Annika Ollila

  • Home
  • Contact
  • Categories
    • Ajatuksia
    • Lifestyle
    • Lookbook
    • Matkailu
  • Archives
    • 2019
    • 2018
    • 2017
    • 2016
    • Facebook
    • Instagram

Ajatuksia, Lifestyle • 16 elokuun, 2018

Mun Flow

 

Muistan vieläkin elävästi, kuinka neljä vuotta sitten odotin malttamattomana elämäni ensimmäistä Flow Festivalia. Olin kuullut siitä paljon, nähnyt vieläkin enemmän ja vihdoin pääsin kokemaan sen myös itse. Florence + The Machinen järjettömän keikan sekä viikonloppuna vallinneen ihanan vapaudentunteen ajattelu saa edelleen kylmät väreet iholleni ja viikonloppu ylitti korkeat odotukseni heittämällä. Siitä lähtien kyseinen festivaali onkin ollut korvaamaton osa kesiäni.

Tänäkin vuonna elokuun toista viikonloppua oli odotettu hartaasti, mutta voin ihan rehellisesti myöntää, että viime perjantaina festarifiilis oli jostain syystä vähän kadoksissa. Ehkä syynä oli takana ollut pitkä upea kesä, ehkä kehnosti nukuttu festaria edeltävä yö tai se pienen pieni pelko kesän viimeisimpien hetkien alkamisesta, mutta moni sanoi sinä sadekuuroisena iltana samaa. Ensimmäisenä päivänä vietettiin myös aikaa suuressa porukassa, eikä se oo koskaan ihmispaljouden keskellä se kaikkein optimaalisin vaihtoehto, mutta onneksi pian tajuttiin, että festarielo sujuu huomattavasti jouhevammin vähän pienemmällä kokoonpanolla. Viimeistään lauantaina fiilis oli kuitenkin taas katossa ja mutkin valtasi viimein se kutkuttava, paljon odotettu Flow-tunnelma.

 

 

Flow’n on festariruokatarjontahan on tunnetusti koko maan parhaimmistoa, eikä se pettänyt tänäkään vuonna. Viikonlopun herkullisimmat annokset löytyi Shelteristä, jonka iberico-possu ja tartar vei kielen mennessään, mutta heti hyvänä kakkosena tuli Fat Ramenin bao bunit. Mä rakastan hyviä baoja melkein enemmän kuin monia burgereita (ja se on muuten jo paljon se), eikä noikaan jättänyt onneksi kylmäksi. Muutama pettymyskin tuli tosin maistettua, sillä Pizzariumin kuivahkot pizzat eivät vakuuttaneet, eikä vanhan Flow -suosikkimme Grönin (viime vuonna syötiin yksi kyseisen ravintolan annoksista muistaakseni neljä kertaa putkeen) tryffelihodari ollut sekään hintansa arvoinen. Pääasiassa viikonloppu oli kuitenkin yhtä suurta ruokailoittelua, josta moni muu festivaali voisi todella ottaa mallia.

 

 

Viikonlopun tanssittavimmat hetket tuli koettua niin RA Front Yardilla kuin Backyardillakin, jossa soitti toinen toistaan mukaansatempaavampia dj’tä. Vietettiin itseasiassa suurin osa viikonlopusta edellämainittujen paikkojen väliä seilaten ja mieleenpainuvimpia settejä veti mm. Yaeji, Sadar Bahar B2B Lee Collins sekä Joe Claussell. On muuten jännä ajatella, että vielä muutamia vuosia sitten en voinut kuvitellakaan kuuntelevani konemusiikkia, sillä koko aihe oli mulle kertakaikkiaan todella vieras, mutta poikaystävän tutustutettua mut teknomaailmaan se on nykyään lähes ainoa musiikkigenre, jota esimerkiksi ulos lähtiessäni haluan kuunnella. Niin ne asiat vaan muuttuu!

Yksi Flow’n parhaiten mieleenjääneistä keikoista oli Lxandra, jonka mieletön Balloon Stagen veto sai ihon kananlihalle ja jopa kyyneleetkin silmäkulmiin. En ala avaamaan sitä sen yksityiskohtaisemmin, mutta sanon vaan, että mikäli ette oo vielä kuunnelleet mimmin tuotantoa, niin tehkää se viimeistään nyt. Myös ensimmäisen illan Mura Masa ja Bonobo lunasti kaikki mahdolliset odotukset, kun taas puoli tuntia myöhässä lavalle saapunut Ms. Lauryn Hill oli pettymys ja lähdettiinkin jo muutaman biisin jälkeen vähän vetävämpiä (tekno)sointuja kohti.

 

 

Monen muun seikan lisäksi Flow on yksi suosikkifestareistani myös siksi, että se sijaitsee mukavan  keskeisellä paikalla ja ainutlaatuisen upeassa miljöössä. Nautin suunnattomasti siitä, että voit viettää rennon festariviikonlopun tuikitutussa ympäristössä ilman toiseen kaupunkiin raahautumista sekä uuvuttavaa matkalaukkuelämää ja pääset jokaisen päivän päätteeksi omaan sänkyyn nukkumaan. On ihanaa, kun pääset tarpeen tullen kipaisemaan kotiin vaikka lämmittävän takin tai kumppareidenhakureissulle (check!) tai oot jo kotisohvalla, ennen kuin festarialueelta ostamasi iltapalaburgeri on edes ehditty vetää naamariin. Vaikka Suvilahti alkaakin piakkoin käydä noin massiiviselle festivaalille naftiksi, niin toivon, ettei se tuu siirtymään muualle ainakaan pitkiin aikoihin.

 

 

Eipä tarvitse varmaan edes erikseen mainita, että nähdään taas ensi vuonna, Flow. Olit tänäkin vuonna erittäin hyvä.

9

13 Comments

Related Posts

Päällä joka säällä – ainutlaatuinen merinovilla (+ arvonta)
Behind the scenes – 18 kuvaa puhelimesta
Mitä olen oppinut 23 vuodessa
14 x tällä viikolla
Next Post:
Auringonkukkameri
Previous Post:
Mainio kattaus kahdelle

Comments

  1. Juti says

    16 elokuun, 2018 at 18:47

    Ihanan tunnelmallisia kuvia! Ootko ottanu nää millä putkella? 🙂

    Vastaa
    • Annika says

      16 elokuun, 2018 at 20:44

      Kiitos! Nää on otettu 35mm f/1.4. Muutama räpsy tuolla välissä on tosin puhelimesta 🙂

      Vastaa
  2. Sipa says

    16 elokuun, 2018 at 20:52

    Mistä toi laukku on, joka on kuvassa missä sulla on leopardihame päällä? 🙂

    Vastaa
    • Annika says

      17 elokuun, 2018 at 09:13

      Se on Marimekon! 🙂

      Vastaa
  3. Iida says

    16 elokuun, 2018 at 23:11

    Vitsi sulle sopii hyvin vihreet vaatteet ja punanen huulipuna! 🙂

    Vastaa
    • Annika says

      17 elokuun, 2018 at 09:13

      Kiitos! <3 Värit tuo kyllä heti ihan eri tavalla eloa koko olemukseen.

      Vastaa
  4. Pinja says

    17 elokuun, 2018 at 07:14

    Siis WAU toi eka kuva teistä!!

    Vastaa
    • Annika says

      17 elokuun, 2018 at 09:13

      <3

      Vastaa
  5. Saila / Kohtisuora says

    18 elokuun, 2018 at 12:35

    Onpas tunnelmallisia kuvia <3 Ja Lxandra! Ei herranjestas! Päädyin mimmin keikalle ihan vahingossa, mutta onneksi päädyin. Se oli todella vaikuttavaa kamaa, ja todella taitavasti laulettua. Muita kohokohtia olivat Bonobo, Kamasi Washington & superenergisesti vetänyt Kynnet.

    Vastaa
  6. Mila says

    19 elokuun, 2018 at 01:33

    Saako kysyä mistä toi lyhyt musta toppiyläosa on? 🙂

    Vastaa
    • Annika says

      19 elokuun, 2018 at 01:49

      Aina saa kysyä! Se on Nellyltä tilattu 🙂

      Vastaa
  7. Maisa says

    20 elokuun, 2018 at 21:38

    Mistä toi sun vyölaukku on? Ihanan näkönen!

    Vastaa
    • Annika says

      20 elokuun, 2018 at 22:05

      Se on Nellyltä!

      Vastaa

Vastaa Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Arkistot

Search

Kesäretkellä all good. Kesäretkellä all good.
Sanon ”tää on paras aika vuodesta” vähintä Sanon ”tää on paras aika vuodesta” vähintään kerran jokaisena vuodenaikana, mut tää se ihan oikeesti taitaa olla. Siis tää, kun kesäloma alkaa ja kaikki ihana joutilaisuus on vasta edessä. Ainakin näin lomanaloituspäivänä tuntuu siltä, etten vois kuvitellakaan mitään parempaa 🥹🥹🥹
Kaupallinen yhteistyö Scandic Hotels // Otin viik Kaupallinen yhteistyö Scandic Hotels // Otin viikonloppuna pienen varaslähdön kesälomailuun, kun hurautin ystäväni luokse Tampereelle ja pyhitettiin vuorokausi yhdessäololle, rentoutumiselle ja hotellielämästä nauttimiselle. Edellisestä kerrasta hotellilakanoissa olikin jo tovi!

Scandic Tampere Stationin mukava sänky houkutteli lopulta niin paljon, että vaihdettiin illallissuunnitelmat lennosta take away-hamppareihin, leffailtaan ja pitkiin yöuniin. Seuraavana aamuna nautittiin arjen luksuksesta eli hotelliaamiaisesta ja juotiin vielä toiset kahvikupilliset sängyssä ennen kuin oli aika palata todellisuuteen. Staycation, mikä ihana konsepti! 

Tää oli täydellistä tähän hetkeen. Jos kaupunkilomaltaan kaipaisi kuitenkin vähemmän makoilua ja enemmän tekemistä, niin kurkkaa stoorista muutama vinkki Tampereelle! #scandictamperestation #scandichotels #lähilomanen #staycation
Tän kodin iltavalo on tehny musta kolmessa viikos Tän kodin iltavalo on tehny musta kolmessa viikossa iltaihmisen
Keramiikkaa, 5 euron pionikimppuja (@lidlsuomi 💘) ja muuta kivaa kesäkuulta.
Kaupallinen yhteistyö @valiofi 🍓 Elämäni suu Kaupallinen yhteistyö @valiofi 🍓 Elämäni suurimpia rikkauksia on olla vanhin perheen neljästä siskoksesta. Nuorempana en nähnyt asiaa täysin samalla tavalla, sillä sisarussuhteet harvoin ovat pelkkää ruusuilla tanssimista, mutta vuosien myötä niistä on tullut suhteista korvaamattomimpia. 

Koko porukka sattuu saman pöydän ääreen nykyään harvemmin, sillä asutaan eri kaupungeissa ja nuorimmillakin on jo omat juttunsa. Jokaisesta meistä on kasvanut ihan omanlaisensa persoona, mutta silti aina voi luottaa siihen, että mitä tahansa eteen sattuukaan, niin sisko on aina siinä: tukemassa, kuuntelemassa ja ohjaamassa, kun sitä eniten tarvitsee. Onnea on siskot. 💙

Leivonta on rakkauden kieli ja harvemmin leivon ihan vaan omaksi ilokseni. Useimmiten teen sen ilahduttaakseni elämäni rakkaita – tärkeän tapahtuman kunniaksi, helpottaakseni toisen kuormaa tai kasatakseni läheiset yhteen. Tällä kertaa sain @saraollila’n ekaa kertaa kylään uuteen kotiini ja vietettiin iltapäivä yhdessä ensin leipoen ja sitten herkutellen. Nappaa ihanan vohvelikakun resepti talteen stoorista!

Copyright © 2022 Annika Ollila • Design by LuxiBee