Annika Ollila

  • Home
  • Contact
  • Categories
    • Ajatuksia
    • Lifestyle
    • Lookbook
    • Matkailu
  • Archives
    • 2019
    • 2018
    • 2017
    • 2016
    • Facebook
    • Instagram

Ajatuksia, Lifestyle • 9 lokakuun, 2017

Maanantaimietteitä

 

 

Maanantai ja uuden viikon uudet kujeet on taas täällä.

 

Tänään tuntuu jotenkin erityisen hankalalta pitää kaikkia lankoja samaan aikaan käsissä ja oon kuin yksi jatkuvasti kasvava stressipallo. Vaikka kuinka syksystä ja sen tuomasta kodikkaasta pimeydestä tykkäänkin, niin pakko myöntää, että tää päiväkausia putkeen jatkuva sade vaikeuttaa monia juttuja ihan hullun paljon. Optimaalisinta tällaisella kelillä ois vaan linnoittautua kotiin koneen ääreen näpyttelemään ja puuhastelemaan, mutta viime viikkojen kaatosateiden vuoksi kuvatoteutusta vailla olevia hommia on kerääntynyt niin paljon, että meinaa ihan mennä sormi suuhun. Säästä on mälsää valittaa, kun ei se siitä marmattamalla parane (niinkuin mikään muukaan), mutta kun pitäis saada kuvattua yhtä sun toistakin juttua ja vettä tulee vaan aamusta iltaan saavista kaatamalla, niin meinaa vähän turhauttaa. Täytynee varmaan alkaa kartoittelemaan katoksen alla olevia kuvauslokaatioita loppuvuoden varalle, sillä tää ei näytä ihan hetkeen hellittävän.

 

Mun tän vuoden tavoitteena on muuten oppia minimoimaan ylenpalttinen murehtiminen,  tunnistamaan juuri itselleni sopiva stressin määrä ja hallitsemaan sitä sujuvasti. Sopiva stressi on ihmiselle todistetusti hyväksi ja mut se saa parhaimmillaan aikaansaavaksi sekä tehokkaaksi. Jos stressilevelit taas nousee yli sen häilyvän rajan, niin se tekee mut ahdistuneeksi ja lamaantuneeksi. Mun suurin ongelma on se, että alan helposti lietsomaan päässäni pahinta, enkä osaa ahdistuneena pitää asioita perspektiivissä – mua täytyy monesti muistutella, että vaikka joku asia meneekin välillä mönkään, niin se ei vaikuta koko elämään. Vaikeuksia kohdatessani alan helposti voivottelemaan ja ruoskin itseäni ankarasti, vaikka tyynenä pysyessäni huomaisin, että kyseessä tuskin lopulta on edes niin iso juttu kuin aluksi hätäpäissäni kuvittelin. Psykologin kanssa keskustellessani oon ymmärtänyt, että vaadin itseltäni jokapäiväisessä elämässä vähän liian paljon ja mun täytyy opetella olemaan itselleni armollisempi. Se varmasti edesauttaisi tätä stressiongelmaakin positiivisesti. No, pienin askelin eteenpäin…

 

 

Toivottavasti tästä tulee toimelias ja aikaansaava viikko. Muutaman pakollisen jutun lisäksi mulla on mielessä satunnaisia kivoja postausideoita, joista paria oon jo aloittanut toteuttamaan, enkä malttaisi odottaa niiden valmiiksisaamista. Tää on kyllä taas niin tyypillistä, että kun olkkarissa on laatikoittain läpikäymistä odottelevia kirppiskamoja ja to do -listalta löytyy muitakin vähän tylsempiä juttuja, niin muuhun iskee oikein kunnon inspiraatioaalto. Perus.

 

Sellaisia ajatuksia tän viikon alkuun. Energistä uutta viikkoa, harmaudesta huolimatta!

1

17 kommenttia

Related Posts

TALVEKSI POIS
Luurin läpi: viikko 36
THROWBACK TO THE LAND DOWN UNDER
EI KUULLA
Next Post:
Kuvauspäivä
Previous Post:
Spesiaali lähtölaskenta jouluun

Kommentit

  1. Nimetön sanoo

    9 lokakuun, 2017 15:25

    siis nyt on pakko kysyä että mistä housut?!:-D kerrankin hyvännäköiset löysemmät housut!:)

    Vastaa
    • Annika sanoo

      9 lokakuun, 2017 15:32

      Ne on Kappahlista! 🙂

      Vastaa
  2. Minna sanoo

    9 lokakuun, 2017 18:30

    Olisiko mahsollista käydä kuvailemassa sateesta huolimatta sateenvarjon alla? 🙂 Uskon, että vaikeampaa kuin kivalla säällä, mutta voisi tulla hauskoja kuvia, joissa kontrastia toisi harmaa tausta ja ilosen väriset vaatteet. Ehkä:D

    Vastaa
    • Annika sanoo

      10 lokakuun, 2017 10:44

      Ihan kiva idea kyllä (ja varmasti menee joskus toteutukseenkin, kun muuta vaihtoehtoa ei ole), mut ei kuitenkaan välttämättä sovi ihan kaikkeen mahdolliseen… 🙂

      Vastaa
  3. Sanni sanoo

    9 lokakuun, 2017 18:45

    Kiitos paljon viimeaikaisista postauksista! Ne on olleet tosi elämänmakuisia ja rehellisiä 🙂 On niin mukava lukea tätä blogii, että oli pakko kommentoida kiitokset sulle ?

    Vastaa
    • Annika sanoo

      10 lokakuun, 2017 10:44

      Kiitos teille, että tuutte tänne aina uudelleen <3

      Vastaa
  4. Jenna sanoo

    9 lokakuun, 2017 18:47

    Tykkään miten avoimesti kirjoitat psykologilla käynnistä, se on ihan turhaan ns. ”tabu” , ja niin monen pitäisi tajuta ettei avun hakemista tarvii millään tavalla hävetä! Ja voi, toi Suomen sää.. Se on varmaan pääsyy siihen miksen voi kuvitella siellä enää asuvani, harmaus ja sade vaikuttaa mun mielialaan ihan kauheesti! 🙁 Kivaa iltaa! <3

    xx Jenna
    http://www.jennaclaudiat.com/

    Vastaa
    • Annika sanoo

      10 lokakuun, 2017 10:44

      Mä oon kyllä ihan samaa mieltä tosta 🙂

      Vastaa
    • Jenni sanoo

      12 lokakuun, 2017 13:47

      Olin just tulossa kirjottamaan samaa tosta psykologilla käynnistä!

      Vastaa
  5. Anonyymi sanoo

    9 lokakuun, 2017 19:26

    Moi Annika! Luin sun postauksen lumenen ripsarista ja mietin , että kun sullakin on suht koht pitkät ripset , että variseeko sulla ripsarit pitkin luomia? Kun mulla on tämä ongelma ja se on aika rasittavaa… en tiiä osaisiksä neuvoa tähän mitään tai onko jotain vinkkejä mitä vois kokeilla?

    Vastaa
    • Annika sanoo

      10 lokakuun, 2017 10:45

      Mulla ei varise oikeestaan koskaan mikään ripsari, ellei kyseessä oo sitten jotkut kahden euron ”leluripsivärit”… Eli en valitettavasti osaa auttaa ton asian suhteen. Sorry! 🙁

      Vastaa
  6. Nimetön sanoo

    9 lokakuun, 2017 21:01

    Mistä sun pipo on?:) vai onko toi edellisessä postauksessa näkyvä harmaa sama?

    Vastaa
    • Annika sanoo

      10 lokakuun, 2017 10:45

      Toi näiden kuvien musta pipo on Bik Bokista.

      Vastaa
  7. Emma sanoo

    10 lokakuun, 2017 10:19

    Hei kannattaa hommata jonkinlainen pikkuflash! Sen kanssa kun pääsee hommasta jyvälle, on tosi helppo luoda sisätiloissakin pimeänä päivänä luonnonvalomainen fiilis. 🙂

    Vastaa
    • Annika sanoo

      10 lokakuun, 2017 10:46

      Mulla on ollutkin sellainen vuosia, mutta se on jäänyt ihan käyttämättömäksi, kun en jotenkin pidä sen jäljestä. Sisällä saa kikkailtua onneks valoilla muutenkin, mut suurimmat ongelmat on tällä hetkellä kuvissa, jotka täytyis kuvata ulkona kaatosateessa 😀 🙂

      Vastaa
  8. Cati sanoo

    11 lokakuun, 2017 20:39

    where is your sweater from?

    Vastaa
    • Annika sanoo

      12 lokakuun, 2017 11:44

      It’s from Bik Bok.

      Vastaa

Vastaa Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Arkistot

Search

annikaollila

Viikonlopun valohoito 💆🏻‍♀️ Viikonlopun valohoito 💆🏻‍♀️
1. Viherkasveissani vallitsi ripsiäisinvaasio ja 1. Viherkasveissani vallitsi ripsiäisinvaasio ja kävin tuholaisten kimppuun petopunkkien kanssa. Ajatus ällötti ensin, koska punkit, mut turhaan – ne hoiti hommansa, enkä vastoin pelkojani löytäny niitä vilistämässä ympäri kotia. Hyvää työtä, punkit 🤝🏻

2. Tammikuussa jäin koukkuun ristikoihin ja jääkaapintyhjennysnuudeleihin, eli pikaruokaan, johon saa upotettua kaikki kaapin jämäkasvikset.

3. Viikottainen keramiikkatyöpaja on palannut arkirytmiin. Onneks kaapeista ei löydy ihan kovin montaa kippoa ja kuppia ennestään…. 

4. Jo se on upeeta, ettei aamulenkkejä oo tarvinnu tehdä enää pilkkopimeessä, mut tää bonari lämmittää mieltä vähintään yhtä paljon.

5. Lempparityyppi ei meinnanu pysyä pöksyissään, kun lenkkimiljöönä oli parin sateisemman viikon jälkeen tää. (Feel you, Luka.)

6. Laitoin maustelaatikon uuteen uskoon 🫙 Ennen-kuva jäi ottamatta, mut voitte kuvitella miltä näyttää 40 maustepurkkia ja -pussia sikin sokin pienessä laatikossa. Ei kovin tyydyttävältä – toisin kuin tää lopputulos.

7. Arkiruokakerhon menussa hodaribuffa. @makuliha’n kasvisnakki oli tosi hyvä! 🌭
Mainos @postigroup x @helsinkimissio 💌 Tuntemat Mainos @postigroup x @helsinkimissio 💌 Tuntemattoman hymy tai lämmin ele voi joskus pelastaa päivän. Tänä ystävänpäivänä ihan pienellä teolla voi antaa hetken, jota muistellaan parhaimmillaan pitkään. 

Kirjoita ystävänpäiväkortti lämpöä ja rohkaisua kaipaavalle nuorelle ja tiputa se postimerkin kera postilaatikkoon, niin Posti kuljettaa sen HelsinkiMission kanssa ystävänpäiväksi sitä kaipaavalle hankkeessaan nuorten yksinäisyyttä ja syrjäytymistä vastaan. Kortit löytävät perille näillä tiedoilla:

Posti Oy
Ystävänpäivä 
PL 7230
00002 Helsinki

Nuorille toimitettavat kortit tulee lähettää 1.2. mennessä, perinteisemmät ystävänpäiväkortit puolestaan 7.2. mennessä. Mä kirjoitin kortin, tee säkin niin. Ehkä tehdään sillä jonkun päivä 💐

#Ystävänpäivä #Posti #HelsinkiMissio
Haluaisin niin lisää tällasta tähän talveen. Haluaisin niin lisää tällasta tähän talveen. Ehkä pitää hurauttaa talvilomalle pohjoiseen ☃️
Oon aikonu postata nää jo monta päivää, mut e Oon aikonu postata nää jo monta päivää, mut en oo keksiny mitään sanottavaa, eikä näissä kuvissakaan varsinaisesti mitään erityistä oo. Mut sellasta se välillä on, aina ei oo ihan kauheesti sanottavaa tai mitään erityistä muutenkaan. 

Paitsi nyt kun aloin miettimään, niin toi auringonnousu oli näin tammikuussa aika erityinen. Yleensä niistä ei-niin-erityisiltä tuntuvista hetkistäkin löytynee jotain erityistä, vaikkei ihan aina sitä muistaiskaan. 

Viime viikolla toivoin täällä auringonpilkahdusta ja sen myös sain 💫
Mainos @hartwallnovelle 💙 Alkutalven sairastelu Mainos @hartwallnovelle 💙 Alkutalven sairastelukierre uuvutti salakavalasti kehon sekä mielen ja siitä toivuttuani on taas palava halu antaa omalle hyvinvoinnille sen ansaitsema huomio. Mulle se tarkoittaa mielen ja kehon kuuntelemista ja niiden ravitsemista kulloinkin kaivatuilla tavoilla, jotka saattavat vaihdella elämäntilanteesta riippuen paljonkin. Joskus se voi olla kevyttä liikuntaa, hiljaisuutta, päikkäreitä ja omaa rauhaa, toisinaan taas ystävien läsnäoloa, intensiivistä hikoilua, aamuun asti tanssimista sekä hamppareita ja irtokarkkeja. Joskus jopa näitä kaikkia sekaisin. 

Mulla on tänä vuonna ilo inspiroida yhdessä Novellen kanssa sua ja mua voimaan aidosti paremmin, mitä se sitten itse kullekin tarkoittaakaan. Avainasia on löytää jaksamistaan tukevat rutiinit ja vaalia niitä arjen keskellä. Jaoin omani stoorissa, ehkäpä kerrot siellä omasi myös mulle? 

Voidaan hyvin - sekä näin tammikuussa että sen jälkeenkin. #novelle #elämänjanoon
Load More Follow on Instagram

Copyright © 2023 Annika Ollila • Design by LuxiBee

Copyright © 2023 · Muse / Genesis Framework · WordPress · Kirjaudu sisään