Mulla on joku ihmeellinen identiteettikriisi meneillään. Ei kylläkään oman itseni suhteen.
Reissussa ollessani en availlut konetta turhan useasti ja se oli alunperin tarkoituskin, sillä halusin olla kerrankin ihan vaan lomalla. Mut reilun kuukauden takaisen kotiinpaluun jälkeen jämähdin puolivahingossa siihen samaan moodiin ja vaikka ootin niinsanottua ”tavallista arkea” tosi kovasti, niin siihen tuttuun normaalirytmiin siirtyminen onkin tuntunut tosi vaivalloiselta! Oon viettänyt monia turhauttavia hetkiä koneen edessä miettien, että mitä ihmettä – ja ennenkaikkea, miten ihmeessä – mä oon tänne yleensä kirjoittanut ja siksi kynnys koneen avaamiseenkin onkin kasvanut pienen ahdistuspeikon kurkkiessa olkapäällä. Ihan kuin oisin niiden kolmen kuukauden aikana ehtinyt jotenkin syrjäytyä tästä kaikesta kokonaan ja oisin saanut ajatukseni niin irti kaikesta, että joudun nyt rakentamaan perustan uudestaan ihan alusta alkaen.
Viime päivinä mulla on ollut mielenkiintoisia keskusteluja ystävien kanssa tästä koko blogitouhusta, siitä, millaiseksi tää kaikki on nykypäivänä ajautunut ja siitä, miten sitä tavallaan nykypäivänä myös kuuluisi tehdä pärjätäkseen. Mut entä silloin, jos se ei ookkaan sitä miten sä haluaisit sitä tehdä, vaikka monet niin odottaisivatkin? Entä, jos kaikki se täydellisyydentavoittelu, elämän pyöriminen blogin ympärillä ja jatkuvasti informaatiopitoisemmaksi muuttuvat tekstit ahdistavat? Entä, jos kaipaa sitä aikaa, kun kaikki sujui leppoisasti sen kummempia miettimättä saati stressaamatta, mut kaikki on muuttunut niin paljon, ettei se välttämättä voi ees enää olla lähellekkään samanlaista?
Viime syksystä lähtien oon alkanut miettimään vähän enemmän sitä, että miten mä haluun tätä nykyään tehdä. Silloin bloggaus muuttui mulle pitkästä aikaa kuukausipalkkaisesta kokopäivätyöstä takaisin harrastukseksi, kun päätin jatkaa hommaa ihan täysin itsenäisesti. Uuteen osoitteeseen muuton ja bloggauksen suhteen voisi melkein ajatella, että mun reissu tuli vähän huonohkoon ajankohtaan, sillä en missään vaiheessa ehtinyt päästä kunnon vauhtiin omillani, vaan jämähdin sellaiseen totuttelumoodiin, mut mua itseäni ja omaa hyvinvointiani ajatellen en ois voinut ajoittaa sitä paremmin.
Anyways, näiden viimeisten kuukausien aikana oon pyöritellyt näitä asioita päässäni enemmän kuin koskaan aikaisemmin – pääsemättä vielä mihinkään varsinaiseen ratkaisuun tai lopputulokseen. Mut oon onnekseni alkanut viimeinkin sisäistämään kunnolla, että tää ei oo kaikki kaikessa.
Oon yrittänyt hahmotella tätä postausta viimeisen 10 päivän ajan joka ikinen päivä. Turhautunut ulosannin heikkoudesta, sulkenut koneen, pyyhkinyt seuraavana päivänä aikaansaadun tekstin pois ja aloittanut sen takkuilevasti uudestaan. Mut tänään mä päätin olevani deletoimatta tätä, vaikka ajatus hyppii asiasta toiseen ja lopputulos on kaukana suunnittelemastani, sillä haluun yrittää oppia olemaan itselleni vähän armollisempi. Eihän kukaan muu päätä mun puolesta, että onko joku tuotos tarpeeksi hyvä julkaistavaksi, vaan teen siitä ainoastaan itselleni peikon. Ja ironista kyllä, tiedostan itsekin, että monesti ne kaikkein tykätyimmät postaukset on just niitä, jotka mä oon kirjoittanut yhdeltä istumalta sormet sauhuten, enkä hionut niistä kaikkia rosoja ja kulmia pois monien päivien ja kymmenien uusien yrityskertojen aikana.
Niin tässä tää nyt sit lopulta ois, ilman varsinaista päätä tai häntääkään. Vaikka tää kaikki on varmasti välittynyt jo sinne ruudun toiselle puolelle, niin halusin silti itse sanoa ääneen, että vellon nyt pienen identiteettikriisin keskellä tän blogin suhteen. Monet postaukset on jäänyt julkaisematta, sillä oon verrannut itseäni liikaa muihin jatkuvasti kehittyviin ja ammattimaistuviin kollegoihin, enkä oo tuntenut olevani tässä tarpeeksi hyvä. Tai no, oikeempi sanavalinta ois ehkä ”oikeenlainen”.
Mut niinkuin ehdin jo aiemminkin sanoa, niin kukaan muu ei päätä mun olevan tarpeeksi hyvä kuin minä itse ja siks yritän nyt ensitöikseni päästä tosta lukosta eroon.
Tässä välissä mä haluisin kysyy teiltä, että mikä on ollut teidän mielestänne kaikkien näiden vuosien aikana mun blogin parasta antia? Millaisten postausten lukemisesta ootte pitäneet eniten, mitä toivotte tänne tullessa näkevänne ja mitä ehkä jopa saavutte silloin tällöin selaamaan uudelleen? Jokainen tykkää tietysti vähän eri jutuista, mut haluisin silti vähän kartoittaa sitä, että mikä meininki siellä on tällä hetkellä. Mitä kaipaatte kaikkein eniten?
Mä itse haluisin oppia pääsemään eroon siitä, että vaadin itseltäni jatkuvasti enemmän – sillonkin, kun se ei oo tarpeen. Haluisin vihdoin saada kaikki ne paljon kaivatut vuoden 2014 postaukset importattua näkyville ja vaihtaa ehkä blogin layouttia niin, että saisin sen klikattavan kommenttilukumäärän näkymään postauksen loppuun, sillä moni ei vieläkään tiedä miten täällä nykyään kommentoidaan. Haluaisin löytää hyvän balanssin muun tänhetkisen elämän ja bloggaamisen suhteen ja sellaisen kultaisen keskitien siihen, mitä mä haluun kirjoittaa. Haluisin höpötellä niitä näitä säännöllisen epäsäännölliseen tahtiin ja hyväksymään epätäydellisyyden itseltäni. Haluaisin oppia kirjoittamaan paremmin. Ja ennenkaikkea, haluisin oppia ottamaan tän kaiken yhtä huolettomin ja kevyin mielin kuin ennenkin sen kummempia stressaamatta.
Luotan siihen, että asiat menee lopulta just niinkuin niiden on tarkoituskin!
2
Kaikki sun postaukset on hyviä! Eniten tykkään just asu/ostospostauksista ja vähän syvällisemmistä ja tälläsistä teksteistä kuten tämä:)
Ymmärrän mitä tarkoitat Annika! Olet kirjottanut loistavaa blogia niin monta vuotta, ettei yhtään ihmetytä et välillä joutuu miettimään sen merkitystä itselle. Oon seurannut sua aivan alusta asti, muistan vielä nekin ajat kun asuit vielä vanhempiesi luona. Parhaita postauksia on mun mielestä olleet ne vuosien 2012-2014 postaukset, joissa kerrot omasta elämästäsi, arjesta, meikeistä, hiusjutuista ja vaatteista. Tietysti ala on mennyt hurjasti eteenpäin ja bloggaajilta vaaditaan jatkuvasti lisää ja lisää, mutta suosittelisin pitämään bloggaamista jatkossakin puhtaasti harrastuksena. Et ole velvollinen kirjoittamaan, jos ei tunnu siltä ja toisaalta jos tuntuu, että on asiaa, postaat vaikka joka päivä. Ole armollinen itsellesi ja muista että vaikka lopettaisit, blogi säilyisi kuitenkin aina raikkaana muistona ja elämänvaiheena. Rohkeutta ja tsemppiä Annika!! ?
Itse kaipailen ainakin ihan arkisia juttuja; päivän asua, kuulumisia, ruoka- ja sisustusjuttuja yms. Juurikin se, että niillä arkisilla asioilla ei tarvitse ollakaan mitään sen suurempaa tarkoitusta. Ite luen blogeja kuin lehtiä, saan niistä inspistä ja hyvää mieltä ihan siihen omaan arkeen. 🙂 tsemiä ja ihanaa kevättä sulle Annika! <3
Oon lukenut sun blogia jo vuosia, eikä oo ollut ainuttakaan postausta, josta en ois pitänyt. Juuri ne ”aidoimmat”, erityisesti paljon tekstiä sisältävät postaukset, on kuitenkin ehkä kaikista mieluisimpia. Aiheellakaan ei oo ees niin väliä. Perinteiset asupostaukset on myös tosi ihania – sulla on niin upee tyyli!
Eli: kirjoita aina siltä miltä susta itestä tuntuu, sillon tulee sellaisia postauksi joista sun lukijakuntakin pitää! Oot mahtava 🙂
Moikka! Sun blogissa on ollu parasta just se aitous niis postauksissa. Ei sen tarvii aina olla niin hienoo vaan parasta on just ne sun tavalliset arjen asiat mistä kirjotat. Myös tykkäsin kovasti lukee sun treeni innosta crossfittiin sillon aikoinaan.. Ihanaa alkavaa kevättä sulle ja kyl sä sen peikon saat harteiltas pois ??
Kuules Annika! Blogimaailma tarvis just nyt nimenomaan sitä että kaikki ei oo täydellistä ja tarkkaan harkittua. Eiks vaan;)
Ehkä 😉 Siitä täs on kavereiden kanssa viimepäivinä puhuttukkin!
Mä oon sun blogia seurannut jo tosi monta vuotta ja ite oon tykänny aina sun blogista! Sun blogi on aina ollut mun mielestä ”aito” ja jotenkin erilainen kun monet muut suositut blogit. Kerrot omasta elämästäs/arjestas kaunistelematta sitä liikaa mitä monet muut tekee. Parhaita postauksia en osaa luokitella, ehkä tälläset postaukset missä puhut ja kerrot vaan ja oot oma itses. Vaikka tekisit tätä vielä ammatiksesi niin mun mielestä sun ei tarvi muuttaa sun blogia mitenkään, tällä tyylillähän sä oot lukijoita saanut ja sitä kautta päässyt tekeen tätä ammatiksesi.
Itse tykkään lukea enemmän sellaisia arkisia blogeja, kuin sellaisia joissa on lähinnä täydellisyyteen hiottuja postauksia. Joidenkin blogien seuraaminen on kokonaan jäänyt, koska ne on muuttunu tosi kaupallisiksi ja ”tavallisuus” on kadonnut. Sun blogissa oon tykänny ainakin asukuvapostauksista, joita postailit joitain vuosia sitten usein. 🙂 Mutta en todellakaan kannata sitä että jokaisen kuvan ja postauksen pitäis olla jotenkin huippulaatuisia aina ennen kuin voi julkaista. Kiitos sulle kivasta blogista, älä turhaan ota liikaa paineita! 🙂
Oot Annika ihana ja kypsä ihminen ja tee tätä hommaa juuri niin kuin susta itestä tuntuu!
Mun lempparipostauksiin kuuluu arkiset kuvat, höpöttelypostaukset, asut ja reseptit.
Moi Annika! Oot ollut jo monta vuotta mun lemppari bloggaaja! Tykkään siitä, että oot aina ollut jotenkin tosi aidonoloinen, rehellinen ja saanut sun postauksilla hyvin mielen lukijalle (ainakin mulle :D).
Itse oon tykännyt ihan perus ei kuvista missä sä ite oot. Vaikka mulle on tosi erilainen tyyli kuin sulle, niin on silti ihana katsoa miten yhdistelet vaatteita yms. Myös sun koti on tosi nätti eli sisustusjutut sulta on ollut kivoja, vaikka niissä näkyiskin vaikka vaan joku osa kotia, mutta ne on silti jotenkin niin nättejä.
Sulla oli aikasemmin ruoka ohjeita ja ne oli kivoja! Samoin biisi jutut.
Sit semmonen perus höpinä ja löpinä :D:D ei mitään ihmeellisempiä vaan kun vain kirjotat 🙂
Tässä nyt jotain mitä tuli mieleen 😀
Hyvää kevään alkua sulle <3
Moikka Annika! Oon lukenu sun blogia ihan melkein alkuajoista asti ja sun blogi on aina ollu yks lemppareista. Just viime aikoina itelläki tullu ahistuksia siitä miten kaiken pitäs olla nii täydellistä kun ois paljon mukavempi elää huolettomasti ilman stressiä ja koko aikaista täydellistyyeen tavoittelua ja sitä et kaiken pitäs olla koko ajan vaa parempaa ja hienompaa. Yritetää elää huolettomammin ja olla vertailematta itteemme muihin ja muiden tekemisiin!! ps. lemppari postauksia on ollu aina puhelinkuvapostaukset ja asukuvat
Sun blogi on oikeestaan ainoa jota jaksan enää lukea. Syy siihen on se, että sun postaukset on jotenkin paljon aidompia kun ne ammattimaiset blogit joihin taidat itseäsi verrata. Teeskennelty täydellisyys on todella tylsää luettavaa. Totuushan kuitenkin on se, ettei kenenkään elämä pyöri pelkästään kauniiden vaatteiden, terveellisten ruokien ja upeiden lomamatkojen ympärillä. Suurin osa blogeista kuitenkin yrittää välittää just sellasta kuvaa. Susta ei saa mitenkään erityisen materialistista kuvaa, vaan pidän sua sellasena tyyppinä, että voitaisiin ihan oikeassa elämässäkin olla kavereita.
Eniten tykkään sellasista vähän syvällisimmistä postauksista. Sun blogin kuvat on myös aina ihan mahtavia. Kaipaan asupostauksia joita tuli ennen paljon enemmän. Sulla on kiva tyyli ja sain niistä usein inspiraatiota omaan pukeutumiseen.
Mukavaa sunnuntaita sulle ja Lukalle!
Tykkään tavastasi kirjoittaa ja kuvasi on kauniita, joten ei niin väliä mistä kirjoitat, lukisin silti. 🙂
Kaikista eniten kuitenkin tykkään perus arkipäivän tapahtumista kertovista postauksista tai sitten jostain syvällisemmästä aiheesta. Mutta mikäli kirjoittaa syvällisemmästä aiheesta, monesti se herättää keskustelua myös kommenttien puolella ja silloin olisi tärkeää, että kommentit tulisivat nopeasti näkyviin niin vuorovaikutus on sujuvampaa. Tämä on siis asia, jonka olen muissa blogeissa huomannut ärsyttäväksi. Tuntuu jokseenkin hupsulta, että bloggaaja kirjoittaa tunteita herättävän tekstin, johon ilmiselvästi haluaa lukijoilta vastausta, mutta sitten kommenttien julkaisu, saatikka niihin vastaaminen, kestää.
Mutta tee miten itse koet parhaimmaksi. Ehkä se tapa on nyt toinen ja puolen vuoden päästä taas eri. Kuten totesit, tämä on sinulle nyt harrastus, niin pidä ihmeessä se sellaisena mukavana, enegiaa antavana harrastuksena 🙂
Mä kaipaan paljon kuvia, inspiskuvia asuista varsinkin näin keväällä 🙂
Oon seuraillut sun blogia muutamien vuosien ajan ja tykännyt kovasti sun huolettomasta ja aidosta tyylistä kirjoittaa ja postailla! Kaikkein parhaita on postaukset, missä sun persoona tulee esiin, arkiset kuvat ja askareet, omakohtaiset vinkit ja pohdinnat. Ne tekee blogista mielenkiintoisen, ei niinkään ne ”muka oikeanlaiset” postaukset, joita näkyy nykyään blogissa jos toisessakin. Toki niitäkin saa mahtua joukkoon ja niitä on mukava lukea muiden postausten lomassa, mutta ainakin omiksi suosikeiksi on nousseet juurikin ne persoonaa esiin tuovat teksit ja kuvat. Paljon tsemppiä ja energiaa kevääseen Annika! 🙂
Asu / ostosten esittely / koti postaukset on parhaita. Ja asupostauksissa myös niitä arkisia-asuja. 🙂
Ihan ensimmäisestä blogista asti sun juttuja seuranneena, omat lempparit on kaikki postaukset missä näkyy asuja/ostoksia, ruokareseptejä, ravintolasuosituksia, ja kaikki ne missä oot avannu ajatuksia enemmän tekstin muodossa. Kuten esim. just tää!! Oon ihan varma että toi muotilehtimaisten, tekstisisällöttömien blogien suosio ei voi olla kovin ikuinen.. kun sitä varten on myös ne muotilehdet ja instagram etc. Itse ainakin kaipaan ajatuksia herättäviä tekstejä kauniiden kuvien lisäksi, että jaksan bloglovinin vielä avata. Pidä vaan sama, ”sun luontainen” tyyli niin hyvin kelpaa kyllä!! ?? ja myös sitä mieltä oon, että mieluummin yks rakkaudella tehty postaus sillon tällöin, kun viis väkisin väännettyä viikossa. 🙂 jää aikaa sullekin omaan elämään.
itse olen pitänyt blogistasi aina eniten juuri siksi, että olet ihan tavallinen 22vuotias ja teet samanlaisia arkisia juttuja. Tarkoitan, että sinuun on ollut aina helppo samaistua ja se on ollut myös blogisi vahvuus. Itse en paljon jaksa enää lukea blogeja, jotka ovat kuin muotilehdistä yms.
Toivoisin jatkossakin ihan tavallisia postauksia esim. suosikki tuotteistasi hiuksissa tai meikissä yms. Niistä olen saanut aina paljon vinkkejä, koska nekin ovat olleet ihan tavallista markettikamaa.
Tsemppiä!
Mulla on tippunut lukulistalta useita ns. täydellisiä blogeja pois. Ei vaan jaksa kiinnostaa. Jos kaipaan jotain artikkelimaista täydellisyyttä, luen aikakauslehtiä. Tykkään sun blogissa juuri siitä aitoudesta mitä tässä moni muukin on toitottanut. Sieltä näkyy sun persoona läpi ja mua ihan oikeasti kiinnostaa enemmän lukea miten sulla on ollut vaikka paska päivä tai laiska kausi mutta kuinka elämä voittaa lopulta kuin joku uusi esittely jostain överikalliista hajukynttilästä. Se on sitä samastuttavaa arkea. Mut tärkeintä mun mielestä on ettet ala tekee mitään yhteistyöpostauksia sähköhammasharjoista tai jalkaraspeista kun et muuta keksi, ne on ollu kyllä sellainen turn off itelle aina 😀
Mä oon kans lukenut sun blogia niin pitkään, kun vaan jaksan muistaa ja tykkään tästä paikasta niin paljon! Tottakai varmaan moni muukin on huomannut, että tää on sisällöltääkin vähän muuttunut näiden kaikkien vuosien aikana mut hei, niinhän sen kuuluukin mennä! Elämäkin muuttuu jatkuvasti ja varmasti säkin oot vähän muuttunut ja kasvanut, joten ei voi olettaa et blogikaan pysyisi ihan samanlaisena vuodesta toiseen.
Mun lemppareita oli ne 2013-2015 vuosien postaukset, kun höpöttelit semmosista perus arkisista jutuista ja välillä vähän diipeimmistäkin aiheista. Mutta tykkään tästä edelleen just tälläisenä, joten kirjoittele jatkossakin niistä asioista, mitkä tuntuu luontevimmilta ja hyviltä. Jokainenhan saa tehä just niinkuin itsestä tuntuu, mutta nykyään on ehkä totuttu siihen, että kaikki on vaan sitä pintakiiltoa ja ihanaa elämää blogeissa – ja täällä netissä ylipäätänsä. Musta se ei oo ollenkaan paha, jos tuo välillä jotain muutakin puolta esiin! Tsemppiä Annika, mä uskon et löydät vielä oikeen suunnan!
Moikka 🙂 Sun blogissa parasta on aitous ja samaistuttavuus vai mikä lie oikea sana onkaan 😀 Oon lukenut monta vuotta parhaillaan noin viittäkymmentä eri blogia säännöllisesti, mutta viimeisen puolen vuoden aikana aika ei ole oikein enää riittänyt niiden lukemiseen ja kaupallistuminen ja täydellisyyden tavoittelu vieneet myös kiinnostuksen niitä kohtaan. Bloglovinissa on varmaan jo tuhansia lukemattomia postauksia, ainoa syy miksi bloglovinin avaan edelleen lähes joka päivä, on että käyn katsomassa josko sinulta olis tullut postaus. Sun postauksista parhaita on kaikki. Kuvat on ihania ja tekstit huippuja, ihan sama mistä kirjoitat. Iloisista postauksista tulee itsekin aina hyvälle mielelle, ei niin iloiset vaan muistuttavat hyvällä tavalla, että ei muillakaan jokainen päivä ole ruusuilla tanssimista. Jatka siihen malliin just kuin susta itsestäs tuntuu parhaalta, äläkä tosiaan vertaa itseäsi muihin 🙂
Blogimaailmassa kaikkein eniten kyllästyttää just se täydellisyys. Kaikkein mieluiten sitä lukee niitä arkisia postauksia, tietty hyvässä suhteessa esim. niihin vähemmän arkisiin reissupostauksiin jne. Oot vaan just oma ittes ja kirjotat rehellisesti! Älä pyri täydellisyyteen, ei sitä pidemmän päälle jaksa kukaan seurata kun kaikki sen tietää et ei se loppupeleissä oo aitoo 🙂
Kirjoitat ihanaa, aitoa blogia, jossa on kauniita kuvia ja tekstejä. <3
Ymmärrän tuon väsymisen tunteen.
Blogitekstit on usein pienten tai suurempienkin asioiden "hehkutusta" tai esille nostamista. Positiivisuus on hyvä asia ja iloisia ja kepeitä postauksia on mukavaa lukea.
Aina ei kuitenkaam sellaista jaksa/pysty tuottamaan, vaikka elämä olisikin mukavaa ja täynnä kivoja, jakamisenarvoisia yksityiskohtia.
Sinulla on valtavasti osaamista bloggaamisen suhteen, jota kannattaa edelleen vain jalostaa! Itse toivon kovasti, että jatkat. 🙂
Mun mielestä sun blogin parasta antia on just sellanen tietynlainen aitous ja hyvällä tavalla ”tavallisuus”. Harvoihin bloggaajiin voi enää samaistua, kun touhu on mennyt niin ammattimaiseksi, mutta suhun oon jollain tapaa aina pystynyt samaistumaan ja täältä näkee vielä sellasta normaalia elämää. Toivottavasti saat innon ja inspiraation takaisin, koska oot ehdottomasti yks mun lemppari bloggaajista!
Oon seurannu sun blogia niin monia vuosia etten edes muista, kuitenkin jo kauan ennen blogitaukoa, ja tää on ollu aina ihan ehdoton lemppari. Ja siihen on syynä just se, että sun postaukset on niiiin aitoja ja hyvällä tavalla arkisia. Sellaisiin arkihöpöttelyihin on helppoo jopa samaistua, toisin kuin moniin muihin huippubloggaajiin ja heidän asukuviinsa tuhansien eurojen käsilaukkujen kanssa. Mä en ainakaan jaksa katella blogeista vaan sellasta kiiltokuvaelämää ja täydellisesti sommiteltuja kuvia.
JOTEN, oo täysin oma ittes, kirjota siitä mistä tykkäät ja milloin tykkäät. Äläkä ota mitään paineita siitä, että kaiken pitäisi olla täydellistä, sillä se vasta tylsää onkin jos mikä!
Mä kaipaan sitä entisaikojen epätäydellisyyttä, sitä ihan tavallista elämää. Viikkopostauksia puhelimen kuvista, ihan tavallista arkea, ihan tavallisia asukuvia, ihan tavallisia kotipostauksia.
Kiva kun kerroit rehellisesti fiiliksiäs! 🙂
Identiteettikriisit kuuluu nuoren aikuisen elämään, tai niin ainakin itse koitan ajatella, kun tuntuu että ympärillä puhutaan, että pitäis tietää mitä elämältä haluaa. Mä oon 23 enkä todellakaa vielä tiedä mihi haluisin käyttää loppuelämäni, ja siks haluun elää hetkessä ja yritän kuunnella itteeni et mikä nyt tuntuis hyvälle. Sunki kohdalla elämä muuttuu ja varmaa joudut tekemään valinnan et teetkö tätä työkses vai vaan harrastuksena. Kumpikaan valinta ei varmasti oo väärä, voi vaan mennä aikaa et saa selville mitä ite oikeesti haluaa 🙂
Sun blogissa oon tykänny eniten arjesta kertovista postauksista, ja sen lisäks kivoja on ne missä kerrot urheiletko ja millä tavalla, ja postaukset missä vinkkailet kosmetiikkatuotteita 🙂
Tsemppii Annika!
Sun blogi on yks harvoja blogeja, mitä enää jaksan seurailla. Monet vuodet sun blogissa on iskeny muhun se aitous ja arkisuus. Ihan tavallisista asioista höpöttely, sun asupostaukset, ruokakuvat, Luka. Ihanaa kevättä Annika, varmasti ajan kanssa saat ajatukset blogin suhteen kasaan. Ja sitä aikaa saa kulua just sen verran ku tarttee!
Sun blogin parasta antia on ehdottomasti asukuvat! Simple as that. Niin moni blogi on tippunut lukulistalta, kun asukuvat on väkisin väännettyjä, haute couture editorial-tyyppisiä, liian siloteltuja. Ei mua kiinnosta katsoa asukuvia asusta, jonka bloggaaja itsekin myöntää pukeneensa päälle vain niitä kuvia varten ja jonka vaihtaa ”normaaleihin” kuteisiin heti kun on saatu hyvät blogikuvat otettua. Ei siinä ole mitään tarttumapintaa tällaselle basic tyypille, kun kaikki on niin laskelmoitua ja kliinistä 😀 Sä erotut joukosta eduksesi.
Juurikin tämmöiset postaukset on hyviä, koska nää on niitä asioita, joita meistä varmasti aika moni miettii jatkuvasti. Miten olla tarpeeksi hyvä, miksi joku toinen on jossain parempi kuin itse ja miksei oma panostus muka riitä… Kurja tietenkin kuulla, että joudut tämmöistä identiteettikriisiä potemaan, mutta samalla myös lohduttavaa ja silmiä avaavaa, että muutkin käyvät läpi samoja ajatuksia 🙂 tsemppiä!<3
Oon tykännyt ihan sikana näistä perinteisistä höpöttelypostauksista sekä niistä, joissa esittelet uusia löytöjä. Sun tyyli on just sellanen mistä tykkään! Myös meikkipostaukset silloin tällöin on todella jees, kotijututkin on ihania. Mun ajatusmaailma on tällä hetkellä näköjään aika sillisalaatti… Mutta näistä oon tykänny!
hanna
http://www.hannamariav.com
Tälläiset kauniit, taiteelliset ja sielukkaat kuvat ovat olleet huippuja ja lisäksi kaikki asupostaukset 🙂
Voi Annika! Luin muiden kommentteja ja kieltämättä tosi paljon samoja ajatuksia ku mulla itelläkin. Oot todella aito, ja se onki varmaan se miks kaikki jaksaa sun blogia lukea! Monia blogeja on mullakin tullu luettua, mut jotenki sun blogi on aina ollu se ykkönen!! Mäkin oon sua seurannut jo useamman vuoden ajan sieltä 2013 vuosien varrelta. Mulla myös on aina jäänyt susta mieleen ihanat asut ja tykkäsin tositosi paljon niistä ”kaikki kuukauden asut” postauksista, niistä sain tosi paljon inspistä ja edelleenkin sä kokonaisuudessaan jaksat inspiroida omalla persoonallasi<3 Ja nää syvällisemmät tekstit on myös mielenkiintosta luettavaa ja pistää myös monesti mutki miettimään asioita, mihin maailma on menossa kokoajan. Joten, kirjottele just niinku sä haluut, sun blogi ja ihana sellainen <3
Arkipäivistä postauksia sellasia ihan perus arjen juttuja ois kiva lukee, sellasia mihin voi samaistua 🙂
Myös sun sisusustus ja ruoka postaukset on ollu aina tosi kivoja, niitä lisää! <3
Minä ja varmasti moni muukin tykköö eniten siitä kun blogia tehdään omannäköisesti! Se että blogi on kirjoittajansa oloinen ja näköinen on se mikä saa lukemaan uusia postauksia ja musta oot pysynyt tosi rehellisenä ittenäs näiden vuosien ajan mitä oon blogia lukenut. Toki välillä kaipaa sitä aikaa kun avoimemmin pystyit kertomaan elämästäs, mut toki sen jälkeen on tullut tuhansia uusia lukijoita niin ei voi enää odottaakaan, että jakaisit asioita niin suurelle joukolle.
Tosi vaikea sanoo, mitä juttuja haluis lukea, koska lempibloggaajilta lukee mitä vaan. Vähiten ehkä kiinnostaa yhteistyökamppiksia koskevat jutut, eniten taas kaikki rehellinen ja elämänmakuinen ”tällä viikolla tällästä” postaukset, joissa ei ehkä oo sitä punaista lankaa niin syvälti, mutta asia tulee suoraan kirjoittajalta.
tunnut käyvän lävitse ehkä vastaavaa kasvukautta kuin emmi tissari aikoinaan. hänhän bloggasi indiedaysilla, uupui hommaan, poistui blogimaailmasta kokonaan ja lopulta palasi harrastelijana – nyt toimii bella-bloggaajana. 🙂 sisältö hänellä on ollut aina hyvää, mutta ehdottomasti nykyään parempaa ja syvällisempää(!!!) jos vertaa indiedays aikoihin. mikäköhän siinä on, indiedayssissa siis, että se vaikuttaa syövän bloggaajien persoonallisuutta ja jopa elämäniloa, huh!
en olisi koskaan uskonut kommentoivani näin, mutta kaipaan sulta yhteistyöpostauksia, laadukkaita sellaisia! just jostain jalkaraspista tehdyt yhteistyöpostaukset on suurinta hirveyttä, mutta intohimolla ja ajatuksella tehdyt, oikeesti hyviä tuotteita mainostavat postaukset on tosi jees. tosin, tietyillä bloggaajilla ne yhteistyöpostaukset on vieneet idean koko blogilta.
lisäksi kaipaan asupostauksia, ruokavinkkejä ja pohtivia tekstipläjäyksiä.
aitoja blogeja miettiessä tulee ensimäisenä mieleen sun, emmi tissarin ja jenni rotosen blogit. ”ihan kivoja” on sitten useampia. täytyy vielä sanoa, että sun blogisi on parantunut muutamassa vuodessa tosi paljon. liika kaupallisuus, esittäminen ja pieni turhamaisuus on vaihtunut luonnollisuuteen, reheellisyyteen ja raikkauteen – näin kärjistetysti sanottuna. tykkään!
kysyisin lopuksi vielä sun kulmista, mitkä fiilikset näin reissun jälkeen? kannattiko? 🙂 luin siskosi blogia ja hän mainitsi, että kakkobrowsilla tehdyt kulmat oli haalistuneet tosi paljon muutamassa kuukaudessa. houktttaisi käydä pigmentoimassa, mutta jäljen ”puuroutuminen” ja haalistuminen huolettaa.
Mä tykkään sun blogista sellasena ku se on ollutkin, paljon arkisia asioita. Helppo samaistua ja lukea kun ei ole niin täydellistä kaikki, moni muu blogi on kehittyessään naistenlehtimäiseksi jäänyt pois lukulistalta. Kannustan sua kirjoittamaan spontaanisti just siitä mitä sillä hetkellä mielessä on!!’
Siis jos kaivata saa mitä vaan, kaipaan sitä todella kaukasta menneisyyttä jolloin lähes jokaiseen bloggaajaan pysty samaistumaan(kunhan oli suunnilleen samanikäinen), koska kaikki kirjotteli niitä tavallisia arkipäiväisiä asioita. Se oli parasta. Ja itse ainakin luenkin blogeja just sen takia, että saa tavallaan semmosta ”vertaistukea”! Ei mulla kiinnosta ruusuilla tanssiminen, tai kaiken kiillottaminen, vaan se oikea sotkuinen arki, jossa välillä tarvotaan mudassa.
Mää ainakin luen ja selaan sun blogia, just sen takia minkälainen se on 🙂 tykkään ylikaiken asukuvista, lisäks kun kerrot mitä sulla ois seuraavana ostoslistalla ja ylipäätään mitä mietit siitä mitä tällä hetkellä tekee mieli ostella yms. Kuvat kertoo paljon ja välillä päädyn sun blogias selaan iha vaan kivojen takia!
Hmm oisitko ikinä miettiny vloggaamista! Katselisin enemmän kun mielelläni sun videopostauksia.
Moikka! Mä oon samalla linjalla kuin moni muukin, enkä kaipaa täydelliseksi siloteltuja kiiltokuvakiharoita, vaan tuulessa sotkeentunut tukka tuo ihanaa ja realistista vaihtelua! Kaikki arkijutut, niistä sunnuntaikukista maanantai-aamun vesisadelenkille kiinnostaa. Oon aina miettinyt, että miten jonkun toisen arki voi olla niin kiinnostavaa, mutta ihminen taitaa vaan olla sen verran utelias luonne. 🙂 Varsinkin kun sulla on silmää valokuvata ja vangita niitä arjen pieniä kauniita hetkiä. Lisäksi sun arkiset tennariasut on aina miellyttänyt, joten niitä kaipailen myös! Tärkeintä on, että tekee itsensä näköstä juttua. Luulen, että jos alkaa esittämään jotain muuta mitä on, tai jos tekee väkisin ”ammattimaisen” näköistä blogia, se kostautuu jossain vaiheessa. Aitous rules! Ihanaa kevättä sulle! 🙂
ensimmäisenä tuli mieleen aika ennen indiedaysia! sillon kun asuit viellä lahessa ja kirjottelit tavallisesta arjesta ja jaoit kauniita kuvia skeittirampeilta jne :)! kaupalliset postaukset tuotteisa joita on jokaisessa blogissa nykyään ei suuremmin ole kiinnostaneet. turhaan stressaat, nämä postaukset joissa kerrot ajatuksistasi on juuri niitä parhaimpia :)!
Mullaki tuli heti mieleen ne skeittiramppi ja kesäiltakuvat-ajat, se iiihan ihan eka blogi mikä sulla Annika oli ja ne huolettomat, arkiset kuvat joissa oli sitä joitain. Pystyi niin hyvin samaistuun. Semmoset puhelinfototkin on oikein tervetulleita välillä, ja ihan asukuvat joo. Ainoa harras toiveeni oikeestaan on vaan, että älä säkin pliis muutu kans semmoseksi muotilehtiblogiksi, jota jaksaa ehkä kerran kuukaudessa selata mut johon samaistuminen on kaukana ja blogi on oikeestaan vaa täysin sieluton. Ne perus ”astun tässä kadun yli Tukholmassa aurinkolasit silmillä katse kaukaisuuteen” -postaukset saa mut nykyään vaa kattoon lasittuneesti niitä kuvia tai parhaimmillaan pyörittelemään silmiä.
Mä en suoraansanottuna tykkää ollenkaan siitä blogimaailmasta, missä kuvat on otettu kun jostain kiiltokuvalehdestä (ehkä tiedät blogit joita meinaan, ehkä et. Mutta esim Nadjaa (AFF) seuraan, sinua, nataliaoonaa..).
Luen vain sellasia blogeja, joihin pystyn jotenkin itse samaistumaan. Blogimaailma oli just parasta sillon 2008-2013 aikoina, nykyään kaikki on niin pintaliitoa ja tuntuu että tositosi moni blogi on pystyssä vaan siksi, että saadaan ilmasta tavaraa – i hate it. En klikkaile niitä linkkejä, vaan meen itse sivustolle googlen kautta ja etsin sen tavaran sieltä ihan itse.
Sun blogi on sellanen, joka ei petä oikeasti koskaan. Sulta saa inspiraatiota, ihan perus arkisilla postauksilla. Aina kun kaipaan sitä ”ennen vanhaa”-blogityyliä, niin tulen tänne – sulla sitä on! Muulla tavoin en osaa auttaa, halusin vain kertoa, että tykkään sun blogista just sellasena, millasena ikinä päätätkin sen pitää 🙂
Upeat kuvat!
Oon ihan samaa mieltä muiden kommenttien kanssa siitä, että sun blogissa pidän eniten juuri siitä aitoudesta! Lemppari postauksia on aina ollu asupostaukset, puhelimen kuvakollaasit ja tavalliset arkipäivitykset. Toivottavasti saat ajatukset kasaan etkä liikaa vertaa itseäsi muihin! Oot hyvä just tollasena!
Kaipailen itse noin vuosien 2012-2013 bloggailua (niin sinulta kuin muiltakin bloggaajilta). Tuolloin blogeissa oli jo laadukkaita kuvia, mutta meininki oli vielä aitoa.
Kerrottiin omasta arjesta ja oli ihan normaaleja asukuvia. Nykyään postaukset ovat monissa blogeissa lähinnä self help-tyylisiä elämänohjeita ja asukuvat on ottamalla otettu.
Ennen otettiin kuvia kun huomattiin että onpas kiva juttu, nykyään jutut tehdään jo alunperin sillä ajatuksella että myöhemmin saa otettua kivoja kuvia. Siinä tulee jo iso ero kuvien fiilikseen.
Ymmärrän että bloggaajien on elettävä jollain eikä suurelle lukijamäärälle voi kertoa kaikkea. Enkä tarkoitakaan että pitäisi kertoa kotiosoite tai jakaa parisuhderiidat ja vatsataudin yksityiskohdat. Mutta kun nykyään blogeissa ei kerrota välttämättä yhtään mitään bloggaajan elämästä. On paljon opetustyylisiä postauksia ”näin rakastat itseäsi” ja ”näin teet pikatreenin”, mutta se tarttumapinta ja persoona puuttuvat. Ja niidenhän vuoksi blogeja alunperin alettiin seuraamaan.
Oon ollu sun blogiin koukussa jo moonta vuotta. Ja nykysin on kyllä niin paljon blogeja ettei kyllä kovin montaa jaksa seurailla, paitsi tietenkin sun blogia! Ihan parhaita postauksia on kun höpötteler niitä näitä eikä niissä tarttee ollakkaan ”päätä tai häntää” 😀 ja asukuvat on myös kaivattuja. 🙂
Itse kaipaan blogeilta aitoutta. Vähän harmittaa, että nykyään on menty enemmän mainitsemaasi ammattimaiseen suuntaan. Täydellisiin valokuvaajien kanssa otettuihin kuviin on vaikea samaistua. Tietysti sen ymmärtää, että kun bloggaamista ammatikseen tekee niin siihen haluaa panostaa. Lukijan näkökulmasta kuitenki voisin sanoa, ettei niillä täydellisillä kuvilla juuri erotu ja ne ovat jopa vähän tylsiä.
Mielestäni sun blogissa on ehdottomasti parasta juuri tälläiset pohdiskelevat postaukset, jotka toisinaan myös herättävät itsessä aiheita pohdiskeluun oman elämän kanssa. Blogissasi rakastan susta huokuvaa aitoutta ja elämäniloa ja juuri sitä, että olet jollakin tavalla niin helposti lähestyttävä bloggaaja, kun nykyään koko blogimaailma on menossa entistä täydellisempään suuntaan, eikä elämän risuja enää kirjoiteta. Upeat ja erilaiset kuvasi ovat inspiroivia ja bloggaajan arjen vaihtelevuus on todella kiinnostavaa luettavaa! Viikkokatsaukset, ruokapostaukset, asukuvat, matkakertomukset ja fiilikset ovat blogisi parasta antia! Tsemppiä jatkoon, me lukijat varmasti pysymme täällä ruudun toisella puolella, meni blogisi sitten mihin suuntaan tahansa!
Mullakin tuli ensimmäisenä mieleen aitous mikä viehättää ja kiinnostaa sekä se että sellainen turha yrittäminen ja esittäminen lukijoille että elämä olisi koko ajan glamouria/luksus elämää vaikka niin ei olis niin sitä ei onneks täällä näy.
Rakastan myös sun matkapostauksia, sillä kuvien kautta sitä voi itekkin välillä fiilistellä, vaikka ei oliskaan tsäänssiä lähteä justjust reissun päälle.
Ja postaukset missä on paljon kuvia, niitä jaksaa aina kattella ! 🙂
Jatkan vielä että olen lopettanut monen entisen suosikkiblogini seuraamisen, kun teksteistä on tullut liian pintapuolisia. En nyt mitään esimerkkiblogeja viitsi lähteä nimeämään, mutta harmittaa kun huomaa hyvän blogin pikkuhiljaa ”hiipuvan pois”, menettävän itsensä 🙁
Jos nyt vielä loppuun kertoisin, millainen olisi ”unelmapostaukseni” tai no ainakin jonkinlainen ”takuuvarmasti hyvä postaus”, niin asukuvapostaus jonka tekstissä vähän kerrotaan vaikka päivän kulusta, fiiliksistä tai vaikka jokin hassu sattuma. Vaihtoehtoisesti postaus jossa sekalaisia kuvia ja samanlainen teksti.
Olisi aito postaus ja mukava lukea 🙂
Mun lemppareita on ollu kännykän kuvista olleet ”viikkokatsaukset”, vaikka sua muissa someissa seurailenki niin ne on ollu tosi kivoja! Ja sit just tämmöset ns syvällisemmät postaukset ja se kun annat vaan ajatuksen virrata kirjottaessas. Plus tietty asujutut on kans lemppareita!
Kivoimpia postauksia on just sellaset fiilispostaukset jotka oot kirjottanut yheltä istumalta etkä oo hionu niitä täydellisiks! Niissä tuntuu semmonen aitous <3 Ja tälläset syvällisemmät postaukset on kans parhaita, tuntuu kun pääsis tutustumaan sinuun oikeesti ja pääsis vähän pintaa syvemmälle välillä <3 Oo oma aito ittes ja kirjota sellasia postauksia ku ite haluat, se tekee susta parhaan bloggaajan, myös mun suosikin <3
Tykkäsin, kun teit ennen ostosten esittelyjä, postauksia ihan vaan puhelinkuvilla, myday tyyppisiä postauksia ja ihan sekalaisista kuvista koottua höpöttelypostauksia. Rentoutta.
Mä oon seurannu sun blogia kans sieltä ihan ihan alkuajoista asti, ja aina oot ollu yks lempparibloggaajista. Mutta tän ”ammattimaistuvan” ja täydellisyyttä tavoittelevan blogimaailman keskellä mä kaipaan just niitä arkisia postauksia joita sullakin tuli ennen enemmän; tavallisia päivän asuja, viimeaikaisten ostosten esittelyjä, katsauksia puhelimen kameran rullaan jne.. Aitoa, arkipäiväistä elämää kaikkine epätäydellisyyksineen 🙂 Aina ei tartte kuvienkaan olla täydellisiä, vaan ne ihanan aidot puhelinkuvatkin on enemmän kuin jees! Hyvää jatkoa sulle ja blogille, toivottavasti löydät sulle itselle sen parhaan tavan tehdä tätä hommaa! 🙂
Mä oon aina tykännyt sun blogista just sen takia, että tää on jotenkin arkisempi kuin muut blogit! Samalla kun blogit ovat ammattimaistuneet (onkohan toi nyt ees sana :D), on materiaalistakin tullut ehkä jopa liiankin muotilehtimäistä ja siks oon tykännyt just sun puhelinkuvapostauksista, mökkikuvista, laskettelureissujutuista ja perus höpöttelypostsuksista. Suosikkeja on myös aina olleet sun asukuvat, koska sun tyyli vaan on niin kiva 🙂
Itse ainakin luen aina mielenkiinnolla olit sitten kirjoittanut mitä tahansa. Kirjoitat ja puhut aina rehellisesti ilman turhia kiiltokuvia tai elämän ihanuuden hehkutusta. Miä kaipaan, ja kommenteista huomaan että muutkin, sitä oikeaa arkea, kuulumisia, ajatuksia elämästä ihan mistä vaan muusta kuin siitä ”täydellisestä” elämästä joista muissa blogeissa puhutaan. Olet hyvä kirjoittaja!
Tämä!
Aidot ja arkiset postaukset on parhaita! Viikkopostaukset ja muut kuulumispostaukset sekä asu- ja kotipostaukset on ollu vuosien varella mun lemppareita.
Vaikket itseäsi kuvailekaan ammattibloggaajaksi tällä hetkellä, olet silti edelleen yksi kirkkaimmista ammattilaisista tällä skenellä. Olen seurannut blogiasi lähes alusta asti ja joka kerta blogiisi päädyttyäni, olen sen sisällöstä nauttinut. Sulla on jokin ihmeellinen taito osata kuvata ja kirjoittaa just niin että lukijalle tulee blogissasi kotoisa ja hyväksytty olo. Pukeutumistyylisi toimii inspiraationa siitä syystä että se on lähes kenelle tahansa saavutettavissa (rahallisesti). Merkkilaukut tms ovat itselleni fine, mutta välillä joissakin blogeissa ei muita asusteita vilisekään. Ihan kuin hyvä tyyli olisi aina rahasta kiinni, vaikkei se sitä ole. Parasta sun blogissa on arkiset aiheet ja varsinkin kun ne ovat aina niin uskomattoman laadukkaasti toteutettu, arvostan myös sitä että vaikka sullakin saattaa olla joskus kuvia kahvikupeista ja lakanoista, niin toteutat sun kuvat aina niin että se tilanne näyttää aidolta (ja luultavasti onkin sitä). On niin monta blogia/bloggajaa/instaajaa jotka lavastavat tällaisia arjen tilanteita. Tällöinkin, vaikka kuvat ovat sinänsä onnistuneita ja kauniita, puuttuu niistä silti se jokin. Sulla on aina ollut lämmin ja aidon oloinen fiilis tekemisessäsi, siitä iso kiitos.
Lahden ajan asukuvia voisin sanoa kaipaavani, myös niitä ihan arkisimpia postauksia. Niin ja sen halusin sanoa että älä nyt vaan vertaile itseäsi liikaa muihin. Olet aina ollut uniikki ja hyvä meille lukijoillesi. <3
persoonallisuus ja maanläheisyys on ehkä niitä asioita, jotka tuntuu tällä hetkellä mielekkäimmiltä. on aika uuvuttavaa, että aina kun avaa melkein minkä tahansa blogin, niin siellä puskee info- ja mainospläjäystä perä perään. en oikein osaa toisaalta sanoa kauheen tarkkaan minkälaisesta sisällöstä sitten tykkäisin itse eniten. ehkä tavallisesta elämästä just, en niinkään tarkkaan astetelluista tulppaanikipoista ja kiiltävistä pinnoista. niitä on jo-ka puolella. mutta uskoisin, että kun löydät oman parhaan tavan tehdä tätä hommaa niin luulisin, että se myös saa ihmiset viihtymään :).
Mun mielestä parhaita postauksia on höpöttelyt ja kuvapläjäykset ihan mistä vaan missä sulla on ollut selvästi hyvä olla!(festarit,kesäpäivät,pohdinnat). Sun blogi on pysynyt ykkösenä alkuajoista lähtien just siks että tää on pysynyt ei niin sponssatulla/tiptop- linjalla kuin ehkä suurinosa blogeista nykyään. Sun kuvat on ihan parhaita ja oot kaikinpuolin about coolein mimmi ikinä!!
Samaa hoen ku muutki täällä, arkiset asiat on aina kiinnostanu eniten. Just ihan perus asukuvat, viikkokatsaukset, lenkkikuvat aamuauringossa, sisustusjutut ihan vaan sillee ”tämmönen löyty” eikä mitään et täytyy suunnilleen ostaa uus asunto ja sisustaa se uudella tavaralla, että voi tehdä sisustusjuttuja. Meikkijutut, otat niin hullun hienoja kuvia et pelkkiä kuviaki kattoo, ennen semmosiaki oli, että otettiin vaan kuvat että teinpäs tämmösen raikkaan kesämeikin ku ei jaksanu tälläytyä, tässä tuotteet joita käytin.
Nykyään se on aina joku yhteistyö ja joku erikoinen instameikki mitä kukaan ei laittais päivällä taikka ees ihmistenilmoille. Semmosta elämää vaan. Kaikki kiinnostaa ainakin mua, ainut mikä ei kiinnosta on jotkut yhteistyöjutut jos se on joku lyhyt ja ihan turhanpäivänen vaikka jostain rasvasta. Kosmetiikkajutuistaki saa mielenkiintosia jos ois ees joskus kunnolliset ennen-jälkeen kuvat tai joku ”tässä olen käyttänyt tätä kuukauden”, eikä että joo heti ku pistin tätä niin tuntu kosteemmalta iho ku ilman rasvaa ::D
Niin kuin moni muukin edellä sanoi, rakastan sun blogia juuri siksi, että tää ei ole liian täydellinen! Kuvat on laadukkaita ja teksti hyvää, mutta just sellanen liika kiiltokuvamaisuus puuttuu. Suhun on jotenkin helppo samaistua ja susta saa inhimillisen ja aidon kuvan. Aiemmin seurasin kymmeniä blogeja, nyt olen karsinut vaan ne muutamaan, ja sun blogi on niistä yksi… 🙂
Mun mielestä kans ihan sun arkipäivistä kertovat postaukset on ehdottomasti tän blogin parasta antia.
Agilitypostaukset ja viikkopostaukset(kollaaseja viikosta)?
Sitä epätäydellisyyttä jos jotain täällä nykyajan somemaailmassa tarvitaan. Ei blogit vaan enään oo samanlaisia kuin ennen ja siks niiden suosio alkaa hiipumaan. Niinku muut sanoikin, niin eniten kaivattaisiin sitä normaaliutta johon voi samaistua. Uskon että teillä suosituilla bloggaajilla on valtaa vaikuttaa siihen mihin suuntaan nykyajan blogit lähtee ja mimmosta kuvaa ne ”normaalista” elämästä viestittää muille, varsinkin nuoremmille. Tietenkään se ei ole sun vastuulla mutta varmasti teistä otetaan mallia täällä blogimaailmassa. Hirveästi bloggaajat on alkaneet siirtyä YouTubeen koska tuntuu et blogit jotenkin menettää suosiotaan? Mut sekin epäaitous paistaa läpi niillä suosituilla entisillä muotibloggaajilla, jotka nykyään tekee videoita enemmän kuin blogia. Se ”täydellisyys” siirtyy sinne ja tulee vaan eri muodossa ulos. Siks kaivattaisiin aitoutta ja esim ois kiva joskus sulta saada niitä aitoja videoita tai jotain 🙂
Harvoin kommentoin, mutta nyt on pakko sanoa, että arkisuus miellyttää kaikista eniten 🙂 Monet blogit on muutttunu tosi kaupallisiks ja ammattimaisiks, joissa kaikki on viimesen päälle viilattua. Just sellasten blogien lukeminen on ainaki mulla itellä vähentyny huomattavasti. Blogimaailmassa on todellakin rako sellaselle ”harrastuneisuudelle”, josta puhuit!
Kyllä se oikea tie sieltä löytyy, tsemppiä!
http://westendmum.fi
Moi Annika! Sun tyyli on inspiroinut mua jo vuosia ja oon tosi mielelläni lukenut sun syvällisempiä postauksia, mitä kautta maalautuu kuva hauskasta ja fiksusta tyypistä, joka osaa antaa asioille persoonallisen twistin. Eniten toivon, että sulle palaa se vanha hyvä fiilis postata ja tehdä tätä juttua just sun tavalla. Sun ei tarvii verrata itseäsi muihin bloggaajiin – sä oot mahti just omanlaisenasi!
Ihanaa alkanutta kevättä ja tsemii!
Start living you best life kirjoitti tässä taannoin muuten hyvän postauksen tätä samaa aihetta sivuten, että ketä niitä vaatimuksia ja odotuksia elämälle oikein asettaa? Musta sulla on hyvä meininki ja tällaiset identiteettikriisit eivät ole näkyneet sun postauksista ulospäin. Ota rennosti vaan ja julkaise mitä tykkäät – ei me lukijat täällä edes osata kiinnittää huomiota täydellisiin lauserakenteisiin ja mielenkiintoisiin sanavalintoihin. Tai voin tietysti puhua vain itseni puolesta, mutta mä oon täällä seuraamassa Sua, Annikaa, enkä sitä miten hyvin muotoilet lauseet tai asettelet asiat.
Ja ennen kaikkea koskaan en ole ollut millään tavalla pettynyt sun julkaisuihin ja aina tulen innostuneena lukemaan kun näen uuden postauksen. Mua kiinnostaa blogeissa eniten kuvat ja niitä tulen tännekin aina katsomaan – sulla on ihanan persoonallinen ja rento tyyli, joten jos yksi lemppari pitää valita, niin asukuvat ovat parasta! Jatka samaan malliin, nauti bloggaamisessta ja unohda kaikki turhat murheet -tää on sun blogi ja voit tehdä just niin kuin tykkäät 😉
Annika oot ihana!! Musta tuntuu et oot jotenkin tosi sujut ittes kanssa. Oot ja teet niinku susta hyvältä tuntuu. Mun lemppareita on aina ollu ihan tavalliset arkiset postaukset. Ja vaikka tykkäänkin vaikka kuinka sun tavasta kirjottaa ni voisin myös tuijotella sun kuvia vaan!! Musta ois kiva jos vastalisit enempi kommentteihin, niinku ennen. Oot ihan super <3
Just se minkä takia tykkään sun blogista älyttömästi on se että tulee jotenki tosi aito fiilis verrattuna moniin muihin blogeihin. Kerrot niin kivasti sun tavallisesta elämästä paremmista ja huonommista päivistä. Lisäks sun kuvat on tosi upeeta katteltavaa! Tsemppiä sulle annika, toivottavasti löydät just ittelles sopivan tasapainon tähän blogiin<3
tässä nyt lähes kaikkiin muihin yhtyessä voin sanoa, että se aitous ja ’arkisuus’ sun blogissa on se joka vetää lähes päivittäin katsomaan, onko uutta postausta tullut. oot saanut pidettyä sen saman viban sun blogissa siitä asti kun oon sun blogia seuraillut (ennen kun siirryit indiedaysille), kun monet muut blogit on siirtynyt siihen brändäämiseen ja kiiltokuvablogin tyyppiseen, mitä jotkut tietenkin haluavatkin lukea, minäkin satunnaisesti.
oot kenzan kanssa mun top 1 paikalla blogeissa, teillä molemmilla kun on tosi aitoa ja arkipäiväisiä juttuja, vähän päiväkirjamaiseen tapaan kirjoiteltu. oon tosi huono kuvailemaan sitä mitenkään, mutta koskaan ei oo tullut huonoa fiilistä sun postauksista, varmaankin just koska on (toivottavasti) ollut aina sellaisia sulle mieleisiä postauksia, eikä pakolla koitettu tiettyyn juttuun sulautua.
parasta tavaraa syntyy kun tekee just niin kun parhaaksi näet ja mikä kivalta tuntuu 🙂
ps. nyt kun blogi on harrastepohjaista eikä sitä perus kuukausipalkkaista toimintaa, ootko hakemassa näitä ’perinteisiä töitä’ tai kenties opiskelemaan vai meetkö säästöillä ja kamppisjutuilla? 🙂
Kiitos, kiitos, kiitos! Ihania kommentteja yks toisensa jälkeen, näistä on tullut niin sanoinkuvaamattoman hyvä mieli. Teidän reaktio tähän postaukseen vahvensi vaan entisestään sitä tunnetta, että pitäis aina vaan kirjoittaa, jos jotain on mielen päällä. <3
Ja tohon viimeiseen, niin en osaa vielä sanoa! Toistaiseksi oon mennyt säästöillä ja tosi satunnaisilla kamppishommilla, mut periaatteessa joku "perinteinenkin työ" kiinnostais. Opiskelu on suunnitelmissa kyllä, mut koska senkään suhteen ei oo vielä ees vähänkään selvät sävelet, niin se saa varmaan oottaa vielä vähän pidempään. Mut aattelin nyt yrittää ottaa iisisti ja katsoa rauhassa, että miltä tuntuu ja mikä huvittaa! Ties mihin sitä tässä päädytään <:
Muoti-, meikki- ja sisustusjutut kiinnostaa aina, mutta myös ihan perusarki on yllättävän mielenkiintoista luettavaa 🙂
Moi Annika:-) oon seuraillut sun blogia jo useemman vuoden, ja oikeastaan se onkin lähestulkoon ainoa blogi, jota tosissani seuraan. Tykkään sun tavasta kirjoittaa ja ottaa kuvia. Lempparipostauksia on sisustusjutut, asukuvat ja ne viikkokatsaukset, joita joskus teit:-) Tykkään, kun sun asut on sellaisia, että niistä on helppo poimia omaan tyyliin sopivia juttuja ja inspiroitua. Kivaa, kun hankit vaatteet ”tavallisista” vaatekaupoista, joista tämmöisen taviksenkin on helppo niitä hankkia. Tykkään myös sinussa siitä, kuinka eläinrakas olet ja koiraasi liittyvistä jutuista huokuu myös koirasi onnellisuus! Olet todella fiksu ja kaunis, jatka samaan malliin!!:)
Lyhyesti ja ytimekkäästi, olet ihana!? mun lempparipostauksia on ne jossa on satunnaisia puhelinkuvia ja kertomuksia arjen lomasta. Myös jatka lauseita (kuten pidän eniten..) ja 10 x faktaa yms. Postaukset on ihania! Kuten saatoit huomata niin perusjuttuja, elämää, ei tarvitse olla aina uutta ja ihmeellistä. Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa ja asioita voi kertoa myös pelkkien kuvien kautta, ne on sulla kans aivan uskomattomia! Mutta muista kaikista tärkein: LOVE YOURSELF!?
Nuo ”?!” Oli sydäemojeita, mutta eivät näköjään näy 😀
Eniten sun blogihistorian aikana oon tykänny semmosista vähän syvällisemmistä postauksista, vähän niinku tää 🙂 päällimmäisenä mieleen jäänyt postaus jossa avauduit poikaystävääsi koskeneesta vihapuheesta. Tollaset on aika henkilökohtasia ja vaikeita asioita nii tiedostan kyllä et semmosia ei voi postata noin vaan säännöllisesti, mut myös semmoset jossa kerrot itestäsi muuten vaan on kivoja 🙂 ja kuvat on esteettisyydeltään ollu kans iso ilo silmälle, kuin myös virheetön kielioppi!
Oon seurannut sun blogia jo kolmisen vuotta, ja täytyy sanoa, että ei ole toista blogia jota olisin näin pitkään seurannut. Pidän valtavasti sun tyylistäs, tavastasi kirjottaa ja erityisesti sun upeista kuvista! Erityisesti asu-, koti- ja reissupostaukset on ollut mun mieleen, mutta toki muutkin postaukset ovat olleet kiinnostavia. Oon jopa tykännyt sun blogista enemmän sen jälkeen kun muutit tähän uuteen osotteeseen 🙂 Mun mielestä kannattaa lopettaa itsensä vertaileminen muihin, ja kirjottaa vaan siitä mistä susta sillä hetkellä tuntuu parhaimmalta. Tykkään lukea sun juttujasi oli ne sit melkeen mistä tahansa, joten jatka samaan malliin vaan! Ja tsemppiä <3
Täällä on jo tosi moni sanonut jo mitä mieltä mäkin olen, että se aitous mikä sussa on niin viehättää. Ihan perus jutut, asupostaukset, syvällisemmät jutut, sun arkes ja kaikki! Bloggaaminen on niin kaupallistunutta nykyään, että yhteistyöt pitää osata hoitaa mahdollisimman sulavasta, jottei koko blogi mene pelkän mainoksen puolelle ja mun mielsestä sun blogissa yhteistyöt mitä sulla on ollut, niin on sulautunut tähän sisältöön tosi hyvin! Oot oikeastaan ainoa ’suosittu’ bloggaaja kenen blogia luen innoissani. Syy yksinkertaisesti on se, että kaikki on ajautunut siihen samanlaiseen muottiin, värittömän ja kylmän sävyisiin tylsiin kuviin mainos teksteineen. Sä taas oot aito ja ihana!
Pakko kommentoida!
Sun blogi on ihana just sellasena kun se on – sun näkösenä. Vaikutat rennolta tyypiltä ja se huokuu blogistakin! Oon huomannu enemmän ja enemmän että ”täydelliseksi” hiotut blogit ei ainakaan itseäni kiinnosta enää niin paljon, niistä jotenkin puuttuu se tartuntapinta. Ei oo mielenkiintoa mennä katsomaan juuri oikealla valaistuksella otettua chiasiementuorepuurokuvaa ja kymmeniä kertoja nähtyjä samanlaisia koti/asukuvia.
En siis tarkota etteikö sulla olis aina viimesenpäälle kuvat yms. (Koska sulla on) vaan sitä että joistain blogeista on tullut liian kliinisiä.
Tää on hyvä just tälläsenä ku on – täydellinen kombo ammattitaitoa ja persoonaa 🙂
Oot saanu tosi paljon kommentteja joihin voin samaistua, ja todennäköisesti tämäkin tulee olemaan samanlainen. Itsekin poistin vähän aikaa sitten bloglovinin, mutta siitä huolimatta palaan lukemaan blogiasi selaimen kautta. Pidän myöskin ihan tavallisista postauksista; harrastuksista, lukuvinkeistä, tavallisesta arkipäivästä, ihon- ja hiustenhoidosta, ruokapostauksista yms. On mukava lukea rennolla asenteella kirjotettua blogia, kuten sinun omaasi. Useissa blogeissa tuntuu olevan nykyään yhteistyöpostauksia toisensa perään, joista ainakin itselleni tulee semmoinen olo, että ne on kiireessä tehty pois alta. Olisi muuten mukava lukea suffauskokemuksestasi enemmän! Itse olen kokeillut vain pari kertaa ja mieli tekisi opetella ihan kunnolla surffaamaan. Ps. Suomessa suosittelen ehdottomasti leijalautailua jos surffaus koukutti! 🙂
Kaipaan itse ainakin niitä blogivuosia jolloin bloggaajat tekivät sellasia rentoja lifestyle postauksia. Muistan, kun säkin kuvasit jostain illanvietoista ja skeittirampilta rentoa matskua. Sellasta ei niin mietittyä. Tuntuu, että kaikki miettii vaan nykyään parhaita kuvakulmia ja fiineimpiä asetelmia. Kyllähän kuvista tietysti tulee hienoja, mutta sellanen liika yrittäminen näkyy läpi ja se ei ainakaan iske muhun näin blogin puolella.
Mä oon seurannut sua myös pitkään ja ihastelen sun kuvia ja postauksia kerta toisensa jälkeen! Oot ehdottomasti suosituimmista bloggaajista yks munkin suosikki 🙂 Postaa silloin kun se susta hyvältä tuntuu ja joilloin oot aidoimmillas! Mä oon ehkä samoilla linjoilla muiden kanssa, että jotenkin ne arkiset jutut kiinnostaa ja on jotenkin raikasta tän kaiken brändäyksen ja kaupallistumisen keskellä.
mun lemppareita sun blogissa on ollu puhelinkuvapläjäykset, ja vaan semmoset elämän fiilistelypostaukset.
esim. balilta sulta tuli jotain semmosia, en nyt muista tarkemmin, mutta idea kuitenkin vaan sellanen fiilistely/tuntemukset/arjen pienet ilot ja surut yms…. 🙂
myös asukuvat on toivottuja!
oot ehdottomasti yks mun lempparibloggaajista just siks, että et oo ”täydellinen”, vaan tommonen hassu(?X’D) ja uniikki ?
Itse olen vähän kyllästynyt siihen, että viidessä eri blogissa hehkutetaan samaan aikaan korsettivyötrendiä, vihersmoothieta ja avocadoleipiä. Vaikka susta tuntuisi, että bloggaajana on painetta olla koko ajan trendien edelläkävijänä, se ei kuitenkaan kannata. Siinä hommassa häviää pahimmillaan persoonallisuus ja samastuttavuus. Sunkin blogin suosio on varmasti siinä, että osaat inspiroida ihmisiä ja olla silti tarpeeksi tavallinen ollaksesi tyyppi, johon lukija voi samastua. Tee siis blogia juuri niin, kuin itse haluat, ja kirjoita meille sua insoiroivista aiheista. Ne inspiroi varmasti myös lukijoita! Musta on oikeesti aika tylsää, ettei kukaan bloggaaja enää edes julkaise juustokakun reseptiä, koska kaikki superterveellinen ruoka on niin trendikästä, ja trendien mukana kulkeminen on bloggaajille niin tärkeää.
Oon hirveesti tykännyt kaikista sun postauksista!! Pääasia on että postaat sellasia juttuja mistä ite tykkäät kertoa. Jatkossa haluaisin nähdä vielä kuvia Lukasta, se on vaan niin söpö ja ootte yhdessä söpöjä! Myös ihan perus höpinää miten sulla menee ja mitä oot puuhaillu, ruokajutut on aina kivoja samoin kuin asujutut! Just perus arkijutut ja se aitous mikä sun blogissa on aina ollut on sellasia mitä haluaisin jatkossakin nähdä täällä =)
Sun blogi on iha huippu, älä missään nimessä ajattele, että sun täytyis olla jotenkin ”parempi” tässä hommassa. Oon monta kertaa pohtinut tätä blogi maailmaa ja sen pinnallisuutta. En pysty / jaksa lukea niitä ns. täydellisiä blogeja, joissa on väkisin vännettyjä asukuvia ja elämän hehkutusta smoothie resepteillä höystettynä. Moni tavan tallaaja ei noihin pysty saimaistumaan, päin vastoin ennemminkin ahdistus iskee niitä kiiltokuva juttuja lukiessa, mutta eihän niitä pakko olekkaan lukea ;). Oon aina tykännyt sun tavasta kirjottaa, samoin kuvista. Niinkuin moni muukin tuolla oli maininnut puhelinkuva postaukset ja viikkokatsaukset on kivoja samoin asukuvat ja sisustusjutut sekä perushöpinät arjesta sekä sieltä vanhoilta ajoilta kaikki my day typpiset postaukset ois cool. Kyllä se tästä lähtee taas! Älä ota liikaa stressiä, tämä blogi homma ei oo koko elämä kuitenkaan vaikka paljon se vaatiikin.
Moikka Annika! Just nimenomaan kaikki arkiset postaukset, hetken mielijohteesta väsätyt ja yhdeltä istumalta kirjotetut ilman sen suurempia hiomisia. Tykkään sellasista blogeista missä on ihan normaalia arkista menoa sen päivän asuista ja kuulumisista. Musta blogit on mennyt viime aikoina liian huolitelluiks ja niitä postauksia suunnitellaan ihan liikaa. Jos haluaisin ammattivalokuvaajan ottamia ja suunniteltuja kuvia ja tekstejä, ostaisin jonkun naistenlehden – mut haluan enemmän sitä aitoa menoa ja kuvia asuista jotka sulla on ollut todellisuudessa päällä. Eli älä ota liikaa stressiä ettei sun blogi, tekstit ja kuvat oo tarpeeks hyviä – ne on. Itse tykkään eniten blogeista ja postauksista jotka on tehty rennolla otteella sen enempää miettimättä. Muutamat blogi on jääneet lukulistalta pois ihan vaan sen takia kun ne on liian hiottuja ja siloteltuja. Kunhan oot oma ittes ja postaat silloin kun se tuntuu hyvältä niin sun blogi on ihan paras. Eli turha stressi pois ja fiiliksen mukaan!
Sun blogi on ollu mulle kaikista rakkain jo monta vuotta niiden kaikkien kymmenien blogien joukossa, joita tulee seurailtua. Mistä tykkään sun blogissa? Rehellisesti sanottuna kaikesta. Sun kuvat on upeita, aiheet on ihanan elämänmakuinen yhdistelmä arkea, reissuja, sun omaa tyyliä ja ties mitä. Ite en oo ees ikinä toivonu saati sitten odottanu että blogissa pitäis syventyä joihinkin super henkilökohtasiin juttuihin, vaikka toki niitäkin voi olla mielenkiintosta lukea. Sellaset kevyet arkipostaukset on musta kaikkein kivoimpia. Täytyy sanoa että ihailen sua kovasti ja toivon, että saisit karistettua ne bloggaamisen paineet sun hartioilta 🙂