Best of Flow Festival 2017

Kukaan teistä ei oo varmaan vielä kuullut Flow -festareista? Ai ei? No hyvä!

Koko somemaailma on ollut viime päivinä täynnä pelkkää Flow-tykitystä ja ymmärrän täysin miksi, sillä se on monen (itseni mukaanlukien) kesän ehdottomia kohokohtia. Koska muutamia kivoja kuvia viikonlopulta oli vielä julkaisematta, enkä oo kertonut fiiliksistäni lauantai-aamun pikamoikkausta lukuunottamatta ollenkaan, niin ajattelin tehdä vielä minimaalisen Flow-koosteen, ennenkuin voidaan keskittyä muihin juttuihin vuoden ajan ennen ensi vuoden festivaalia. Toivottavasti jaksatte lukea läpi, vaikka näitä festarijuttuja onkin pursunnut nyt kuluneiden päivien aikana jokaisesta mahdollisesta tuutista.

 

 

Vuoden 2016 Flow oli mun kohdalla tosi onnistunut, vaikka päällimmäisenä mieleen siitä jäikin (ikimuistoisten keikkojen lisäksi) jatkuva tungos joka paikassa. Tänä vuonna aluetta oli suurennettu ja se myös tuntui – tungoksesta ei ollut kolmen päivän aikana tietoakaan, liikkuminen sujui poikkeuksellisen sujuvasti ja kaikki toimi alusta loppuun kuin rasvattu. Koko viikonlopun aikana en joutunut jonottamaan lähes ollenkaan tiskeille tai edes vessoihinkaan, jopa suosituille keikoille mahtui hyvin mukaan ja loppuun asti mietityt järjestelyt piti fiiliksen ylhäällä koko viikonlopun ajan – jopa lauantain tragikoomisista sääolosuhteista huolimatta.

 

 

Me iskettiin lauantaina alueelle jo kolmen maissa ja päivällä oli niin nätti sää, ettei olisi heti voinut uskoa mikä myräkkä sieltä oli myöhemmin tullakseen… Tukala matalapaine ja kostean kuuma sää teki mulle tepposet erästä keikkaa odotellessamme ja koko kropan valtasi yhtäkkiä niin kamala tuskanhiki, että mulle tuli tosi inhottava olo, joten päätin lähteä kotiin (onnekseni asutaan ihan naapurissa!) freesautumaan. Kylmän suihkun, kahden litran vedenjuomisen, hetken levähdyksen ja vaatteidenvaihdon jälkeen olin valmiina lähtemään takaisin Suvilahteen, kunnes kaksi metriä ulkona käveltyäni sain kuin saavista kaatamalla vettä niskaan. Eikun takaisin kotiin pukemaan kassissa odotellut sadetakki niskaan ja uuteen yritykseen!

Paikalle päästessäni ketään ei päästetty turvallisuussyistä sisään (yksi telttakin oli osittain romahtanut), mutta hetken odottelun jälkeen pääsin vihdoin etsimään ystäväni ja jatkamaan iltaa. Koko illan jatkunut sade ei haitannut säänmukaisesti pukeutuneena ollenkaan ja vaikka muutamia keikkoja olikin olosuhteiden pakosta peruttu, niin olin vaan iloinen siitä, että mitään vakavampaa ei tapahtunut, eikä koko lauantaipäivää jouduttu lopettamaan kesken. Taas erityisen hyvää toimintaa järjestäjiltä – vastaavanlainen kesämyrsky ois voinut olla muutamilla muilla festareilla pahempikin farssi.

 

 

Keikkoja nähtiin tänä vuonna varmaan enemmän kuin viime vuosina yhteensä ja muutamat jäivät erityisen hyvin mieleen – toiset positiivisesti ja toiset taas jostain muista syistä. Mun suosikit koko viikonlopulta olivat Aphex Twin, The XX, Fatima Yamaha sekä Mr. Fingers! Muutama noista oli mulle ennestään tuntemattomia, mutta yks Flow’n parhaista jutuista onkin aina se, että päädyt kavereiden mukana sulle vieraille keikoille ja lopulta löydätkin vahingossa ihan sairaan hyviä uusia musiikkituttavuuksia. Paljon hehkutettu Frank Ocean oli mulle pienoinen pettymys ja lähdettiinkin keikan puolessa välissä joraamaan muun musan tahtiin, kun oltiin vaarassa simahtaa seisaalleen sitä monotonisuutta kuunnellessamme. Show oli kieltämättä upea ja tykkään tyypin musiikista muuten, mutta vaikka olinkin kuinka Frankia odottanut, niin se ei vaan jotenkin lähtenyt. Ehkä jossain toisessa tilanteessa se olisi iskenyt muhun paremmin.

Yksi harmittamaan jäänyt keikka oli japanilainen Soichi Terada, jonka missasin ylempänä kertomani välikohtauksen vuoksi ja joka oli lopulta ilmeisesti viikonlopun parhaimmistoa. No, onneks nähtiin monta muutakin hyvää teknojäbää – Fatima Yamahan lisäksi myös Sadar Bahar oli mulle erittäin mieluinen!

 

 

Ja nälkäisenä ei tarvinnut muuten tänäkään vuonna olla, kun paikalla oli tuttuun tapaan liuta toinen toistaan parempia ravintoloita. Ennen Flow-viikonloppua tulee aina uhottua, että nyt kyllä syödään paikan päällä ainakin neljä kertaa päivässä, mutta taaskaan se ei ihan toteutunut… Ehdin kuitenkin maistaa Grönin tartaria lehtikaalilla, Storyn sekä Beergerin burgereita, Farangin karamellisoitua possua (<3) sekä El Ceviche Güeron katkarapucevicheä, eikä mihinkään tarvinnut pettyä. Ihan hyvä saldo. Jos vaan jokaisella festarilla ois näin mieletön ravintolakattaus…

 

 

All in all – ei tarvinnut pettyä tänäkään vuonna. Kiitos, ihana Flow ja vielä sitäkin ihanammat ystävät!

1