Pimeyttä paossa

*Matkan sponsoroi TUI

Vajaat kaksi päivää aurinkoa ja lämpöä tekee pienelle ihmiselle ihmeitä. Kun astuttiin torstaina ulos lentokentän ovista yläilmoissa nukuttujen unien jälkeen, niin meinasin liioittelematta sokaistua tästä valon ja värien määrästä – kun aurinkoa ei nää viikkoihin edes vilaukselta, niin sen mahtipontisuuden ehtii aina jotenkin unohtaa. Ajankohta reissulle ei olisi voinut parempi olla, sillä valon tuoma energia tuli juuri nyt tarpeeseen.

Tänään on meidän toinen kokonainen päivä täällä Gran Canarialla, jonne tultiin TUI:n kutsumana marraskuun harmautta pakoon. Otin matkaseuraksi ystäväni Annin, jonka kanssa ollaan varsinainen tehotiimi – meillä on tälle viikolle useampi kuvaushomma hoidettavana ja eilen purkitettiin niitä siihen tahtiin, että yli puolet to do -listasta on saatu yliviivattua. Haluttiin hoitaa hommat mahdollisimman pian pois alta, jotta päästään sen jälkeen vähän lomailemaankin ilman stressiä päälle puskevista deadlineistä. En malta odottaa sitä (toivottavasti pian koittavaa) hetkeä, jolloin pääsen istahtamaan aurinkotuoliin uuden kirjani kanssa, pulahtamaan välillä uima-altaaseen vilvoittelemaan ja pitämään koneen sekä puhelimen visusti kädenulottumattomissa. Tää kyseinen reissu on useammastakin syystä erilainen kuin tekemäni reissut yleensä ja sen vuoksi lähteminen jännitti hieman, mutta siitä (ja paljon muusta) lisää vähän myöhemmin.

Tänään täällä on vähän kehnompi keli, joten vietetään päivää hotellilla konetta naputellen, mutta huomenna toivottavasti selkenee – vuokrataan nimittäin auto, jolla lähdetään tutkailemaan saarta vähän tarkemmin. Pikkulinnut muuten lauloi, että vuoden harmaimman päivän kunniaksi aurinko on tullut siellä Helsingissäkin pitkästä aikaa visiitille. Ihanaa viikonloppua, nauttikaa!

Kuvat: Anni Korhonen