Flow 2019

3 päivää, 42 kuvaa.

Mun festarikesä sai viikko sitten parhaan mahdollisen päätöksen, kun vietettiin viikonloppu Flow Festivalilla. Kolmipäiväiseen festarikuplaan mahtui yhteensä 39 käveltyä kilometriä (!), yhdet puistoetkot, muutamia kovasti odotettuja keikkoja (Seinabo Sey, Tame Impala & Robyn oli viikonloppuni odotetuimmat, eikä yksikään pettänyt), kolme Beergerin burgeria, aika monta Backyardilla vietettyä teknofiilistelytuntia, ihanan paljon vanhoja sekä uusia ystäviä, yksi pasta carbonara-tarvikkeiden vuoksi tehty yöllinen kauppareissu, yllättävän pitkiä yöunia ja yhdet pitkälle aamuun kestäneet jatkot.

Viikonlopun line-up ei ollut tänä vuonna rehellisesti sanottuna suosikkini ja esiintyjien listalta löytyi vähemmän pakko nähdä-kategoriaa kuin aikaisemmilla kerroilla, mutta ehkä juuri siksi kolmipäiväinen olikin niin onnistunut. Kun kalenteri ei ollut etukäteen tupaten täynnä keikkoja, niin sitä päätyi helpommin täysin uusien tuttavuuksien pariin, joista yksi lemppareistani oli teksasilaistrio Khruangbin. Vähintään puolet Flow’sta tekee sen ainutlaatuinen tunnelma: iloisia ja hyväntuulisia ihmisiä tulviva festarialue on kaikessa visuaalisuudessaan ja kauneudessaan täysin omaa luokkaansa ja sen jokainen yksityiskohta on tarkkaan mietitty. Tykkään myös siitä, että ensin saatat makoilla nurmikolla tunnelmasta ja toinen toistaan herkullisimmista ruoista nauttien ja heti seuraavassa hetkessä ootkin jo joraamassa mukaansatempaavien teknosointujen tahtiin. Nautin!

Otin pienen riskin, kun jätin järkkärin sekä puhelimen syrjään ja kuvasin koko viikonlopun ainoastaan filmille. Osa kuvista oli vähän vähemmän onnistuneita kuin toiset, kuten filmillä noin yleensäkin, mutta ilokseni 72 kuvan joukosta löytyi kymmenittäin tosi käyttökelpoisia kuvia. Näistä tulee mulle niin hyvä mieli, että tuijottelen näitä hymyssä suin varmaan vielä talvellakin niitä kaikkein ihanimpia kesäpäiviä muistellessa.

Heippa festarikesä, olit oikein onnistunut. Onkohan liian aikaista alkaa jo odottelemaan seuraavaa?