaan, kaivelemaan ja levittelemään sellaisiakin asioita, jotka ei kuulu muille missään määrin. Ja sit, kun ei varsinaisesti piilottele mitään, niin ei se enää jaksakkaan kiinnostaa ketään 😀 Päätin siis tehdä niin, että en esittele poikaystävääni somessa sen erityisemmin, mutta en mä sitä/sen olemassaoloa salailekkaan. Aikaisempaan verrattuna suurin ero on ehkä se, että silloin vuosia sitten aikaisemmasta poikaystävästä kertoessa kumpikaan ei osannut kuvitellakkaan, kuinka isoihin sfääreihin tää kaikki vois vielä jonain päivänä kasvaa ja se tuli lopulta aika odottamatta. Nykyään se on tiedossa, sitä osaa ”hallita” ja tietää kokemusten perusteella mihin kohtaan rajat on hyvä vetää.
Eipä tohon oikeestaan mitään sen kummempaa selitettävää ole :> Koin vaan, että salailu saattaa olla loppujen lopuksi huonompi valinta. Se kun ei valitettavasti tarkoita sitä, että asiat pysyisi siltikään yksityisenä.
Julia sanoo
Aika nerokas logiikka! Olen eri kommentoija kuin ylempi, mutta sama kysymys on käynyt mielessä kuin hänellä. Ihmiset muuttuu kyllä yllättävän viekkaiksi nettisalapoliiseiksi, kun jonkun yksityiselämää täytyy selvittää. 😀
Emma sanoo
ihana postaus ??
Riina sanoo
Oikein on hyvä mobiilisti lukea. Kiva seurailla kotiutumistunnelmiasi! Laitahan taas jossain vaiheessa ravintola- ja kahvilavinkkejäsi!
Annika sanoo
Hyvä! Ennen oli tosiaan vähän nihkeempää, kun kuvien ja tekstin sivuilla oli niin paljon tilaa, että tekstiosio oli tosi kapea ja kuvat pieniä. Mua se ei niinkään haittaa, kun tosi harvoin avaan blogia puhelimella, mutta about 70% lukijoista käyttää lukemiseen mobiililaitetta, joten ihan optimaalista, että myös mobiilinäkymä on tehokas.
Ja joo, laitan kyllä! Täytyykin alkaa taas pitämään enemmän kameraa mukana ympäriinsä kulkiessa, niin saa sitten niitä kahviloita ja ravintoloitakin kuvattua muutenkin kuin puhelimella <:
Julia sanoo
Ihan huippua, että oot alkanu taas ahkerasti bloggaamaan. Tykkään sun kirjoitustavasta erityisen paljon :)<3
Annika sanoo
<3