Mukavan yksinkertainen viikko takana. Muutamat edeltävät viikot on olleet mulle vähän vaikeampia, mutta nyt alkaa tuntua siltä, että rauhallisen tasapainoinen fiilis on taas löytymässä ja alan jälleen olemaan oma itseni. Lukan epämääräinen vatsapöpökin meni luojan kiitos jo menojaan, joten silläkään ei tarvitse enää vaivata pientä päätä. Oon niin pirun kova stressaaja, että kaikki ympäristön muutokset vaikuttaa muhun tosi voimakkaasti ja niitä on sattunut viime aikoina vähän tavallista enemmän, mutta nyt kaikki alkaa taas palautumaan normaaleille raiteilleen.
Lupasin viedä poikaystävän synttäreidensä kunniaksi illalliselle ja tänään se vihdoinkin tapahtuu. Itse synttäreistähän on jo reilut kolme kuukautta (kuka näitä laskee?), mutta vasta nyt sain aikaiseksi järkätä oikein kunnon treffi-illan pidemmän kaavan mukaan – ensin mennään leffaan katsomaan Crazy Rich Asiansin ja sen jälkeen suunnataan vähän myöhäisemmälle illalliselle Farangiin. En oo pitkään aikaan laittautunut sen kummemmin, mutta tänään voisin yrittää panostaa pikkuisen enemmän! Täytyy varmaan alkaa jo pikkuhiljaa valmistautumaan, mikäli haluun saada etuhiukseni ojennukseen – niiden kanssa taiteilu vie nimittäin vielä tässäkin vaiheessa yllättävän paljon aikaa ja faktahan on, että tukka harvoin asettuu aloilleen silloin, kun sitä todella yrittää. Parhaimmalta se näyttää luonnollisesti silloin, kun yksikään ylimääräinen silmäpari ei oo sitä näkemässä.
Olin kirjoittamassa, että sen kummempia viikonloppusuunnitelmia meillä ei ookkaan, kunnes bongasin viikon takaisesta postauksesta lähes identtisen lauseen. 😀 Puhuttiin alustavasti, että huomenna ois voinut lähteä piiitkästä aikaa ulos (en kykene edes muistamaan milloin se ois tapahtunut viimeksi, eli ilmeisesti aika kauan sitten), mutta sen suunnitelman kohtalo jääköön vielä toistaiseksi arvoitukseksi. Oon nykyään niin mukavuudenhaluinen mummeli, että kotisohva, oma sänky ja täydellisen elinvoimainen sunnuntai houkuttelee välillä vähän liikaakin. Toisaalta voisi kyllä olla kiva lähteä vähän pyörähtämään ihmisten ilmoille…
Puuhastelen tässä läppärin ääressä vielä hetkisen, ennen kuin oon valmiina vapautumaan viikonlopun viettoon. Ajattelin yrittää viettää kokonaisen tietokonevapaan viikonlopun ja keskittyä pelkkään elämään itsessään, sillä se tuntuisi just nyt hyvältä. Oon yrittänyt päästä jatkuvasti lähemmäs sitä, että pystyisin pitämään viikonloput täysin konevapaina, mutta liian usein löydän itseni tilanteesta, jolloin en ehdi tai malta sitä tehdä. Pikkuhiljaa, pikkuhiljaa…
Mukavaa lokakuun ensimmäistä viikonloppua. <3
knit Bik Bok // pants Mango // sneakers Vans // hat Brixton
Kuvat: Anni Korhonen
0
Ei vitsi miten kiva asu, kolahti mun silmään jotenkin tosi paljon! Ihanaa viikonloppua 🙂
Kiitos! <3
Moi! Kiitos että oot just tollainen kun oot. Heräsin tänään aamulla viideltä (olin mennyt nukkumaan vasta muutamia tuntia ennen sitä, ja herätys kello soi vasta klo 9:00, joten ei ollut tarkoitus herätä) ja jostain syystä olin äärimmäisen ahdistunut, pyörin hetken sängyssä todella ahdistuneena ja päätin että rupean lukemaan sun blogia, luin kaksi ekaa ”sivua” (jotka olin jo aiemmin lukenut) ja ahdistus oli jossain kohti alkanut hellittää.. siinä sitten kirjaimellisesti nukahdin kesken lukemisen. Joten KIITOS! <3 Sun blogin lukeminen on oikeasti terapiaa. Olen lukenut blogiasi moonta monta vuotta, ja olen ehkä kerran kommentoinut (anteeksi!!!), olen todella laiska kommentoimaan mitään, vaikka luen kaiken!
Nyt oli kuitenkin pakko tulla kommentoimaan, koska sinä positiivisella ja lämpöisellä energiallasi piristät minun, ja varmasti monien muiden päiviä!
Nyt kun luin mitä äsken kirjoitin, tajusin että en oikeasti pysty sanoiksi kuvaamaan kuinka paljon JUURI SINUN blogisi ja kirjoitusten lukeminen auttoi minua tänään aamulla!! En vaan voi selittää.
Joten jälleen kerran ISO KIITOS että olet juuri sellainen kuin olet <3
– L
Kiitos näistä kauniista sanoista, vähän kehnomman päivän piristys. Tuli niin hyvä mieli. <3 <3 <3
Mulla on lojunut ruutuhousut vaatekaapin pohjalla jo monta kuukautta, kun en ole keksinyt mihin yhdistää ne. Hain juuri eilen postista vihreän villapaidan ja kiitos sun, tiedän nyt tismalleen mitä puen huomenna päälleni!
No höh, noihan on vaikka kuinka monikäyttöiset ja sopii lukuisien erilaisten yläosien kanssa 🙂 Mä en oo käyttäny noita nyt syksyllä vielä kauheesti, sillä toisen lahjeen “ommel” on auennut niin, että se sisäänkäännetty osa meinaa valahtaa sieltä ikävästi esille, enkä oo saanut vielä aikaiseksi ommella sitä kuntoon. Täytyy kuitenkin hoitaa se asap, noi on niin kivaa vaihtelua esim. farkuille!