[mittaustagi]
Viime vuoden syksy oli aika kiva. Tosi erilainen kuin aikaisempina vuosina – niin hyvässä kuin pahassakin – mutta ennenkaikkea ikimuistoinen.
Myöhästynyt kesä tuntui jatkuvan viime vuonna vielä pitkälle syyskuuhun asti. Luka alkoi hengailemaan meidän vaatekaapin alahyllyllä, ostin vihdoin ja viimein uuden tietokoneen sekä kamerakaluston ja tein paljon kysytyn meikkipostauksen, joka oli helposti yksi viime vuoden luetuimmista postauksista. Kävin Kaivarissa hauskassa Björn Borgin crossfit-puistotreenissä ja tein haikein fiiliksin viimeisiä vuorojani vaatekaupassa. Jaoin teille reseptin ihanan freesiin smoothieen, jota tuli litkittyä syksyllä ihan kyllästymiseen asti. Katsoin Narcosin ekan tuottarin kahdessa vuorokaudessa, kuljin vuoden vikaa kertaa ulkona paljain kintuin, pohdiskelin paljon keskustelua herättänyttä yksin matkustamista ja haikailin (lue: haikailen edelleen) pidemmän tukan perään.
Lokakuu alkoi vähän jännittynein fiiliksin, kun kirjoitin teille useita kuukausia itselläni pitämästäni elämänmuutoksesta. En viihtynyt kameran edessä lainkaan ja jonkin aikaa olin myös korviani myöten täynnä koko sosiaalista mediaa. Meidän rakas pikku poju vietti kaksivuotissynttäreitään ja käytiin Haloo Helsingin huikeella keikalla! Jaoin teille muutamia vinkkejä suosikkisarjoihini liittyen ja kävin Lintsin valokarnevaaleilla vuoden viimeisenä aukiolopäivänä. Tuskailin pakkaamisen aloittamisen kanssa – tällä kertaa oli pakattava samaan aikaan sekä matkalaukut että kuluneiden kahden ja puolen vuoden aikainen elämä pahvilaatikoihin. Sain hermojaraastavan pakkausurakan viikossa päätökseen, jätin tyhjän kodin vikaa kertaa taakseni ja lähdin tyttöjen kanssa tarpeeseen tulleelle lomalle New Yorkiin.
Marraskuusta tulee yleensä mieleen vaan pimeys, harmaus ja sade, mut mun mielikuvat on tällä kertaa aivan päinvastaiset – marraskuu oli tänä vuonna melkeimpä yksi vuoden parhaista kuukausista. Vietin paljon aikaa ystävieni kanssa, nautin nätistä loppusyksystä, tutustuin uusiin ihaniin tyyppeihin ja totuttelin uuteen elämänvaiheeseen ihan yksinäni.
Marraskuu alkoi mitä parhaimmissa merkeissä Jenkeissä ja kotiin palatessani sain heti uuden kodin avaimet kouraani. Muuttourakka ei ollut jetlagiin yhdistettynä mikään kaikkein lämpimin muisteltava kokemus, mutta olin uudesta kämpästä niin innoissani, että pahvilaatikot tyhjeni muutamassa päivässä kuin itsestään. Ihastuin palavasti kahteen uuteen huulipunaan, elin päivät pitkät legginseissä ja tutustuin innolla uuteen asuinalueeseeni. Vedin varmaan kymmenen inkiväärishottia flunssankarkotuksen toivossa, pysähdyin miettimään ystävyyttä ja vietettiin monen monta toimistopäivää alakerran kahvilassa. Arki tuntui tosi kivalta uudessa kaupungissa ja kotiuduin yllättävänkin nopeasti.
Joulukuu alkoi vauhdikkaissa merkeissä. Ensin kuvattiin sitä vasta julkistettua Vilan kamppista, hoidettiin yhtä toista jännää yhteistyötä eteenpäin ja heti perään lensin pikavisiitille Tukholmaan työjuttujen vuoksi. Joulukalenteri piti mut kiireisenä ja pakko myöntää, että muutamaan kertaan tuli mietittyä, että mihinköhän sitä on nyt oikein tullut ryhdyttyä 😀 Otettiin meidän perheen tyttöjen kanssa päivän mittainen äkkilähtö etelään, vietettiin Jennin kanssa aika monta juoruiluiltaa ja jäätiin pahasti koukkuun Woltiin, näytin teille vilauksen kodistani ja vietin erään maanantain kymmenen pörröisen koiranpennun ympäröimänä (the best day ever!!!). Kirjoitus ei oikein ottanut luistaakseen, joten päätin pitää muutaman päivän breikin tietokoneesta ja olin miltei viikon avaamatta koko läppäriä. Tuntui muuten pirun hyvältä pitkästä aikaa! Joulun päivät vietin kotikotona 24/7 -ähkyssä ja vuoden vaihtuessa hypättiin kavereiden kanssa taksista ulos poksauttamaan skumppa auki.
Kuten jo täälläkin kirjoitin, niin viime vuosi oli aika mieletön. Toivottavasti tästä tulee vieläkin parempi!
1