Aina pinnalla ollut aihe on pyörinyt meikäläisen mielessä taas viimeaikoina vähän normaalia enemmän. Miksi niin moni kuvittelee vielä tänäkin päivänä, että netissä saa sanoa ihan mitä tahansa?
Tää huolestuttava ilmiö on kasvanut viime vuosien aikana räjähdysmäisesti ja erityisesti tällaisessa asemassa netissä olevana sen on huomannut valitettavan hyvin noin omankin kokemuksen kautta.
Ihmisten – erityisesti vähän nuorempien sellaisten – täytyis toden teolla opetella ajattelemaan ennen sanomista, sillä nyt se menee liian usein toisin päin. Harvoin sitä tulee välttämättä ajatelleeksi, että vaikka netissä ja sosiaalisessa mediassa joku saattaa elää jokseenkin kateutta aiheuttavan näköistä elämää, niin loppupeleissä sä et kuitenkaan tiedä siitä yhtään mitään muuta kuin juuri sen verran, mitä siitä halutaan näyttää. Ja kukapa sitä nyt tieten tahtoen haluaisi nykymaailmassa heittää itseään haiden syötiksi paljastamalla mitään vähänkään syvempää, kun jo pelkkä pintapuoli voi saada varsinaisen myrskyn aikaiseksi? Tästä muodostuu sellainen jatkuva oravanpyörä, jota on tosi hankalaa pysäyttää – kukaan ei enää uskalla näyttää vähänkään sitä rosoisempaa puolta ja liian moni erehtyy luulemaan, että kaikki on juuri sitä miltä näyttääkin.
Newsflash: mikään ei oo koskaan pelkästään sitä miltä näyttää.
Et voi tietää, vaikka se Instagramissa stalkkaamasi täydellisen näköinen tyttö taistelis samaan aikaan elämääkin suurempien ongelmien kanssa. Et voi tietää, vaikka se juuri läskiksi haukkumasi nuori kamppailis parhaillaan terveytensä kanssa. Et voi tietää, vaikka se vähän omissa oloissaan pitäytyvä uusi koulukaveri olisi juuri menettänyt jonkun tärkeän ihmisen tai se suositulta vaikuttava ja kavereiden jatkuvasti ympäröimä tyttö tuntiskin oikeesti olonsa yksinäisemmäks kuin koskaan. Niinkuin jo sanottua, niin sä et voi koskaan tietää ihmisestä mitään pelkän ulkokuoren perusteella. Älä tee sitä virhettä, että tuomitset kirjan pelkän kannen perusteella, koska silloin ne kaikkein eniten kuulemisen arvoiset tarinat saattaa jäädä kokonaan lukematta.
“Be kind, for everyone you meet is fighting a battle you know nothing about.”
Netti ja sosiaalinen media on nykypäivänä aika kylmä ja karu paikka. Harva muistaa juttuja lukiessa, että kuka vaan voi sanoa täällä ihan mitä vaan ja saattaa toisen ihmisen halutessaan tiettyyn valoon ihan muutaman sanan voimin. Harva myöskään muistaa, että suurin osa netistä lukemistasi ja sosiaalisessa mediassa näkemistäsi asioista on koko totuuksia – asioissa on aina monta puolta ja yleensä sitä rumempaa halutaan suojella edes hetkellisesti piiloutumalla nätimmän version taakse.
Siispä pidetään kaikki järki päässä, kyseenalaistetaan sopivasti ja muistetaan toi ylempänä lukeva kursivoitu englanninkielinen fraasi. Ja mikä tärkeintä, kohdellaan muita juuri niinkuin haluttaisiin meitä kohdeltavan – myös täällä netissä.
A little more kindness, a little less judgment.
0
Kiitos ja kumarrus! Hyvä teksti.
Fiksuja sanoja, Annika. Itsekin joskus mietin, miten joku kehtaa kommentoida netissä jotain niin ikävää toisille. Siitä ei kuitenkaan mikään muu paista läpi kuin kateus ja oma paha olo.
Loistava teksti!
I think really kindness you often helpful.
xx from Bavaria/Germany, Rena
Todella hyvä teksti! Olen kanssasi samaa mieltä. Toinen huolestuttava ilmiö (no, ainakin pieni sellainen) on kuitenkin kritiikin leimaaminen huonoksi kommentoinniksi. Lukija saa olla bloggaajan kanssa eri mieltä ja kyseenalaistaa tämän ajatuksia, jos niistä kerran kirjoitetaan julkiseen blogiin. Jos kommentti ei ole loukkaava, en ymmärrä mikä siinä kritiikissä ja eri mieltä olemisessa nyt niin paljon kaihertaa. Sulla ei ole vaikuttanut olevan onneksi tämän asian kanssa ongelmia, ja vastaat ihailtavasti jopa täysin epäasiallisiin kommentteihin. Iso peukku!
Joo, eri mieltä tietysti saa ja pitääkin olla (oishan se nyt tylsää, jos kaikki ois aina samaa mieltä), mut on oma taitonsa ilmaista asiansa niinkuin se kuuluisi tehdä. Kritiikkikin muuttuu ajattelemattomasti ilmaistuna helposti ihan joksikin muuksi kuin kritiikiksi ja on hyvä muistaa, että ihan kaikkea ei välttämättä oo aina ees tarpeellista sanoa 🙂
Joo, mielessäni ei ollutkaan mikään “no ei toi sun uus tukka on musta kiva”-tyyppiset ulkonäkökommentit, vaan enemmänkin esimerkiksi kulutuskäyttäytymistä ja eettisyyttä koskeva kritiikki/eri mieltä oleminen, näitä aiheita kun tavalla tai toisella monessa nykyblogissa käsittellään. Näistä aiheista on mun mielestä erittäin tervettä ja tarpeellista puhua. Mutta joo, ulkonäkö mulla ei oikeastaan edes tulleet mieleen kun edellistä kommenttia kirjoitin, kaikki nämä “ootpa pyöristynyt”-sanomiset sun blogissa viime aikoina on olleet nimenomaan epäasiallisia ja niihin oot mukavasti silti vastaillut. Tähän siis viittasin aikaisemmassa kommentissanikin 🙂
Huippu teksti!?
Just näin, erittäin hyvä teksti! Sitä välillä miettii, että mitä niiden ilkeiden kommentoijien päässä liikkuu, itselle ei iki päivän tulisi mieleenkään sanoa mitään skeidaa toiselle edes netissä. Oon sitä mieltä, että se ilkeiden kommenttien viljely on vaan omaa heikkoutta.
Olipas hyvä teksti, tosi fiksuja sanoja!
Hyvin kirjoitettu postaus, olet kyllä oikeassa !!!
Mäkään en ihan ymmärrä, miksi pitää kommentoida, jos ei loppupeleissä sitten ole kuitenkaan mitään järkevää sanottavaa. Kyllä mäkin myönnän, että voi tulla vastaan blogeja lukiessa vaatteita mistä en ite sen kummemmin pidä, tai uudet hiukset mitkä ei omaa silmää tyydytä, mutta en vaan koe tarvetta tuoda sitä ilmi toiselle kommentoimalla asiaa. Makujakin kun on niin erilaisia.
Jotenkin myös hassua, miten painoa uskalletaan nykypäivänä kommentoida niin helposti ja yleensä just siihen negatiiviseen sävyyn. Muutama saa ehkä nykypäivänä ihailuja heidän kropastaan ja ne muutamat on just kisakuntoon ittensä dietanneet fitnesskisaajat – no, no, no! Kuvistakaan ei ikinä saa realistista kuvaa sitten pituudesta kun ei myöskään painostakaan… Sullakin kun on crossfit harrastuksen mukaisesti muokkautunut kroppa niin ite oon nähny aaaika monesti, että sitä on tultu kommentoimaan siten, että oisit lihonnut. No way 😀 Mun mielestä oot saanut urheilulajille ominaisen kropan, mikä on terveen ja normaalipainoisen näköinen. Mutta niin ne vähäisetkin (hyvään suuntaan tosin) muutokset joidenkin on pakko kääntää negatiivisiksi…
Paljonko kello ob?:_/
Jes! Kiitti Annika! Niin tärkeällä asialla olet!
Kaikkea ihanaa, positiivista ja aurinkoista päivääsi!
-Isla
Komppaan täysin! Itse olen jo parikymppinen ja itsevarmuus sitä kautta muuttunut jo paremmaksi siitä, mitä se oli silloin teininä ja “teini-iän kriisissä”. Pikkusiskon kautta olen kuitenkin kokenut, millaiseksi ulkonäkökeskeiseksi tämä maailma on muuttunut ja millaisia kriisejä jo 13-vuotiailla on nykyään (enemmän mitä itselläni oli sen ikäisenä). Valitettava totuus, että nykyään nuoret ovat todella epävarmoja jopa omasta alapäästään ja sen ulkonäöstä, puhumattakaan siitä, kun sitä normaalia lapsen pyöreyttä ei saisi olla kasvoissa (saati vatsassa).
Netti on hirveä paikka ja on liian helppoa haukkua toisia ihmisiä ja purkaa omaa pahaa oloaan. Sitten vielä kun suosittuja bloggaajia haukutaan niin nuoret varsinkin ottavat siitä helposti itseensä kun “tuotakin kaunista bloggaajaa haukutaan niin itse olen varmasti myös todella ruma”. Kaiken ikäiset saisi oppia toisten kunnioittamisesta paljon, ja että kaikkea ei tarvitse sanoa ääneen, edes keskustelupalstoilla. Välillä sitä miettii, mihin tämä ulkonäkökeskeinen maailma on menossa…
Tämä asia on itsestäänselvää ja tulee tätä postausta lukiessa vähä sellanen “tell me something new” olo. On toki ikävää, että ihmiset antavat ikäviä kommentteja tms. mutta onko asia todella niin suuri, että se vaatii tällaisen postauksen. En ole ikinä pahemmin blogiasi lukenut, mutta nyt tänne eksyin ja täytyy sanoa, että en jatkossakaan tule lukemaan. Nyt varmaankin joku ajattelee, että taas joku ilkeilevä kommentti, mutta annan mielipiteeni asiallisesti ja minulla on aivan samanlainen oikeus tähän kommenttiin kun mitä Annikalla sivullensa kirjoitellessa. Ja ei en ole myöskään kateellinen. En arvosta pinnallisia asioita ja niistä hehkuttamista teini tytöille. Kaikkea hyvää blogiisi.
Joo ei ehkä mikään uusi “ilmiö” mutta musta tästä on välillä hyvä muistuttaa. Annikan blogia kuitenkin lukee aika moni nuorempikin henkilö joille tämmöinen pieni muistutus saattaa tehdä ihan hyvää vaikka meille jo teini-iän yli päässeille tää saattaa olla jo (ja saiskin olla) itsestäänselvyys.
Ja lisäksi tää sun kommentti on jotenkin huvittava 😀 Kävit niinku vaan ilmoittamassa, et: “morjens en ole aikaisemmin lukenut enkä tule lukemaan tulevaisuudessakaan, hyvää jatkoo!” Ei sillä että sun pitäskään lukee eikä kaikkii kiinnosta, mikä on normaalia. Ja kyllä, ihan asiallisesti tän kommentin laitoit mut jotenkin aika turha silti.
Mulle tuli ekana kans mieleen ajatus et tällasia postauksia on jo kaikilla ja on melko “vanha juttu”. Olin jo jättämässä postauksen lukua kesken, mut sit ajattelinkin toisin.
Ajattelin, et kyllä tää aihe on vaa edelleen aika ajankohtanen. On oikeesti aika huolestuttavaa, kuinka paljon netissä on vihapuhetta. Kritiikkiä saa antaa ja saa olla eri mieltä, mut harmillisen moni ei näytä tietävän et ei oo ookoo syytää pelkkää paskaa nettiin. En tiedä, vaikuttaako tällaset postaukset sellaisten ihmisten käytökseen, joihin pitäs, mut toivon et vaikuttaa. Ainakin bloggaajat ja muut useimmiten haukun kohteena ottaa asian puheeksi eikä vain ole hiljaa.
Minusta taas kommenttisi oli naamioitu asialliseksi vaikka kuitenkin pohjimmiltaan oli ilkeä.
Miksi sinulla oli tarve tulla kirjoittamaan, että et ole lukenut blogia etkä aijokkaan? Eksyit vain blogiin ja päätit heti tulla iskemään kommenttia ettet aio lukea enempää.
Lisäksi, ei Annika ole mikään uutistoimisto jolta täytyisi koko ajan päivittyä jotain uusinta uutta. Somessa käyttäytyminen vaan on nykyään todella tökeröä ja mielestäni siitä voisi muistuttaa ihmisiä aika ajoin. Varsinkin Annikan työssä tähän tökeröön käyttäytymiseen törmää varmasti päivittäin.
Viimeisessä lauseessasi “En arvosta pinnallisia asioita ja niistä hehkuttamista teinitytöille” saat Annikan blogin kuulostamaan pinnallisena hehkutusblogina teineille, joka ei mielestäni ole kivasti sanottu. Mielestäni kommenttisi oli kaikkea muuta kuin asiallinen sisällöltään. Olisit nyt vielä heittänyt kommentin kuinka Suomi on vapaa maa ja sinä saat sanoa mitä haluat.
Nyt on ihan pakko kommentoida, et en ymmärrä mitä yrität tolla englanninkielisellä fraasilla sanoa. 😀 Siin on varmaan joku huolimattomuusvirhe, mut tossa lauseessa ei tollasenaan oo mitään järkeä. Eihän se muuten mitään haittaa, mut nauratti vaan kun kehotit oikeen muistamaan sen fraasin ja sit en edes tajunnu et mitä sillä oikeestaan tarkotettiin 😀
Oikeen hyvä ja tärkeä aihe kuitenkin kirjottaa 🙂
for ko. fraasissa tarkoittaa sillä! 🙂
On se kyllä kieliopillisesti ainakin ihan oikein kirjoitettu:D hyvä postaus!
Aamen!!! Erittäin ajankohtainen ja osuva kirjoitus.
Tosi hieno teksti Annika, nousi oikeen karvat pystyyn ja tuli kyyneleet silmiin. Niin jotenkin ytimekkäästi ja rauhallisesti kuvaat ongelmaa, joka on oikeesti todella iso ja koskee just varsinkin sua (ja muita bloggaajia). Oli ihanaa lukea välillä tällästä syvällisempää tekstiä täällä!
Kiitos ihanasta tekstistä! Tämän kun jokainen lukisi ja muistaisi joka päivä ihmisiä kohdatessa.
Ihana teksti täynnä järkeviä pointteja fiksun tytön suusta! 🙂 Jatka samaan malliin, olet hieno esimerkki niin nuorille kuin vanhemillekkin!
Aivan tajuttoman hyvä teksti! On niin helppoa kadehtia toisia pelkän ulkokuoren perusteella, vaikka se nimenomaan on juurikin vain se ulkokuori. On sääli, että niin monet pitävät sosiaalisessa mediassa näkemäänsä elämää absoluuttisena totena, vaikka totuus on se, että meistä varmasti jokainen haluaa näyttää somessa vain ne elämänsä parhaimmat puolet.
Niin hyvä teksti! Oon täysin samaa mieltä, että nykyään ei ajatella täysin ennen kuin kirjoitetaan tai sanotaan asioita ääneen. Ja muutenkin kauhistuttaa kuinka niin sanottu naisviha on edelleen pinnalla. Toisia naisia ja tyttöjä haukutaan, mollataan tai puhutaan pahaa sen sijaan että kannustettais, kehuttais ja muutenkin nostettais niitä hyviä ja kivoja asioita esiin. Tiiän ettei kaikista voi pitää eikä täydykkään, mutta jos ei oo mitään hyvää sanottavaa niin silloin ei tarvi sanoo mitään. Kaikkien naisten ja miestenkin tulis pitää yhtä ja arvostaa toinen toistaan ja kunnioittaa toisiaan!
Oot aivan ihanan valloittava Annika ja jatka ihmeessä samaan malliin! 🙂
En usein kommentoi blogeja, mutta sunkin blogia olen seurannut jo vuosia.
Mutta nyt tämä teksti sai meikäläisen sana-arkun aukeamaan! En voisi olla enempää samaa mieltä sun kanssa. Some on todellakin petollinen paikka meille, ja varsinkin meitä nuoremmille. Kuulin juuri, että yksi mulle läheinen ihminen kärsii syömishäiriöstä, koska tuijottaa liikaa peilikuvaansa ja vertaa itseään muihin esimerkiksi instagramissa. Pakko näyttää hänelle tämä teksti, jos hän ei ole tätä jo lukenut.
Kiitos! Oot aivan mahtava ja suhun on jotenkin niin helppo samaistua, vaikutat niin upealta ja aidolta ihmiseltä.
Siis amen sister!
Kiitos tästä Annika! Olet loistava esimerkki ihan kaiken ikäisille, mutta etenkin nuorille tässä on varmasti paljon ajattelemisen aihetta. 🙂
Musta tuntuu (näin vanhempana ja kypsempänä henkilönä haha), että sä saat kohdata tän puolen rajummin kuin monet muut bloggarit just sen takia, että oot alottanut blogin kirjoittamisen tosi nuorena ja sun lukijakunta on varmasti melko nuorta, veikkaisin että osa paljon paljon nuorempia kuin sä nyt. Se ei tietysti oikeuta yhtään mihinkään sen enempää, mutta selittää varmaan jollain tavalla niitä suurimpia tyhmyyksiä, koska on vaan totta että vanhetessa (jo ihan parissa vuodessa hehe) viisastuu eikä jaksa kadehtia tai miettiä muiden asioita niin paljon ja sitä filtteriä kirjoituksiin ja tekemisiin löytyy vaan paljon enemmän. Vanhempana myös paremmin on ehtinyt huomata käytännössä sen miten kaikilla tosiaan on ne omat ongelmansa… Toisaalta tän kaiken positiivinen kääntöpuoli on se, että oot päässyt verrattian nuorena erittäin pitkälle näissä hommissa ja tehnyt niistä itelles ammatin.. eli keep going strong girl 🙂
Hyvä teksti! Olen aivan samaa mieltä! Musta tuntuu myös että välillä oikeassakin elämässä tutut ja “kaverit” ottaa jokaisen onnistumiseni henkilökohtaisena loukkauksena, ja niitä jatkuvasti vähätellään… Muistaisivatpa hekin vain, että mitä tässä muutaman vuoden aikana on myös käynyt… Ja mitä olen menettänyt… Elämä on antanut, mutta se on todellakin myös ottanut… Jos saisin valita, menisin ajassa taaksepäin ja luopuisin kaikesta nyt jälkeenpäin saavuttamastani… Mutta en voi valita… Eli pointti oli, että ihmiset todellakin kadehtivat ja ovat julmia ilman että yhtään heijastelisivat sitä että ainiin, ei ole ollut aina helppoa hänelläkään… Pysy vahvana<3