title image

Annika Ollila

Olisinpa tiennyt

 

 

 

 

 

Olisinpa tiennyt, ettei ole vääränlaista –  me kaikki ollaan erilaisia ja hyviä juuri näin.

 

Olisinpa tiennyt, ettei elämän etenemiselle oo yhtä oikeanlaista kaavaa. Että se tulee heittämään mut mitä odottamattomimmalle uranalulle ja että rakkaasta harrastuksesta muodostuu yllättäen työ, jonka parissa puuhastelen vielä vuosienkin jälkeen, vaikka nuoruuden suunnitelmani oli aivan toisenlainen.

 

Olisinpa tiennyt, että mihin kaikkeen pystyn kun vaan riittävän sinnikkäästi yritän.

 

Olisinpa tiennyt, että välillä voi ja pitääkin sanoa tiukasti ei. Ja että kenelläkään ei ole oikeutta tehdä mulle asioita, joita en halua itselleni tehtävän. Vartaloni on (ja tulee aina olemaan) arvokas ja ihana, vaikka joku muuta väittäisikin.

 

Olisinpa tiennyt, ettei enemmän ole useinkaan paremmin, eikä määrä korvaa koskaan laatua.

 

Olisinpa tiennyt, että äitini selviää voittajana pitkään riepotelleista sairauksista ja että mullakin on kaiken huolen ja myllerryksen keskellä lupa hengähtää. Jos vaan olisin tiennyt sen, niin olisin saattanut tulevaisuudessa välttyä monelta ongelmalta.

 

Olisinpa tiennyt, miten tärkeää on avata suunsa – niin huonoista kuin hyvistäkin asioista.

 

Olisinpa tiennyt, että rakkaus on uusiutuva luonnonvara, eikä maailma todella pääty, vaikka ihmissuhteelle käykin niin. Joistain on vaan päästettävä lopulta irti. Ja että lukemattomista ikävistä kokemuksista huolimatta viereeni ilmestyy jossain vaiheessa kumppani, joka tekee kaikki aikaisemmat kompastelut ja pettymykset merkityksettömiksi.

 

Olisinpa tiennyt, ettei mitään kannata koskaan pitää itsestäänselvyytenä.

 

Olisinpa tiennyt, että kovimmat paineet asetan ainoastaan minä itse, eikä kukaan muu vaadi multa yhtä paljon. Vähemmällä itsekriittisyydellä pötkii paljon helpommin pidemmälle.

 

Olisinpa tiennyt, että kaikelle on aikansa ja paikkansa.

 

Olisinpa tiennyt, että pian tulee taas päivä, jolloin nousen aamulla sängystä hymyssä suin tai no, edes ylipäätään nousen. Ettei kaikkea tarvitse jaksaa kannatella itse, eikä avun hakeminen meinaa epäonnistumista. Ja olisinpa niinä kaikkein vaikeimpina hetkinä tiennyt, etten ilman niitä kasvaisi nykyiseksi minäkseni, enkä tänä päivänä vaihtaisi montaakaan pois. Edes niitä kurjimpia.

 

Olisinpa tiennyt, että siskot on todella yksi elämän suurimmista rikkauksista. Etenkin silloin, kun kaikkein riitaisimpien päivien päätteeksi toivoi hartaasti olevansa perheen ainoa lapsi.

 

Olisinpa tiennyt, että huoletonta nuoruutta tulee vielä ikävä ja että itsenäinen, järkevä aikuinen ehtii olla myöhemminkin.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

En oo vieläkään vanha saati viisas, mutta ainakin tiedän edes vähän paremmin. Etenkin sen, että elämä voi olla oikein hyvää silloinkin, vaikkei se menisikään täysin suunnitelmien mukaan.

 

Mitä sä sanoisit nuorelle itsellesi?

 

 

 

 

 

Luurin läpi: viikko 22

 

 

 

 

 

1. Se aamupäiväinen hetki, kun meidän olohuone täyttyy hetkellisesti auringonvalosta (ja paljastaa kaikki ne ikkunoiden pölytahrat, jotka pysyy suurimman osan ajasta piilossa). Love it.

 

2. Tehtiin sattumalta piknik-retki Suomenlinnaan tismalleen samana päivänä ja vieläpä samalla kokoonpanolla kuin kaksi vuotta takaperin! Tuulispäivän takia palattiin kuitenkin aika pian takaisin mantereelle, joten täytyy ottaa uusi yritys vielä myöhemmin kesällä.

 

3. Mun suosikki Elsa Hoskin Bikbokille suunnittelemasta mallistosta oli tämä ihanan tyttömäinen kukkamekko!

 

4. Yhden extempore-illan välipysäkki – Skifferin terassi. Ajoituksemme oli sen verran kohdillaan, että juuri sopivasti viimeisten pizzanmurujen kadottua lautaselta taivaalta alkoi ripotella vettä :-D

 

 

 

 

 

 

 

 

 

1. & 2. Niin paljon kauniita kesäpaikkoja, niin vähän aikaa! Käytiin viime viikolla Annin kanssa kuvaamassa kukoistavassa Alppiruusupuistossa ja saatiin kivoja juttuja aikaiseksi. Tässä sneak peek yhdestä kuvasta!

 

3. Pokebowl, ystävä, auringonpaiste ja lähipuiston penkki.

 

4. Voi, kun saisin vielä joskus asua Puu-Vallilassa! Se vaikuttaa kauneuden lisäksi ihanan viihtyisältä ja rauhalliselta asuinalueelta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

1. Jenni <3

 

2. Myös Lukalle tuli viimeinkin jäätelökesä, kun ostin sille koirien jädeä! Ainakin toi lohen makuinen katosi parempiin suihin silmänräpäyksessä, maksa on puolestaan vielä testaamatta. Noita saa ainakin Mustista & Mirristä.

 

3. Kävelymatkalla terapiaan. Oon viime aikoina ottanut Lukan usein mukaani ja näin kesäisin kuljetaan sinne useimmiten julkisten sijaan käppäillen!

 

4. Kesälook! Oon käyttänyt harva se päivä tota kevyen oranssihtavaa huulipunaa niin huulilla kuin poskillakin, sillä se sopii lähes kaikkeen ja tuo kasvoille kivasti väriä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

1. Perjantai-iltana käytiin Kaivarissa Classic Caraoke -avajaisissa (joka muuten jatkuu kaikille avoinna kesäkuun perjantai-iltoina ja kaikki lauleskelijat saavat ilmaista jäätelöä!) nauttimassa hyvästä musiikista sekä herkullisesta ruuasta. Boneless on tarjoillut nyt muutamina kertoina ranskiksia juustokastikkeella ja no, se on juuri niin taivaallista kuin miltä se kuulostaakin…

 

2. Yksi kaupungin suosikkipaikoistani on Seurasaaren rauhaisat kalliot.

 

3. Satuttiin torstaina Ruudolfin yllätyskeikalle! Ei ois artisti voinut paljon paremmin osua kohdalleen, sillä Ruudolf on ollut jo vuosikausia yksi suomalaisista suosikeistani.

 

4. Lauantaina kivuttiin kallioiden aurinkoisimpaan kohtaan ja istuskeltiin siinä vanhojen ystävien kanssa valkkaria Ärrän pahvimukeista ryystäen, kunnes aurinko painui lopulta horisonttiin. Ihana ilta!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

1. Täyttämässä kuukausittaista Sushibar + Wine -kiintiötämme…

 

2. Menin eräänä päivänä puistoon nauttimaan säästä ja “ottamaan aurinkoa”, mutta painuin takaisin kotiin heti, kun kuulokkeissani soineen podcastin loppusävelet pamahti ilmoille. Auringon ottaminen on musta vaan ihan kuolettavan tylsää! :-D

 

3. Viisi vuotta sitten <3

 

4. Varpaitaan kuvaava Jenni ja iltakävely Puu-Vallilassa.

 

 

 

 

 

Tänä kesänä aion…

 

 

 

 

 

…pelata pesäpalloa, tennistä ja ehkä myös mulle ennestään vierasta padelia.

 

…heittää talviturkin ennen heinäkuun vaihtumista. Sitä ei oo tainnut tapahtua sitten vuoden 2010…

 

…syödä suosikki Aasia-herkkuani, eli valkosipulivoilla ja chiliöljyllä valeltua grillimaissia.

 

…varjoliitää (!) ja meloa elämäni ensimmäistä kertaa!

 

…hankkia ainakin yhden uuden ystävän.

 

…ostaa uuden kirjan ja lukea sen. Tai vaihtoehtoisesti jonkun näppärän äänikirjasovelluksen, jolloin pääsen samalla käsiksi useampiin kirjoihin.

 

…osallistua erilaisiin kaupunkitapahtumiin – erityisesti livemusiikki ja hyvä ruoka (yllätys yllätys) kiinnostaa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

…käydä Linnanmäen pelihallissa pelaamassa poikaystävän kanssa kilpaa ja mennä sen jälkeen häviäjän tarjoamana Ukko-vuoristorataan. Ehkä myös Kingiin…

 

…nukkua yön teltassa.

 

…viedä Lukan ensimmäiselle ulkomaanmatkalleen.

 

…käydä sunnuntaipuistokirppiksellä myymässä ylimääräiset vaatteeni nurkista pois.

 

…ottaa entistä enemmän kuvia muistoksi. Liian monena kesänä kamera on jäänyt useimmiten kotiin, mutta tänä kesänä siihen saa tulla muutos.

 

…viettää ainakin kaksi festariviikonloppua, ehkä jopa kolmekin. Ruisrock ja Flow, täältä tullaan!

 

…opetella sitomaan kukkaseppeleen ilman apuhärveleitä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

…käydä ruokatarvikeostoksilla läheisellä torilla.

 

…järjestää pienet tupaantuliaisbileet, vaikka muutosta onkin kulunut jo reilun vuoden päivät. Koskaan ei oo liian myöhäistä!

 

…(yrittää) pitää viikonloput täysin tietokonevapaina ja hoitaa viikonlopun hommat aina tarvittaessa etukäteen.

 

…tehdä roadtrippejä niin Suomen sisällä kuin ulkomaillakin.

 

…kokeilla koirasuppausta Lukan kanssa. Kuulostaa jo valmiiksi vähän katastrofilta :-D

 

…hankkia filmikameran ja ottaa sen aktiiviseen käyttöön.

 

…olla ottamatta tekemisestä ja tekemättömyydestä ylimääräistä stressiä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

…katsoa elokuvan ulkona. Järjestetäänköhän Mattolaiturin Maanantaileffa-iltoja vielä tänäkin vuonna?

 

…pukeutua mahdollisimman harvoin housuihin ja mahdollisimman usein värikkäisiin mekkoihin.

 

…käydä ainakin Suomenlinnassa, Isosaaressa sekä Vallisaaressa. Piknik-kamat kainaloon ja menoksi!

 

…olla mökillä useamman yön putkeen. Koska meidän mökki on niin lähellä, niin yleensä sinne tulee mentyä vaan yhdeksi ainoaksi yöksi.

 

…syödä pizzan Liuskaluodon Skifferissä. Se on joka kesän must.

 

…käydä uudessa maassa ensimmäistä kertaa.

 

…pyöräillä (useasti) kaupungin läpi – etenkin hiljaisena kesäyönä Helsingin tunnelma on maaginen. Pyöräily on muutenkin paras tapa liikkua kesäisin.

 

 

 

 

 

 

 

Kuvat: Anni Korhonen

 

Tästä tulee hyvä. Ihanaa kesäkuun ensimmäistä!