Annika Ollila

  • Home
  • Contact
  • Categories
    • Ajatuksia
    • Lifestyle
    • Lookbook
    • Matkailu
  • Archives
    • 2019
    • 2018
    • 2017
    • 2016
    • Facebook
    • Instagram

Ajatuksia, Hiukset, Kauneus, Lifestyle, Oma elämä • 3 syyskuun, 2016

TUKKATAIKOJA

DSC_6525

Yhteistyössä Fleida

Viimeaikoina on tuntunut vähän siltä, kuin olisin palannut ajassa muutamia vuosia taaksepäin – silloin mä en nimittäin käynyt kampaajalla ikinä. Nytkin edellisestä kerrasta oli vierähtänyt jo reilut puoli vuotta ja siltä tää reuhka kieltämättä näyttikin 😀 Oon yrittänyt etsiskellä uutta kampaajaa täältä Helsingistä, sillä Lahdessa kampaajalla ravaaminen on osoittautunut melko haastavaksi ja tässä etsintöjen lomassa ennätysnopeasti puskevaa tyvikasvua on värjäilty millon missäkin kylppäreissä ja hotellihuoneissa siskon sekä ystävien toimesta.

Mut eilen oli viimeinkin se päivä, kun pääsin istahtamaan kampaajan penkkiin! Mä päädyin Kalliossa, Fleminginkadulla, sijaitsevaan kivannäköiseen Fleidaan, johon olin ehtinyt ihastua jo jokin aika sitten siitä sattumalta ohi kävellessäni. Siellä ihana pastellitukkainen Ninnu laittoi mun hiukset kaivattuun kuntoon!

DSC_6491 idkuva DSC_6509 DSC_6522

 

Nää ennen ja jälkeen -kuvat on aina tällaisissa tapauksissa varsin jäätävää matskua, eikä tääkään kerta tee valitettavasti poikkeusta sääntöön. Tosta ensimmäisestä kuvasta paistaa ainakin aika monen kilometrin päähän, että joku on mahdollisesti saattanut laiminlyödä hiustenhoitoa varsin rankalla kädellä kuluneen kesän aikana…

Untitled

 

Mitään kovin radikaalia ei lähdetty edes yrittämään, sillä oon oppinut kantapään kautta, etten viihdy esimerkiksi reilusti vaaleammassa tukassa ollenkaan. Tyveen vedettiin tummahkon ruskea väri, pituutta taas vaalennettiin muutamista kohdista hieman ja tehohoitojen lisäksi päälle iskettiin myös kylmähkö sävy. Mun hiustenkasvatusprojekti on kestänyt jo sen aikaa, etten edes muista edelliskertaa, jolloin latvoista ois pätkäisty jotain pois, mut eilen oli sen(kin) aika – napattiin kaikkein kuivimmat hamput veks ja tukka tuli samantien paljon terveemmän näköiseksi. Nyt kelpaa taas kulkea ympäriinsä ilman hattuja!

Mä oon aika varma, että oon nyt löytänyt uuden vakkarikampaajani.

4

8 kommenttia

Related Posts

Elokuun parhaat puhelimesta
2019 pähkinänkuoressa
Voittajafiilis
Singapore filmillä – tarinoita kuvien takaa
Next Post:
THE END OF AN ERA
Previous Post:
SYYSKUUN ENSIMMÄINEN

Kommentit

  1. Marianne sanoo

    3 syyskuun, 2016 11:09

    Todella kaunis lopputulos. Väri on upea 🙂
    xx
    http://mariannelle.com/

    Vastaa
  2. Emma sanoo

    3 syyskuun, 2016 12:59

    Ihanat hiukset! Ja jotenkin noi sun farkut iskee silmään, mistä oot ne löytänyt? 🙂

    Vastaa
    • Annika sanoo

      3 syyskuun, 2016 13:21

      Ne on Monkista <:

      Vastaa
  3. Nimetön sanoo

    3 syyskuun, 2016 15:17

    http://www.monki.com/fi/Jeans/Kimomo_jeans/65003-9113478.1#c-47958 onko nämä sun farkut? Muistatko mitä kokoa ne on sulla? Jos uskaltaisin tilata vaikken ole sovittanut..

    Vastaa
    • Annika sanoo

      3 syyskuun, 2016 16:32

      Joo! Mulla on mun muistaakseni koko 27″, mut jos vaan millään on mahista päästä sovittelemaan, niin suosittelen sitä kyllä lämpimästi. En ois ite ottanut tota kokoa netistä tilatessani 😀

      Vastaa
      • Nimetön sanoo

        4 syyskuun, 2016 09:18

        Hitsit kun asun niin kaukana, jotenka ei oo mahdollista päästä testailee:| sen verran vielä kysyn että oliko siis isoa vai pientä kokoa?

  4. m: sanoo

    5 syyskuun, 2016 20:20

    Missä kävit Lahdessa kampaajalla?

    Vastaa
    • Annika sanoo

      5 syyskuun, 2016 20:25

      The Lookissa Annikalla 🙂

      Vastaa

Vastaa Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Arkistot

Search

annikaollila

Viikonlopun valohoito 💆🏻‍♀️ Viikonlopun valohoito 💆🏻‍♀️
1. Viherkasveissani vallitsi ripsiäisinvaasio ja 1. Viherkasveissani vallitsi ripsiäisinvaasio ja kävin tuholaisten kimppuun petopunkkien kanssa. Ajatus ällötti ensin, koska punkit, mut turhaan – ne hoiti hommansa, enkä vastoin pelkojani löytäny niitä vilistämässä ympäri kotia. Hyvää työtä, punkit 🤝🏻

2. Tammikuussa jäin koukkuun ristikoihin ja jääkaapintyhjennysnuudeleihin, eli pikaruokaan, johon saa upotettua kaikki kaapin jämäkasvikset.

3. Viikottainen keramiikkatyöpaja on palannut arkirytmiin. Onneks kaapeista ei löydy ihan kovin montaa kippoa ja kuppia ennestään…. 

4. Jo se on upeeta, ettei aamulenkkejä oo tarvinnu tehdä enää pilkkopimeessä, mut tää bonari lämmittää mieltä vähintään yhtä paljon.

5. Lempparityyppi ei meinnanu pysyä pöksyissään, kun lenkkimiljöönä oli parin sateisemman viikon jälkeen tää. (Feel you, Luka.)

6. Laitoin maustelaatikon uuteen uskoon 🫙 Ennen-kuva jäi ottamatta, mut voitte kuvitella miltä näyttää 40 maustepurkkia ja -pussia sikin sokin pienessä laatikossa. Ei kovin tyydyttävältä – toisin kuin tää lopputulos.

7. Arkiruokakerhon menussa hodaribuffa. @makuliha’n kasvisnakki oli tosi hyvä! 🌭
Mainos @postigroup x @helsinkimissio 💌 Tuntemat Mainos @postigroup x @helsinkimissio 💌 Tuntemattoman hymy tai lämmin ele voi joskus pelastaa päivän. Tänä ystävänpäivänä ihan pienellä teolla voi antaa hetken, jota muistellaan parhaimmillaan pitkään. 

Kirjoita ystävänpäiväkortti lämpöä ja rohkaisua kaipaavalle nuorelle ja tiputa se postimerkin kera postilaatikkoon, niin Posti kuljettaa sen HelsinkiMission kanssa ystävänpäiväksi sitä kaipaavalle hankkeessaan nuorten yksinäisyyttä ja syrjäytymistä vastaan. Kortit löytävät perille näillä tiedoilla:

Posti Oy
Ystävänpäivä 
PL 7230
00002 Helsinki

Nuorille toimitettavat kortit tulee lähettää 1.2. mennessä, perinteisemmät ystävänpäiväkortit puolestaan 7.2. mennessä. Mä kirjoitin kortin, tee säkin niin. Ehkä tehdään sillä jonkun päivä 💐

#Ystävänpäivä #Posti #HelsinkiMissio
Haluaisin niin lisää tällasta tähän talveen. Haluaisin niin lisää tällasta tähän talveen. Ehkä pitää hurauttaa talvilomalle pohjoiseen ☃️
Oon aikonu postata nää jo monta päivää, mut e Oon aikonu postata nää jo monta päivää, mut en oo keksiny mitään sanottavaa, eikä näissä kuvissakaan varsinaisesti mitään erityistä oo. Mut sellasta se välillä on, aina ei oo ihan kauheesti sanottavaa tai mitään erityistä muutenkaan. 

Paitsi nyt kun aloin miettimään, niin toi auringonnousu oli näin tammikuussa aika erityinen. Yleensä niistä ei-niin-erityisiltä tuntuvista hetkistäkin löytynee jotain erityistä, vaikkei ihan aina sitä muistaiskaan. 

Viime viikolla toivoin täällä auringonpilkahdusta ja sen myös sain 💫
Mainos @hartwallnovelle 💙 Alkutalven sairastelu Mainos @hartwallnovelle 💙 Alkutalven sairastelukierre uuvutti salakavalasti kehon sekä mielen ja siitä toivuttuani on taas palava halu antaa omalle hyvinvoinnille sen ansaitsema huomio. Mulle se tarkoittaa mielen ja kehon kuuntelemista ja niiden ravitsemista kulloinkin kaivatuilla tavoilla, jotka saattavat vaihdella elämäntilanteesta riippuen paljonkin. Joskus se voi olla kevyttä liikuntaa, hiljaisuutta, päikkäreitä ja omaa rauhaa, toisinaan taas ystävien läsnäoloa, intensiivistä hikoilua, aamuun asti tanssimista sekä hamppareita ja irtokarkkeja. Joskus jopa näitä kaikkia sekaisin. 

Mulla on tänä vuonna ilo inspiroida yhdessä Novellen kanssa sua ja mua voimaan aidosti paremmin, mitä se sitten itse kullekin tarkoittaakaan. Avainasia on löytää jaksamistaan tukevat rutiinit ja vaalia niitä arjen keskellä. Jaoin omani stoorissa, ehkäpä kerrot siellä omasi myös mulle? 

Voidaan hyvin - sekä näin tammikuussa että sen jälkeenkin. #novelle #elämänjanoon
Load More Follow on Instagram

Copyright © 2023 Annika Ollila • Design by LuxiBee

Copyright © 2023 · Muse / Genesis Framework · WordPress · Kirjaudu sisään