Meidän kevään reissusuunnitelmat alkaa pikkuhiljaa hahmottumaan, sillä ollaan nyt ostettu molempien reissujemme lennot valmiiksi! Mä en oo yleensä tottunut hankkimaan lentoja kovin hyvissä ajoin (parhaimmassa tapauksessa ne on saatettu ostaa vaan 20 tunnin varoitusajalla) ja siksi suunnitelmat on saanut elää melkein lähtöön asti, mut sittemmin oon alkanut tykkäämään siitä, että varmat lentopäivät tietää jo hyvissä ajoin ja kaiken muun menon voi suunnitella niiden ympärille ilman sen suurempia viime hetken yllätyksiä.
Vuoden ensimmäisen reissun aika koittaa helmikuussa, lähes heti mun synttäreiden jälkeen, kun lähdetään Espanjaan! Oltiin siellä viimeksi alkusyksystä ja mennään näinkin pian uudelleen, sillä poikaystäväni perhettä asuu siellä. Sen vuoksi ei jouduta tälläkään kertaan hankkimaan majoitusta ollenkaan, vaan pelkkä lentojen ostaminen riittää. Tällä kertaa ollaan nauttimassa Espanjan keväästä reilun 1,5 viikon ajan ja vuokrattiin jo autokin koko ajaksi, jotta liikkuminen helpottuu ja päästään taas roadtrippailemaan ympäriinsä.
Myöhemmin lähempänä kesää lähdetään Singaporeen ja samalla pyörähdetään myös vieressä Indonesiassa. Oltais muutoin saatettu lähteä reissuun vähän eri aikaan ja mahdollisesti johonkin aivan muualle, mutta päädyttiin lopulta Singaporeen, sillä siellä on kyseiseen aikaan eräät juhlat, joita ei haluta jättää väliin. Näillä näkymin ei jouduta etsimään tuoltakaan hotellia, vaan päästään majoittumaan taas sukulaisten luo. Best!
Ootan molempia reissuja jo niin kovasti, etten meinaa pysyä pöksyissäni! Ihanaa päästä Espanjaan nauttimaan ennenaikaisista kevätsäistä ja viettämään pientä kevätlomaa hyvässä seurassa. Aasian reissua odotan puolestani sen vuoksi, että ensimmäisen Singaporen pikavisiittini aikana keskittymiseni oli sattuneista syistä vähän jossain muualla ja vasta nyt pääsen tutustumaan itse kaupunkiin kunnolla. En malta oottaa, että päästään taas syömään kaikkia niitä toinen toistaan herkullisempia ruokia, nauttimaan siitä paahtavan kuumasta ilmasta ja pakko myöntää, että tässä nykyisessä tilanteessa illallinen poikaystävän sukulaisten kanssa ei olisi sekään niin kummallista, kuin reilu vuosi takaperin viikon tuttavuuden jälkeen…
Voipi olla, että kevääseen mahtuisi hyvällä tuurilla myös yksi pieni kotimaanmatka, sillä Sara mainitsi pari päivää sitten alustavista suunnitelmista lähteä helmikuussa pidennetyksi viikonlopuksi Tahkolle laskettelemaan ja mä huikkasin heti, että me lähdetään myös mukaan! Se on mulle ihan vieras paikka, mutta yksi kunnon laskettelun ja takkatulen täyteinen ulkoiluviikonloppu tälle talvelle olisi ihana. Sielläkin odottelisi mökki jo valmiina, joten reissun suurimmat menoerät tulisi luultavasti olemaan muutaman päivän hissiliput. Toivon kovasti, että kaikki matkaanlähtijät saisi työvuoronsa sumplittua, jotta päästäisiin pikkuporukalla muutamaksi päiväksi ulkoilemaan.
Tässä blogissa ei siis tulla tänä(kään) vuonna näkemään viikottaisia maailmanympärysmatkoja, mutta muutama sitäkin odotetumpi loma kyllä. Erityisen kivalta tällä hetkellä tuntuu se, että kun ulkomaanmatkoja ei tee ihan non-stoppina, niin niiden odotus kasvaa eksponentiaalisesti. Tiedän pystyväni vieläkin matkustamaan enemmän kuin moni muu, mutta ajattelutapani matkustelua kohtaan on muuttunut jonkin verran ja samalla reissaustahti on rauhoittunut esimerkiksi viime vuosista, jolloin saatoin tehdä useammankin reissun kuukaudessa. Olin varautunut siihen, että lähdetään tänä keväänä ainoastaan Espanjaan (jos edes sinnekään), mutta iloiseksi yllätyksekseni matkakumppanini sai sumplittua töitään niin, että päästään sen lisäksi myös Singaporeen.
Saako alkaa jo laskemaan päiviä?
Kuvat: Hilla Miettinen
0
Nää kuvat saa kaipaamaan lämpöön! Kai se kesä onneks täälläkin tulee muutamien kuukausien päästä! Ja vitsi mikä rikkaus on perhe/sukulaiset ulkomailla!! Vaik sit ei heitä nii usein nääkkää mut silti! Ite haaveilen reissuun pääsemisestä mut opinnot vie koko kevään ja syksyn ja kesällä tarttis tehä töitä, no ehkä sit valmistumisen jälkeen! Hyvää kannattaa oottaa 😀 ja joo saa alkaa laskee päiviä!
Toivottavasti kesä tulee edes tänä vuonna, vaikka viime vuonna jättikin tulematta 😀
Ja nimenomaan. Perhe ulkomailla on tavallaan vähän kaksipiippuinen juttu, sillä monesti heitä näkee harvemmin kuin haluaisi, eikä kaikissa tärkeissä tapahtumissa ja elämänmuutoksissa pääse olemaan fyysisesti läsnä, mutta matkustuksen suhteen se on rikkaus. Poikaystäväkin oottaa molempia reissuja kovasti, sillä Aasian-reissullakin hän pääsee pitkästä aikaa näkemään ympäri maailmaa asuvia sukulaisia, jotka kaikki palaa samaa juhlaa varten Singaporeen. Siitä tulee varmasti kiva reissu!
Tsemppiä opiskelun kanssa puurtamiseen! <3
Jee reissusuunnitelmat on parhaita!! Ja teidän sellaiset kuulostaa iiihanilta 🙂 oon monesti saanut sulta inspiraatiota moneen asiaan ja tää matkustelu on myös osittain yksi niistä. Kiitos siis sulle ja sun blogille <3, se tekee meidän lukijoidenkin elämästä milloin helpompaa ja milloin jännittävämpää kun innostutaan uusista asioista sun innoittamana 🙂 ja on totta että reissuja odottaa hurjasti enemmän jos niitä on harvakseltaan. Haluisin kuitenkin sanoa, että ei siinä mun mielestä mitään väärää oo jos on mahdollista lähteä vaikkapa joka kuukausi jonnekin tutustumaan uusiin maihin. Omasta keväästä on tällä kertaa tulossa sellainen, ja olen enemmän kuin innoissaan! 😛
Oon ihan samaa mieltä! Ja huippua kuulla, että blogi on inspiroinut monessa asiassa – myös matkustelussa 🙂 Sun kevät kuulostaa ihanalta ja siitä sietääkin olla innoissaan. Nauti täysillä, kun reissujen aika koittaa! <3
HEI! Voisitko tehdä postauksen auton vuokraamisesta ulkomailla (perustuen sun omiin kokemuksiin/vinkkeihin). Just pari päivää sitten puhuttiin että haluttaisiin vuokraa auto Barcelonassa ja ajaa päiväreissulle Andorraan (mikäli auton kanssa saa poistua maasta). Mutta mietityttää ne vakuutukset yms
Moi! Ihan ihkaomaa postausta en vielä tänhetkisillä tiedoillani viitsi välttämättä kasata, sillä ollaan vuokrattu auto vasta kerran aiemmin, mutta voin ilman muuta kertoa tähän sen mitä tiedän.
Me vuokrattiin viimeksi (ja nyt tälläkin kertaa) auto etukäteen netistä, osoitteesta malagacar.com. Sieltä saa valita haluamansa auton, mutta jos kyseistä ei ookkaan vuokraushetkellä saatavilla, niin se voi myöskin olla joku toinen malliltaan vastaava. Me vuokrattiin viimeksi pieni avo-Fiat, mutta saatiinkin positiiviseksi yllätykseksemme ihan upouusi avo-Mini samalla hinnalla, vaikka sen listahinta ois ollut paljon kalliimpi. Vuokraukseen tarvitsee luottokortin, mutta mitään vaikeeta siinä ei oo. Me otettiin molemmissa tapauksissa vuokrausfirman oma kaikenkattava vakuutus, joka tuo vähän lisähintaa vuokraukselle, mutta joka tosiaan kattaa kaiken mahdollisen ongelmien sattuessa kohdalle. Sen lisäksi jouduttiin maksamaan vielä nuoren kuskin lisä (alle 25-vuotiaille) ja muutama lisäeuro siitä, kun noudettiin ja palautettiin auto “perusajan ulkopuolella” meidän lentojen mukaan. Toi autolla poistuminen maasta on varmaan aika firmakohtaista, eli kannattaa kysäistä sitä tulevasta vuokrauspaikastanne. Ainakin tolla firmalla kaikki toimi moitteetta ja voin suositella sitä lämpimästi lähistölle matkaaville! 🙂
Hei kiva postaus! Iloinen sun puolesta ja terveiset täältä Australian lämmöstä! Mietin kun reissaat niin paljon niin käytätkö mitään matkalaskuri appia ite tykkään “been” ja “visited” tosi paljon ??
Terkut takaisin sinne Australian lämpöön! <3 En käytä mitään tollaisia sovelluksia, enkä oo itseasiassa ees kuullut kummastakaan. Ehkä täytynee jossain vaiheessa tutustua!
Ihana tuo toka kuva! Ja mikä rusketus huh. Ootan innolla matkapostauksia 🙂
Kiitos! <3 Oli kyllä kieltämättä varmaan elämäni päivetys 😀
Heippa! Mulla tuli yks kysymys mieleen sun masennukseen liittyen. Jätä vaan vastaamatta, jos on liian henkilökohtaista. 🙂
Pelkäätkö koskaan sitä, että sun suunnitelmat, esim. reissut tai tapahtumat tai vastaavat, menis pieleen masennuksen takia? Tarkoitan siis niin, ettei siitä sit nautikaan niin täysillä kuin vois, jos vaan väsyttää tai ahdistaa. Sairastan ite kans masennusta ja mulla ei oo ennen ollu tällasta fiilistä, mutta nyt ekaa kertaa pelkään vähän, että tuleva lomamatka on liikaa tässä vaiheessa enkä pystykään nauttimaan siitä. Mulla on ainakin taipumusta vähän niin kuin suorittaa kivojakin juttuja, ettei masennus sais liikaa tilaa, mutta eihän se tietty mee niin.
Sulla on kuitenkin bloggarina paljon kaikkia tapahtumia ihan työnkin puolesta, niin ootko pystyny nauttimaan niistä vai ootko vaan pakottanu ittes mukaan tai suosiolla skipannu koko homman?
Pakko vielä sanoo, että sun blogi on menny tosi hyvään suuntaan viime aikoina! Tää on nykyään se, jonka tsekkaan ekana päivittyneiden listasta bloglovinissa. 🙂
Moi, Suvi!
En voi oikeestaan sanoa, että pelkäisin tota juuri tässä hetkessä kovinkaan paljon. Vaikka nykytilanteessa onkin edelleen huonoja hetkiä, niin harvemmin on kuitenkaan niitä päiviä, jolloin kaikki tuntuu ylivoimaiselta ja sängystänouseminenkin mahdottomalta. Se varmasti vaikuttaa myös, että reissut on mulla yleensä niin odotettuja ja “erilaisia” tavalliseen arkeen verrattuna, että odotan niitä tosi innolla ja silloin harvemmin edes muistan huonoja hetkiä. Ohimenevissä tilanteissa saattaa tosin ahdistaa, mutta niistä on onneksi aina selvitty. Arjen tapahtumissa (oli kyseessä sitten työjuttu tai vapaa-ajan tapaaminen) oon mennyt aina vähän tilanteen mukaan ja mikäli oon kokenut, että yleisfiilis on ihan siedettävä, niin koitan ajatella menojen tuovan vähän piristystä senhetkiseen tilanteeseen, mutta mikäli olo on oikeesti tosi kurja, niin jätän ne vaan suosiolla väliin. Ystävät yleensä ymmärtää ja työtapahtumat/tapaamiset saa järjestettyä lähes poikkeuksetta uudelleen. Välillä saattaisi olla jopa huonompi juttu, jos raahautuisin menoihin tosi huonovointisena väkisin.
Koita kuitenkin ottaa mahdollisimman rennosti ja olla miettimättä sitä, että entä jos et pystykkään nauttimaan matkastasi ja entä jos kärvistelet ahdistuksen kanssa koko reissun ajan – mikäli se pyörii jatkuvasti mielessä ja sille on vähän kuin antanut alitajuisesti “vallan” jo etukäteen, niin sitä suuremmalla todennäköisyydellä se myös iskee. Yritä nauttia reissusta mahdollisuuksiesi mukaan, uskaltaisin veikata sen tekevän tuossa tilanteessa enemmän hyvää kuin huonoa. <3 Tsemppiä tulevaan!
Hei, mulla olis yks kysymys liittyen vähän toiseen aiheeseen kun tää postaus.. Kerroit meikkipostauksessa käyttäväsi sitä narsin peitevoidetta, onko se susta sellanen sopivan “kostea”? Mulla siis kuiva iho ja kuivat silmänalusetkin ja jotkut peitevoiteetkin kuivattaa niitä entisestään, mut jollain nää tummat silmänaluset pitäis kuitenkin saada peittoon. Kuivattaako siis ko aine silmänalusia sulla? 🙂
Ps. Ihania kuvia, mukavaa reissun odotusta!
Moi! Mun mielestä se on ihan sopivan “kostea”. Mulla ei oo erityisen kuiva iho (nenänpieliä lukuunottamatta), mut toi ei oo musta noin ylipäätään kovin kuivattava tuote. Kantsii vielä varmuuden vuoksi Googlata ton sopivuudesta kuivalle iholle, mutta suosittelen ehdottomasti kokeilemaan – se on tosi hyvä tuote! <3
Hei! Luin noita kysymys – ja vastauspostauksia ja törmäsin tähän sun ostosmorkkikseen, eli sua vähän jälkeenpäin kaduttaa aina ..? (Jos oikein ymmärsin?) ja oot tarkka raha asioissas, onko tää sulla vieläkin? Mulla on vähä sama homma ja haluisin tästä eroon, ei sillä että tää olis niiin kauheee asia vaan että edes jotain muutosta tapahtuis, ettei tää olis aivan kauhee, millasena sä sen koet?
Oon joo aina ollut aika tarkka rahoistani. Yleensä mulle tulee pahin “ostomorkkis” tosi kalliista jutuista, vaikka kyseessä oiskin joku tosi tarpeellinen asia – esimerkiksi uuden koneen ostamisesta mulle tuli ihan fyysisesti huono olo 😀 Mulle on viime vuosina ollut tosi tärkeää, että mun tilillä on hätätapausten varalle kunnon “back up” ja mä varmaan yhdistän ton jotenkin siihen, että se vähenee (eli taloudellinen turva heikkenee) ja poden sen vuoksi omatunnontuskia, vaikkei kyse oiskaan mistään turhasta tuhlaamisesta.
Ihania kuvia jälleen kerran! Että mä fiilistelen tätä sun blogia, tulee vanhat nostalgiset blogiajat mieleen kun tyypit on vuorovaikutuksessa kommenttiboksissa! <3 Teet kyllä todella hyvää työtä, arvostan. P.S. Millä sä lisäät sun kuvat tänne blogiin? Tuntuu että jos Flickrillä lisää niin laatu kärsii, vai onko WordPressissa joku oma kuvanlisäys kohta? 🙂
Kiitos paljon, ihana Ina! <3 Tää tänhetkinen vuorovaikutus täällä kommenttiboksissa on ollu kyllä ihan mieletöntä ja siitä on tullut myös mulle ihanan nostalginen fiilis. Toivottavasti sama jatkuu vielä pitkään!
Mä lataan kuvani tosiaan suoraan WordPressiin, eli en käytä tossa hommassa mitään "välikäsiä". Ennen olin Flickrin vannoutunut käyttäjä, mutta en enää edes muista miksi vaihdoin sen aikanaan WordPressiin.
Hei! Osaatko kertoo niitten sun dr. martenssien tarkkaa nimeä? Ku haluaisin juuri sellasset mutta en oikeen kuvien perusteella ole ihan varma että mitkä niist nyt ostaa:D
Moi! Mun malli on Pascal nimeltään, tarkalleen ottaen tämä: https://www.stockmann.com/product/core-pascal-kengat/1171974321
Mä tykkään tosta mallista kovasti <:
Hyvän kuulosia suunnitelmia! Aijotteko palata Indonesiassa Balille vai jonnekkin muualle? 🙂