Ja niin vei tämä kesä mutkin mennessään. Onneksi veikin, sillä on nimittäin ollut ihanaa. Elämäni ensimmäiset rapujuhlat vietettiin, talviturkit heitettiin ja Ed Sheeranin sulosoinnuistakin nautittiin. Viimeksi mainitun ansiosta tirautin ensimmäiset kyyneleet pitkään aikoihin.
Jäin hieman tahattomasti kesälomalle ja ajattelin jatkaa samalla linjalla vielä pari tulevaakin viikkoa, kun siihen on mahdollisuus. En halua elää kesästä kesään, mutten voi kieltää, etteikö tässä olisi juuri nyt ihan sairaan hyvä olla. Niin hyvä, etten oikeastaan haluaisi tämän ajanjakson loppuvan koskaan. Ja vaikka ajattelenkin niin, niin sisimmässäni tiedän jo nyt, että ne tulevaisuudessa siintävät syksyn ensimmäiset päivät tulevat nekin tuntumaan aivan yhtä maagisilta kuin tämä kesäelo. Ehkä juuri se onkin ollut tämän kesän ihanuuden salaisuus. Se, että koska en varsinaisesti pelkää, että silmiä räpäytettyäni onkin jo yhtäkkiä syksy, niin oon voinut nauttia kaikesta tästä poikkeuksellisen rauhassa.
Koska en oo kirjoittanut pariin viikkoon mitään tekstiviestiä pidempää, niin en aio yrittää tehdä tästäkään romaania – hiljaa hyvä tulee. Siispä tässä oonkylläelossa-huikkauksena sekalainen kasa kesäkuvia niin viimeiseltä kertakäyttökamerafilmiltä kuin muutamalta ensimmäiseltä rullalta rakkaan uutukaiseni, Olympus Mju II:n, kanssa. Neljän eri filmin sekoitus on aikamoinen sekametelisoppa, mutta tykkään näistä jokaisesta ihan sikana.
Kirjoitin tänään Instagram-kuvani oheen, että pienestä kesäflunssasta huolimatta oon tällä hetkellä ehkä onnellisimmillani mitä oon vielä koskaan elämäni aikana ollut. Paljon sanottu, mutta muu olisi vähättelyä.
Palataan taas jossain vaiheessa. Toivottavasti teillä on ollut ihana (tähänastinen) kesä. <3
225
On se hyvä antaa sen kesän viedä mennessään välillä 😀
ihanan aitoja ja esteettisiä kuvia, jotenkin välittyy onnellisuus <3 huippu postaus x
Kiitos, mustakin nää on ihania! <3
Ihania kuvia! Millaisilla kameroilla kuvailet? ?
Se lukee tekstissä 🙂
Aivan ihania kuvia! Jotenkin näissä filmikuvissa on ihan omanlaisensa, hurmaava tunnelma. Ja ihanaa kuulla, että olet onnellinen!
Oon kyllä täysin samaa mieltä 🙂 Tykkään näistä kovasti!
Ihana fiilis näissä kuvissa! ? Löysin just vanhan filmikameran kaapin perukoilta ja se pitää kyllä ottaa testiin pikemmiten… Mikä/mitkä filmit sulla on ollut käytössä?
Oon kokeillut vasta muutamia eri filmejä, näissä postauksen kuvissa taitaa olla kaikkia niitä sekaisin (sekä niiden lisäksi vähän aiemman kertakäyttökamerani jälkeä, joka on näistä selkeästi huonolaatuisin).
Testissä on ollut Kodak Portra 400, Fujicolor Pro 400H ja Fujifilm X-TRA 400. Oon tykännyt kaikista noista kovasti ja vaatisi ehkä vähän useamman rullan, jotta voisin nimetä jonkun ihan ylivoimaiseksi suosikikseni! Portra 400 on ollut ihan hyvä “yleisfilmi”, joskin sen sävy on tietyissä tilanteissa ehkä vähän turhan vihertävä omaan makuuni 🙂 Sen hinta/laatu-suhde on kuitenkin erinomainen!
you & your sister looks so much alike, that I was really confused for a second when I saw the picture of you two!
http://carmenhansen.com
Hei! Onko filmikameran kuvia kehitettäessä sama kuin kertiksissä, että pitää valita joko matta tai sitten se kiiltävä pinta? Kumman sä oot yleensä valinnut? 🙂 Ihania kuvia!
En oo ottanut paperiversioita kertaakaan, vaan otan ainoastaan digit 🙂 Voin tarvittaessa kehittää jatkossa kuvat negoista erikseen, mut suurimman osan kanssa pärjään pelkillä digiversioilla!
aaa ahaa okei! enpä oo tuota tajunnutkaan 🙂 saako ne sit jollain tikulla tmv itselleen vai miten? sori kun tyhmänä kyselen, mut en löytäny googlaamalla. eiks negatiivit kuitenki säily vuosia et sit voi joskus niitä kehittää kun tulee sellasia mitä haluaa…
Ne digit lähetetään liikkeestä vaan suoraan sähköpostiin 🙂 Ja joo, paperiversiot voi kehittää negoista halutessaan tulevaisuudessakin!