Tuntuu hullulta ajatella, että kirjoittaminen voi joskus olla sitä työkseen tekevälle niin hiton hankalaa. I mean, oot siinä mitä ilmeisimmin edes jollain tapaa hyvä kerran sillä elantosi teet ja tykkäät siitä kovasti, mutta miten hitossa se voikaan välillä olla näin tuskaisen vaikeaa? Tekis mieli kirjoittaa muutamista vastaluetuista pysäyttäneistä kolumneista, omista ajatuksista, vähän syvällisemmistäkin mietteistä ja joskus jopa vaan yhtään mitään sen kummempaa ajattelematta, mutta kun ei.
Kirjoittamiseen tarvitsee aina sellaisen tietynlaisen moodin, jotta se sujuu. Ja se moodi tuntuu olleen nyt vähän aikaa kaikkea muuta kuin mun paras kaveri. Mä oon vähän sellainen tyyppi, että jos mielessä pyörii yhtä sun toista asiaa ja joku juttu vaivaa päätä, niin yhtään mitään järkevää tekstiä on vaikeaa saada aikaiseksi ja siksi tulee jätettyä tänne skriivatut ajatukset tosi pintapuolisiksi, jotta ulos saisi edes jotain. Mitenköhän ihmeessä sitä oppis sulkemaan ne päätä vaivaavat asiat täysin niiden kirjoitushetkien ulkopuolelle? Tai mitenköhän sitä oppis selvittämään ne mielessä pyörivät jutut kertarysäyksellä alta pois, jotta ei tulisi tällaisia ongelmia? Ei pitäis kyllä koskaan antaa vähänkään inhottavien ajatusten ottaa susta valtaa – oli sitten tällaisessa luovuutta vaativassa työssä tai ei.
Mä oon viimeaikoina jämähtänyt vähän liiankin kovasti tähän pintapuolisempaan löpinään ja nyt siitä on hankalaa päästä eroon. Kun ei millään haluis antaa itsestään liikaa, mut siltikin kaipais kuitenkin vähän jotain enemmän. Miks sen kultaisen keskitien löytäminen on niin vaikeaa?
Tän päivän epäonnisten tapahtumien sarja, kuten koko keittiöön levinnyt aamusmoothie (älkää unohtako blenderin kantta ennen sen käynnistystä), kotiin unohtunut toinen treenikenkä ja sisään jäänyt kotiavain (mitäköhän vielä?) saattoi mahdollisesti laukaista tällaisen vähän turhautuneisuutta huokuvan avautumisen, mut joskus näinkin 😀 Parempaa loppuviikkoa itse kullekin!
0
Rena sanoo
The orange scarf is the perfect eye-catcher for your cool and edgy black on black look!
xx from Bavaria/Germany, Rena
http://www.dressedwithsoul.com
lotta sanoo
tsemii <3 kyl se siitä
Jasmina sanoo
Kaikilla on joskus noita päiviä Annika! Ei saa ruoskia itseä liikaa. Oot kuitenkin tosi omistautunut työhösi etkä todellakaan ole ns. laiska bloggaaja, jokainen saa välillä olla hyvällä omatunnolla huonolla tuulella ja turhautunut 🙂 Parannusehdotuksena näin lukijan näkökulmasta ois tosi hienoa jos jakaisit mielipidettäsi syvemmin, esimerkiksi yhteiskunnallisiin asioihin liittyen tai aiheisiin josta olet kiinnostunut. Ymmärrän, että mielipiteen jakaminen voi nostattaa paljon myös eriäviä mielipiteitä muilta, mutta se vois tuoda myös uudenlaista kipinää sun blogiin! Mä ainakin lukisin sellaista tekstiä oikein mielelläni ja voisin ottaa itsekin kantaa.
Eveliina sanoo
Mistä tuo ihanan pirteän värinen huivi mahtaa olla? 🙂
Annika sanoo
Öö, se taitaa olla Gina Tricotista peräisin! Mut tosi vanha jo 🙁
Jenny sanoo
Vitsit mikä asu! Huivi näyttää tosi hyvältä muuten mustan asun kanssa. toivottavasti viikkosi jatkuu paremmin 🙂
Maisteriopiskelija sanoo
Lämpimästi suosittelen sinua tutustumaan hyväksymis- ja omistautumisterapiaan pohjautuviin hyvinvoinnin lisäämiseen tähtääviin verkko-ohjelmiin (tai hakeutumaan HOT:iin erikoistuneen psykologin juttusille). Näissä hyvinvointi-interventioissa pyritään lisäämään henkilön työkaluja erilaisten ajatusten ja tunteiden käsittelyyn, sekä niihin etäisyyden ottamiseen. Alle lisäämästäni linkistä löytyvät verkkointerventio-ohjelmat pohjautuvat Jyväskylän yliopistossa kehitettyyn (empiirisissä tutkimuksissa tehokkaaksi todettuun) malliin.
Ks. https://headsted.fi/ohjelmat/
Mukavaa kevään jatkoa ja kiitos elämänmakuisesta ja pirteästä blogistasi! 🙂
annikaaa sanoo
Hyvä aihe ja mielenkiintoinen postaus?
maijjaa sanoo
Pitää tehdä sellaisia juttuja, mikä tuntuu itsestään hyvältä. Kevyt löpinä näin alkutalvesta on ihan ok. Itse pidän kevyestä tekstistä ja kaipaan kevyttä lukemista. Tuntuu et joidenkin kaikki postaukset on täyttä ja vakaavakin asiaa niin helppsti siitä tulee sellaista tasapaksua puuroa. Ehkä ymmärrät, mitä haen takaa.. 😀 Tosin yhteistyö postaukset ovat vähän vallanneet blogin.
lotta sanoo
voin kuvitella, että ei ole helppoa arvioida sitä, mikä on liian henkilökohtaista tänne jaettavaksi. varsinkin, kun niiiiin moni seuraa sua. monia asioita ja teemojahan voi käsitellä vähän yleisemmällä tasolla ja sellaisia kirjoituksia olisi kiva lukea :)! varmaan saat bloggaajakollegoilta kaikista parhaan tuen ja ymmärryksen kuitenkin. mutta rohkaisut ja tsempit vielä täältäkin! 🙂
Kaisa sanoo
Ihana asu!! Ja joo tuttu tunne toi, että mikään ei suju ja kaikki menee päin sitä kuuluisaa peetä. Mut just tollasten päivien takia osaa arvostaa niitä hyviä päiviä entistäki enemmän 😀 ps. Tykkään sun blogista hirmu paljon ja oon jo aika pitkäs aikaa seuraillu, mut ihan liian harvoin tulee mitään kommentoitua :/ Kivaa loppuviikkoa myös sulle 🙂
Mmmm sanoo
Mistä toi huivi on?
Annika sanoo
Ginan vanha huivi taitaapi olla!
annina sanoo
Liian monta kertaa oon pääni sisällä luonnostellut sulle kommentin pääni sisällä ja joka kerta oon syystä tai toisesta jättänyt kommentoimatta. Haluun vaan sanoa et oot ihan mieletön ja ehdottomasti yks mun suosikkibloggareista ja saan hirveesti inspiraatiota sun pukeutumisesta. Oot täydellinen just noin.
Annika sanoo
?? ?? ?? ??
Kata sanoo
En kirjoita tekstejä ammatikseni, mutta mulla oli yksi keino jota käytin lukioaikoina kirjoitusmotivaation sytyttämiseen, kun piti kirjoittaa pitkiäkin tekstejä ja sanottavaa oli liikaa eikä tiennyt mistä lähteä liikenteeseen: kirjoita muutama kappale tekstiä niin, että kirjoitat suoraan KAIKKI ajatuksesi paperille. Tekstistä tulee kammottava. Mutta ehkä juuri sen vuoksi se saakin sen pienen poltteen alle, ja huonon lauseen korjaaminen on paljon helpompaa kuin lähteä tyhjästä luomaan täydellistä lausetta! En tiedä välittyikö idea tai onko siitä edes hyötyä ongelmaasi, mutta omalla kohdalla siitä oli silloin paljon apua! Käytin sitä hyödyksi myös ylioppilaskirjoituksissa: kaikki ajatukset konseptipaperille ja vasta sitten aloin poimimaan siitä jalostuksen arvoiset ideat ja lauseet oikeaan varsinaiseen tekstiin.
Emma sanoo
Eikä, voin samaistua postaukseen joka virkkeeseen, vaikkakin itse olen bloggaillut vasta muutaman hassun viikon joten voin vaan kuvitella tän saman tunteen potenssiin sata..:D On kyllä yks veteen piirretty viiva tuo vähän pintaa syvemmälle menevän postauksen ja yksityisyyden raja, joka on myös paljon itseäkin mietityttänyt kun on alkanut jakamaan elämäänsä tänne netin usein karuunkin maailmaan. Tsemppiä sulle, kyllä sä sen kirjoitusmoodin vielä nalkkiin saat!:)
me sanoo
Hmm voisit kertoa ystävillesi painavista ajatuksistasi, se auttaa aina 🙂
Toivottavasti kaikki selkenee!
Aivan ihana asu muuten. Toi kaulahuivi on ehkä muhkein mitä oon koskaan nähnyt (=täydellinen) ja toi väri sopii sulle tosi hyvin. Kuten koko muukin asu! :>
Kivaa päivää, Annika!
Eve sanoo
Hei tuttuja fiiliksiä! Täytyy kyllä sanoa sulle yks vinkki vinkkinen, josta itse – joskus vähän paremmin, joskus huonommin – hyödyn: pidä joka päivä/tarpeen mukaan sellanen ”murhe hetki”, jolloin saat pohtia niitä mietityttäviä asioita ja kirjoittaa ne ylös johonkin muusta elämästä erilliseen kirjaan/vihkoon/paperiin/tms. Sulla on se tietty hetki varattuna niille ehkä negatiivisillekin jutuille ja kun kirjoitat ne ylös, pystyt helpommin myös jättämään ne siihen. Oot ajatellut niitä, mut jätät ne myös suljettujen kansien väliin ja pystyt toivottavasti helpommin olee ajattelematta niitä ennen kun taas seuraavan kerran kirjoitat taas.
Tää saattaa kuulostaa vähän hömpältä, mut hei, yrittänyttä ei laiteta eli kannattaa ainakin kokeilla! 🙂
ja oo, ihana piristyshuivi!
Nimetön sanoo
Mistähän mahtaa noi vaatteet olla?:) erityisesti farkut ja takki!
Annika sanoo
Farkut on Topshopista ja takki Gina Tricotin, vanha sekin <:
Laura sanoo
Niin tuttu tunne se, että jos jokin vaivaa niin mitään ei tahdo saada aikaiseksi. Inhottavaa! Tsemppiä sulle ajatusten selvittelyyn 🙂
Emmi sanoo
Mistä toi ihana takki on ?:)
Annika sanoo
Se on Ginasta myöskin!
Johanna sanoo
Tiedän tuon kauhean tunteen, kun tekstiä ei vaan tule! En itse kirjoita ansiotyökseni, mutta omissa opinnoissani ja töissäni joudun kirjoittamaan jatkuvasti – tiedän siis tunteen! Mua on auttanut päiväkirjan kirjoittaminen, ja nimenomaan sellaisen tietynlaisen päiväkirjan kirjoittaminen, jonne suollan kaikki ajatukseni ja fiilikseni mitään poisjättämättä tai sensuroimatta. Kun kirjoittaminen ei suju, mielessä on silloin jotain muuta – yleensä on vain lähes mahdotonta selvittää yksin, että mikä sieltä alitajunnan syövereistä yrittää puskea pintaan. Kaikkien ajatusten ja fiilisten kirjoittaminen konkretisoi sitä, mitä omassa päässä liikkuu, ja sitä kautta auttaa myös työskentelemään ja ajattelemaan selkeämmin. Jos et oo vielä kokeillu, niin voin suositella! Tsemppiä =)
Laura sanoo
Niiiiiiin paljon tsemppiä ja parempaa onnea tulevaan viikonloppuun tähän postauksen päivään verrattuna, ei herrajumala, kuulostaa jotenkin niin surkuhupaisalta toi teksti 😀 ite oon tehny smoothien kanssa saman mokan joskus huippuväsymyksen keskellä ja saattoi, SAATTOI päästä muutama kirosanantapanen kuuratessa mustikan ja mansikoiden värisotkua keittiön verhoista ja seinistä. I feel u girl! Toivottavasti viikonlopusta tulee kuitenki kymmenen kertaa parempi ja etukäteen jo vielä hyvää ystävänpäivääkin!! 🙂
Katja sanoo
Noi postausideat mitä luettelit kuulostaa niin mielenkiintoisilta!! Oon huomannut (ja varmaan moni muukin) ton pintapuolisuuden, eikä sun blogi ole ollut ihan niin syvällinen ja mielenkiintoinen kun vielä vaikka vuosi sitten. Mutta toisaalta ymmärrän täysin ton että ei haluaisi sun ammatissa antaa itsestään liikaa, koska jossain vauva.fi tai vastaavassa se kerrottu juttu muuttuu ja kostautuu mustaamaalaamisen muodossa…
Mutta toivotan sulle hurjasti tsemppiä, oon lukenut blogiasi säännöllisesti jo muistaakseni yli kolme vuotta, ja aina on ollu lemppari!! Toivottavasti pääset kirjoitusongelmista eroon.
Anniina sanoo
Ihana pirtsakan värinen huivi! Painin itekin samojen ajatusten kanssa, välillä on vaikea vetää raja sille mistä aiheista kirjoittaa!
Vau! sanoo
Niin upea asu, taas kerran!! 🙂
Iina sanoo
Voi eikää 🙁 noi ikävät sattumukset on vähänki liian tuttuja, tänään sekä kotiavaimet että bussikortti jäi kotiin ja voi sitä tunnetta kun tajuat ettei lsl:llä ole voinut kuukauteen maksaa kortilla! Serkku asuu Argentiinassa ja siellä taloissa on kätevä systeemi: kun menet asunnosta ulos, ovi pitää avata avaimilla sisäpuolelta. Eipä jää avaimet kotiin.. jaksamista loppuviikolle!
Siiri sanoo
Hei oli tosi kiva jos kirjoittelisit tosta crossfitistä ja treenaamisesta kunnolla postauksia:) Ajatuksista ja tavoitteista, kehityksestä yms!
J sanoo
Vanha kunnon blenderi käyntiin ilman kantta, kokeiltu on hahah 😀 Ottaa jopa enemmän päähän ku mikroon räjähtäny aamupuuro.
Ansku sanoo
Yksi hyvä keino saada kirjallinen luovuus kukkimaan, on heti aamusta kun silmät saa auki niin kirjoittaa muutama lause ihan mitä ensimmäisenä mieleen tulee. Siitä se sitten lähtee muutaman päivän päästä 😉 Toinen mitä mä voin suositella levottomien ajatusten taltuttamiseksi on jooga, hengitysharjoitukset ja meditaatio. Toimii!
P sanoo
Niiin kiva asu taas!! Ja tsemppiä <3
Rosa sanoo
Ite oon kans vähän sellanen, että jos joku asia on mielenpäällä (tai niitä on kasautunu sinne ihan tonneittain!) on tosi vaikee keskittyä mihinkään enkä saa mitään aikaseks. Pöh pitäs vaan todellakin yrittää ratkasta ne jotenkin edes heti ja siirtää sinne mappi ö:hön!
M sanoo
Kiva teksti 🙂 mistä sun laukku on? 🙂
Hetta sanoo
Mä itse kannatan vaikka ihan tekstitöntä linjaa, silloin kun kuvat puhuvat jo tarpeeksi ja mitään järkevää sanottavaa ei tunnu olevan. Mukavampi niin, kuin väkisin väännettyä tylsää kerrontaa.