Eilisilta Seurasaaressa.
Rantakalliot, paras kamunen, meren liplatus, hyvä kirja, auringonpaiste ja kirsikoita. Ajankulu katosi noissa maisemissa niin lahjakkaasti, että lenkki venähti yhtäkkiä melkein kolmetuntiseksi.
Noita Lukan kuvia katsoessa en voi muuta kuin ajatella, että saisinpa elää mummeliksi asti sen kanssa. <3
4
Mä olen tasan kerran elämässäni joutunut luopumaan parhaasta ystävästä (saksanpaimenkoira<3) ja se suru ja ikävä, joka siitä seurasi ja seuraa edelleen on sanoinkuvailematon. Vaikka paljon noi karvakamut iloa ja onnea tuo, on se luopumisen hetki pahinta koiran omistamisessa. Tällä hetkellä omistan kaksi uutta koiraa, ja välillä itken jo valmiiksi kun tiedostan että tulee vielä päivä jolloin heistäkin aika jättää. Todella surullista, että koirien elinikä on ihmiseen verrattuna niin lyhyt:-(
Joo, oon kans miettinyt tota itku silmässä monen monta kertaa. Ja ikinä ei tiedä koska se viimeinen yhteinen päivä koittaa 🙁 Voi, kun vois vaan olla aina yhdessä.
Ihanan kesäisiä kuvia! 🙂 Koirakaverit tekevät kyllä niin lähtemättömän vaikutuksen ihmisen sydämeen, ettei niistä ikinä haluaisi luopua 🙁 Mutta kun se hetki tulee niin silloin on toivottavasti iso kasa ihania muistoja yhteisestä taipaleesta 🙂 Meidän taloudessa on krooninen koirakuume, mutta vielä ei elämäntilanteen takia ole voitu oikein ottaa karvaista kamua.
I see you enjoyed the weekend!
xx from Bavaria/Germany, Rena
Koirat on parhaita!
Itse koirakuumetta potevana olisi kiva kuulla oliko sulla joitakin pelkoja/huolenaiheita ennen kuin hankit Lukan? Ja onko ne yhtään muuttuneet vuosien saatossa kun koira on ollut osa elämää? Itseä juuri tuo harmillisen lyhyt elinikä huolestuttaa, aina ottanut niin koville nuorempana lemmikkien kuolemat, että en tiedä olisiko se tulevaisuudessakin yhtä paha paikka vai pääsisikö siitä paremmin yli kun olisi vähän vanhempi. 😀 Toisaalta fakta vaan nyt on se, että koirat ei elä tiettyä pidempään ja se asia olisi vaan pakko hyväksyä tai sitten olla kokonaan ilman koiraa tai muuta lemmikkiä. Myös muita pohdintoja on myös ollut mm. oikeasta ajoituksesta ottaa koira, sen tuomasta vastuusta yms. Onko sulla ollut ikinä samanlaisia fiiliksiä/mietteitä? 🙂 P.S. Luka on kyllä niin komea poika!
Luka on kyllä aivan ihastuttava ja super onnellisen näköinen noissa maisemissa ??
Sydän emojista tuli kysymysmerkkejä, höh!
Pakko kysyä, että mikä tän tekstin fontti on? Sen verran kivan näköinen! <3
Siihen koirasta luopumiseen ei vaan voi valmistautua, meidänkin koiran täytettyä pyöreitä itkin monesti itseni uneen sitä ajatellessa tai halasin vähän lujemmin tai paijasin vähän kauemmin. Mutta kun se hetki koitti se oli paljon kamalampaa kun ikinä olisin voinut kuvitella. Joka hetkestä vaan pitää muistaa nauttia niinku se ois viimeinen:)