Annika Ollila

  • Home
  • Contact
  • Categories
    • Ajatuksia
    • Lifestyle
    • Lookbook
    • Matkailu
  • Archives
    • 2019
    • 2018
    • 2017
    • 2016
    • Facebook
    • Instagram

Ajatuksia, Lifestyle • 10 syyskuun, 2018

Luurin läpi: viikko 36

 

 

 

 

 

1. Uusia lenkkireittejä metsästämässä. Missä te koiranomistajat (tai muuten vaan innokkaat lenkkeilijät) tykkäätte yleensä ulkoilla? Me suunnataan useimmiten Mustikkamaalle ulkoilemaan, mutta ne maisemat on alkaneet käymään kesän aikana jo vähän puuduttaviksi. Keskuspuisto olisi muuten kiva, mutta se on meille vähän väärässä suunnassa… Paljastakaa suosikkireittinne!

 

2. Avasin tän kuvan taustaa viime viikolla Instagramissa: mulla on tapana nukahtaa päikkäreille mitä koomisimpiin asentoihin ja kiitos valppaan poikaystävän, niistä on kertynyt aika lailla huvittavaa kuvamateriaalia. Mun on pakko koota näiden parhaimmistosta jossain vaiheessa ihan oma postauksensa, niin tekin pääsette naureskelemaan kuville.

 

3. Löysin siskon kaapista neuleen, jota en varmaan raaski enää palauttaa… Oon sanonut ennenkin, että on aika kivaa, kun voit lainata silloin tällöin vaatteita, joilla saat vähän vaihtelua omaan vaatekaappiin ostamatta kuitenkaan mitään uutta. Ja kun vaate on hetken aikaa toisella lainassa, niin pienen tauon jälkeen se tuntuu taas itsellekin melkein kuin uudelta.

 

4. Vähän kliseistä, mutta silti niin mukavaa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

1. Lauantailounaalla Sushibar + Winessa – Korjaamon tunnelmallisella kesäpihalla tarkeni helposti t-paidassa! Edamamepavut + valkosipulidippi on muuten pakko ottaa alkupalaksi joka ikinen kerta.

 

2. Saatiin rakas kyläluutamme vihdoin kotiin vajaan viikon hoidossaolon jälkeen. Olikin jo varsin kova ikävä.

 

3. Luka on löytänyt sohvan käsinojalta oman paikkansa, josta voi kätevästi päivystää mitä ulkona tapahtuu.

 

4. Meidän uusin kasvitulokas. Tosta korista on kyselty jonkin verran ja se on Ikeasta ostettu! Se ei tosin oo varsinaiseksi ruukuksi tarkoitettu, eli kannattaa laittaa kasvin sisäruukun alle esimerkiksi aluslautanen tai vaikka edes muovipussi, jotta kasteluvesi ei valu pohjasta läpi.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

1. Viisaita sanoja Mustikkamaalla.

 

2. Jenni suunnitteli Stockmannille täydelliseksi kutsumansa pipon. Olin aika varma, ettei se tulisi istumaan mun isokokoiseen päähän, vaikka Jenni lähes vannoi muuta ja väärässä olin – se todella sopi myös munkin päähän kuin nakutettu. Beige oli musta väreistä ihanin!

 

3. Uusi koti alkaa muotoutumaan päivä päivältä valmiimmaksi. Kunhan vaan pääsisin meidän murheenkryyneistä pian eroon…

 

4. Sininen taivas ja lämmin ilta-aurinko tervehti mua eräänä iltana työhuoneelta kotiin lähtiessäni.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

1. Tosta koirasta on tullut vanhemmiten pahemman luokan sylihauva, joka peruuttaa karvaisen pyllynsä ihan kylkeen kiinni aina kun vaan mahdollista. Se korostuu erityisesti aina tällaisina hetkinä, kun ollaan oltu hetki erossa.

 

2. Poikaystäväni äiti on pitkästä aikaa käymässä ja käytiin sen kunniaksi brunssilla Kämpissä. Olin etukäteen vähän ennakkoluuloinen, sillä en yleensä koe viihtyväni tollaisissa fancy pancy -paikoissa kovinkaan hyvin, mutta ruoka oli hyvää, seura ihanaa ja terassilla oli mukavaa istuskella ohikulkevia ihmisiä katsellen.

 

3. Ensimmäisiä bongaamiani syksyn värejä! Kohta kaikki lehdet loistaa tollaisessa upeassa syksyisessä värikirjossa.

 

4. Mun huonojen (ja monesti myös laiskojen) hiuspäivien pelastus: hollantilainen letti, eli ranskis väärin päin. Teen yleensä varsin napakan letin, jota sitten jälkikäteen löysään sormilla vähän muhkeamman kampauksen aikaansaamiseksi. Tolla saa yleensä myös nätit kiharat aikaiseksi!

 

 

 

 

 

1

12 kommenttia

Related Posts

Luurin läpi: viikko 14 & 15
Takki tyhjänä
Lauantai
Vuosi 2017 pähkinänkuoressa
Next Post:
”Miten sulla menee?”
Previous Post:
Uusi koti naapurissa

Kommentit

  1. Jenni sanoo

    10 syyskuun, 2018 17:23

    Mietin tätä joka kerta niin viimein pakko kysyä, että mistä nuo kuviolliset puhelimenkuoret on ostettu?

    Vastaa
    • Annika sanoo

      10 syyskuun, 2018 17:29

      Mä oon tilannut ne joskus alkuvuodesta Etsystä!

      Vastaa
  2. Minä sanoo

    10 syyskuun, 2018 19:57

    Hei onko tota Jennin suunnittelemaa pipoa myynnissä jossain? Tai onko tulossa? Jos on nii oisko sulla antaa linkkiä? Se on ihana!

    Vastaa
    • Annika sanoo

      10 syyskuun, 2018 20:07

      Stockmannilla tosiaan on! Ja netistä löytyy kans: https://www.stockmann.com/category/naiset/ajankohtaista/A%2Bmoren+Pupulandia-mallisto 🙂

      Vastaa
  3. Jenni sanoo

    10 syyskuun, 2018 22:52

    Tunnistan samaa meidän koirassa! Kohta 4v ja parkkeeraa aina kylkeen kiinni. Kaksi vuotta sitten ei ollut toivoakaan että olisi tullut viereen edes hetkeksi rapsutettavaksi.
    Mukavaa syksyä sulle Annika! 🙂

    Vastaa
    • Annika sanoo

      11 syyskuun, 2018 09:23

      Haha, meillä kävi samat – pentuna ei tullut kuuloonkaan, että Luka olisi tullut kylkeen kiinni nukkumaan/hengaamaan/mitä ikinä. Nykyään on toinen ääni kellostaja koirasta on tullut kuin joku yksi iso perskärpänen 😀 Kiitos ja samoin myös sulle, Jenni! <3

      Vastaa
  4. Jenna sanoo

    11 syyskuun, 2018 02:27

    Pakko kysyä mistä tuo harmaa peitto/viltti on ostettu? 🙂 ihana!

    Vastaa
    • Annika sanoo

      11 syyskuun, 2018 09:23

      Se on H&M Homesta!

      Vastaa
  5. Katriina sanoo

    11 syyskuun, 2018 12:53

    Satutko tietämään mistä tuo sun siskon nätti neule on? 🙂

    Vastaa
    • Annika sanoo

      11 syyskuun, 2018 12:55

      Se on muistaakseni Ivyreveliltä peräisin.

      Vastaa
  6. Minnam sanoo

    15 syyskuun, 2018 11:42

    Ihana et meidän pallero ei oo ainoo joka kyylää naapureita sohvalta 😀

    Vastaa
  7. Nimetön sanoo

    16 syyskuun, 2018 20:44

    Hei, mistä toi ihana rahi on olohuoneessa?

    Vastaa

Vastaa Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Arkistot

Search

annikaollila

Viikonlopun valohoito 💆🏻‍♀️ Viikonlopun valohoito 💆🏻‍♀️
1. Viherkasveissani vallitsi ripsiäisinvaasio ja 1. Viherkasveissani vallitsi ripsiäisinvaasio ja kävin tuholaisten kimppuun petopunkkien kanssa. Ajatus ällötti ensin, koska punkit, mut turhaan – ne hoiti hommansa, enkä vastoin pelkojani löytäny niitä vilistämässä ympäri kotia. Hyvää työtä, punkit 🤝🏻

2. Tammikuussa jäin koukkuun ristikoihin ja jääkaapintyhjennysnuudeleihin, eli pikaruokaan, johon saa upotettua kaikki kaapin jämäkasvikset.

3. Viikottainen keramiikkatyöpaja on palannut arkirytmiin. Onneks kaapeista ei löydy ihan kovin montaa kippoa ja kuppia ennestään…. 

4. Jo se on upeeta, ettei aamulenkkejä oo tarvinnu tehdä enää pilkkopimeessä, mut tää bonari lämmittää mieltä vähintään yhtä paljon.

5. Lempparityyppi ei meinnanu pysyä pöksyissään, kun lenkkimiljöönä oli parin sateisemman viikon jälkeen tää. (Feel you, Luka.)

6. Laitoin maustelaatikon uuteen uskoon 🫙 Ennen-kuva jäi ottamatta, mut voitte kuvitella miltä näyttää 40 maustepurkkia ja -pussia sikin sokin pienessä laatikossa. Ei kovin tyydyttävältä – toisin kuin tää lopputulos.

7. Arkiruokakerhon menussa hodaribuffa. @makuliha’n kasvisnakki oli tosi hyvä! 🌭
Mainos @postigroup x @helsinkimissio 💌 Tuntemat Mainos @postigroup x @helsinkimissio 💌 Tuntemattoman hymy tai lämmin ele voi joskus pelastaa päivän. Tänä ystävänpäivänä ihan pienellä teolla voi antaa hetken, jota muistellaan parhaimmillaan pitkään. 

Kirjoita ystävänpäiväkortti lämpöä ja rohkaisua kaipaavalle nuorelle ja tiputa se postimerkin kera postilaatikkoon, niin Posti kuljettaa sen HelsinkiMission kanssa ystävänpäiväksi sitä kaipaavalle hankkeessaan nuorten yksinäisyyttä ja syrjäytymistä vastaan. Kortit löytävät perille näillä tiedoilla:

Posti Oy
Ystävänpäivä 
PL 7230
00002 Helsinki

Nuorille toimitettavat kortit tulee lähettää 1.2. mennessä, perinteisemmät ystävänpäiväkortit puolestaan 7.2. mennessä. Mä kirjoitin kortin, tee säkin niin. Ehkä tehdään sillä jonkun päivä 💐

#Ystävänpäivä #Posti #HelsinkiMissio
Haluaisin niin lisää tällasta tähän talveen. Haluaisin niin lisää tällasta tähän talveen. Ehkä pitää hurauttaa talvilomalle pohjoiseen ☃️
Oon aikonu postata nää jo monta päivää, mut e Oon aikonu postata nää jo monta päivää, mut en oo keksiny mitään sanottavaa, eikä näissä kuvissakaan varsinaisesti mitään erityistä oo. Mut sellasta se välillä on, aina ei oo ihan kauheesti sanottavaa tai mitään erityistä muutenkaan. 

Paitsi nyt kun aloin miettimään, niin toi auringonnousu oli näin tammikuussa aika erityinen. Yleensä niistä ei-niin-erityisiltä tuntuvista hetkistäkin löytynee jotain erityistä, vaikkei ihan aina sitä muistaiskaan. 

Viime viikolla toivoin täällä auringonpilkahdusta ja sen myös sain 💫
Mainos @hartwallnovelle 💙 Alkutalven sairastelu Mainos @hartwallnovelle 💙 Alkutalven sairastelukierre uuvutti salakavalasti kehon sekä mielen ja siitä toivuttuani on taas palava halu antaa omalle hyvinvoinnille sen ansaitsema huomio. Mulle se tarkoittaa mielen ja kehon kuuntelemista ja niiden ravitsemista kulloinkin kaivatuilla tavoilla, jotka saattavat vaihdella elämäntilanteesta riippuen paljonkin. Joskus se voi olla kevyttä liikuntaa, hiljaisuutta, päikkäreitä ja omaa rauhaa, toisinaan taas ystävien läsnäoloa, intensiivistä hikoilua, aamuun asti tanssimista sekä hamppareita ja irtokarkkeja. Joskus jopa näitä kaikkia sekaisin. 

Mulla on tänä vuonna ilo inspiroida yhdessä Novellen kanssa sua ja mua voimaan aidosti paremmin, mitä se sitten itse kullekin tarkoittaakaan. Avainasia on löytää jaksamistaan tukevat rutiinit ja vaalia niitä arjen keskellä. Jaoin omani stoorissa, ehkäpä kerrot siellä omasi myös mulle? 

Voidaan hyvin - sekä näin tammikuussa että sen jälkeenkin. #novelle #elämänjanoon
Load More Follow on Instagram

Copyright © 2023 Annika Ollila • Design by LuxiBee

Copyright © 2023 · Muse / Genesis Framework · WordPress · Kirjaudu sisään