title image

15 hyvää asiaa

15 hyvää asiaa

 

Blogeissa on kiertänyt viime aikoina eräänlainen positiivisuushaaste, jolta monikaan ei oo varmasti välttynyt. Jonna haastoi mut mukaan keksimään parhaita juttuja muutamilta elämäni osa-alueilta ja koska tällaisia on musta ihana lukea ja positiivisuus tunnetusti tarttuu, niin lähdin mukaan itsekin. Täältä pesee siis yhteensä 15 hyvää asiaa juuri nyt!

 

 

3 hyvää asiaa päivissäni:

 

 

Vapaa aikataulu. Yrittäjyys on mahdollistanut sen, että saan lähes poikkeuksetta päättää viikkoni aikataulun itse ja se sopii mulle täydellisesti. Tällä hetkellä mun elämä on mukavan verkkaista ja siinä missä päiviin sisältyy satunnaisia palavereja, koneella istumista ja lähitulevaisuuden työkuvioiden suunnittelua, niin samalla pystyn myös viettämään aikaa Lukan kanssa, treenaamaan lähes millon haluan, näkemään ystäviäni joustavasti ja lähtemään lyhyelläkin varoitusajalla vaikka muutamaksi päiväksi vanhempieni luo mikäli siltä tuntuu. Suurin osa töistäni ei katso aikaa tai paikkaa ja jos päivälle ei oo suunnitteilla mitään toisen osapuolen kanssa sovittua juttua, niin voin toimia oman mieleni mukaan – esimerkiksi tänään aamupäivällä ajatus ei tuntunut luistavan, joten suljin tietokoneen ja siirsin iltapäivälle suunnittelemani salitreenin aikaisemmaksi. Hikoilu teki hyvää ja antoi tarvittua energiaa loppupäivää varten.

 

Lenkit koiran kanssa. Päivä alkaa kävelylenkillä kirpeässä pakkassäässä, sellainen tuo alkuiltapäivään tarpeellisen tauon koneella istumisen keskelle ja siihen päivä myös päättyy. Etenkin metsäisemmissä maisemissa käppäily on mulle tosi terapeuttista ja siinä missä aiemmin oon tykännyt kävellä kuulokkeet korvilla, niin nykyään jätän ne suosiolla kotiin ja keskityn ainoastaan itse asiaan. En välttämättä osaisi päättää mikä päivän lenkeistä on suosikkini, sillä kaikki on niin omanlaisiaan ja esimerkiksi iltainen kävelylenkki hiljentyneessä kaupungissa on parasta, mutta tää on ehdottomasti rutiini mun mieleen.

 

Jokailtainen yhteinen illallishetki. Lounaan syön tavallisesti yksinäni samalla muita asioita tehden ja se saattaa olla ihan mitä tahansa ruisleivästä smoothieen tai edellisen illan lämmitettyihin jämiin, mutta illallinen syödään päivittäin yhdessä. Se on meidän yhteinen rauhoittumishetki työpäivien jälkeen, jolloin kone on laitettu päivän osalta kiinni, mieli on vaihdettu vapaalle ja voi vaan nauttia yhdessäolosta, hyvästä ruuasta ja mahdollisesti jostain kiinnostavasta katsottavasta. Vaikka oonkin aina ollut aamuihminen henkeen ja vereen, niin yhteinen illallishetki on silti mun joka päivän kohokohta. Tänään ajattelin kokata illalliseksi elämäni ensimmäisen lohikeiton!

 

 

 

 

 

 

3 hyvää asiaa minussa:

 

 

Liiasta kiltteydestä eroon pääseminen. Opin viime vuosien aikana ymmärtämään, että osa ihmisistä on tosi häikäilemättömiä omaa etuaan ajaessaan ja kesti kauan oppia vetämään tiukka raja siihen, mikä on sopivaa ystävällisyyttä ja milloin tuun puolestani “hyväksikäytetyksi”. Oon oppinut tuntemaan rajani ja pitämään myös puoleni erilaisissa pattitilanteissa.

 

Huomaavaisuus. Läheisten huomioiminen on musta yksi parhaimmista tietämistäni asioista ja on ihana tunne, kun pystyt ilahduttamaan toisen yllättämällä huonon päivän keskellä tai tekemällä arkea edes asteen sujuvammaksi. Meille ei oo suuri juttu auttaa naapurin vanhusta kantamaan kauppakassinsa kotiin, jäädä neuvomaan jonkin muun asian ollessa kyseessä tai auttaa näkövammaista ottamaan karkuun päässyt koira kiinni, mutta avun vastaanottajalle se voi olla koko päivänkin pelastus. Pienten hyvien asioiden tekeminen saa omankin mielen paremmaksi ja mikä mukavinta, yleensä ne hyvät asiat myös seuraa perässä ja myöhemmin sä saatat olla se autetuksi tullut tyyppi.

 

Kehitys nykyiseksi itsekseni. Tää on ehkä juuri niin kliseistä kuin miltä se kuulostaakin, mutta koen olevani tänä päivänä melkein eri ihminen muutaman vuoden takaiseen minääni verrattuna. Oon alkanut terapian myötä tutustumaan itseeni ihan uudella tavalla ja oppinut ymmärtämään luonteenpiirteitäni sekä persoonallisuuttani paremmin. Sen ansiosta osaan nykyään järjestellä ajatuksiani kunnolla ja ymmärrän syitä sille, miksi oon nykypäivänä juuri tällainen kuin olen. Samalla oon kehittymässä hyvää vauhtia reaktiivisesta proaktiiviseksi ihmiseksi ja vaikka hommaa onkin vielä paljon, niin pääasiassa oon itseni kanssa jo varsin hyvällä tolalla ja annan mieleni olla siitä ylpeä.

 

 

 

 

 

 

3 hyvää asiaa elämässäni:

 

 

Tämänhetkinen elämäntilanne. Kaikille ihmisille sopii erilaiset asiat, mutta omani on mulle tällä hetkellä ideaalinen. Oon käytännössä vapaa tekemään ihan mitä tahansa, saan työskennellä juuri mistä ja milloin huvittaa, nautin tavallisesta arjestamme ja viihdyn ympäristössäni mielettömän hyvin. Yrittäjyys on aina hieman epävakaata, eikä esimerkiksi lähitulevaisuuden tuloista voi olla koskaan täysin varma, mutta samalla on mahdollisuus tehdä paljon erilaisia asioita ja tekemiseen saa vaikuttaa kunnolla. Rakastan omia rutiinejani ja vaikka ne eivätkään sisällä tarkkoja työaikoja tai niinsanottua tyypillistä työyhteisöä, niin ne on juuri mulle sopivat.

 

Luka. Tarvitseeko tähän lisätä jotain? Kukaan tätä blogia lukenut ei oo varmasti voinut välttyä siltä faktalta, että tuo pieni paras ystäväni on ylivoimaisesti elämäni parhaita asioita. Niin paljon iloa, rakkautta, jääräpäisyyttä, onnellisuutta, temperamenttia ja huolenpitoa karvaisessa 8-kiloisessa paketissa, että välillä ihmettelen miten se ei oo jo ratkennut liitoksistaan. <3

 

Poikaystävä. Saan olla onnellinen siitä, että löysin rinnalleni ihmisen, jonka kanssa täydennetään toisiamme täydellisesti – ollaan tietyssä mielessä erilaisia, mutta silti niin samanlaisia. Yhteistä aikaa on takana vasta pienenpieni hetkinen, mutta siitä huolimatta tuntuu siltä, kuin oltaisiin oltu aina yhdessä. Hän on mulle kuin jokapäiväinen, konkreettinen muistutus siitä, että elämä voi heittää sun eteen ihan mitä tahansa ja erityisesti juuri silloin, kun sitä vähiten osaat odottaa.

 

 

 

 

 

 

 

3 hyvää asiaa tänä vuonna:

 

 

Vakaus. Viime vuodet on olleet aikamoista vuoristorataa, mutta lähtökohdat ja eväät tähän vuoteen on sellaiset, että uskaltaisin jo nyt sanoa tästä tulevan vakain ja tasaisin vähään aikaan. Hyvät ja huonot ajat kuuluu luonnollisesti elämään, mutta mulla on tällä hetkellä niin seesteinen yleisfiilis, ettei se voi tietää muuta kuin hyvää.

 

Arvaamattomuus. Vaikka edellisen kohdan aiheena olikin vakaus, niin tässä(kin) vuodessa huippua on se, ettei koskaan voi tietää mitä tuleman pitää. Jos saisin toivoa, niin toivoisin mahdollisimman opettavaisia kokemuksia, jotain uutta sekä sopivasti itseni haastamista.

 

Yhteiset reissut. Tänä vuonna päästään tekemään poikaystävän kanssa ainakin muutama yhteinen matka, enkä meinaa malttaa pysyä pöksyissäni niitä odotellessani. Hän on monen muun asian lisäksi myös täydellinen matkustuskumppani, joten vaikka arki onkin mukavaa, niin reissut tulee varmasti olemaan vuoden kohokohtia. Tänä vuonna päästään myös samoihin maisemiin, joissa tavattiin ihkaensimmäisen kerran – kutkuttavaa!

 

 

 

 

 

3 hyvää asiaa blogissani:

 

 

Vuorovaikutus. Voisi melkein sanoa, että se on palannut viimeisen vuoden aikana taas juurilleen ja se lämmittää sydäntä kovasti. Joku kommentoi tänne hetki sitten, että tää on nykyään sellaista mahtavaa yhteen hiileen puhaltamista, kun te luette, koska mä kirjoitan ja mä kirjoitan, koska te luette ja siitä tulee hyvä fiilis. Tarkoituksenani on nykyään vastata kaikkiin saamiini kommentteihin ja ilokseni oon huomannut, että se on myös lisännyt kommenttien määrää. Jatketaanhan samaan malliin tulevaisuudessakin?

 

Sopiva tasapaino. Oon tosi tyytyväinen, että vaikka kultaiselta keskitieltä onkin välillä harhailtu, niin oon kuitenkin löytänyt täällä sellaisen täydellisen tasapainon eri aihepiirien sekä kevyempien ja vakavempien juttujen välillä. Oon oppinut, ettei kaikkia voi koskaan miellyttää ja myös se on antanut rohkeutta tehdä tätä juuri niin kuin huvittaa – aina löytyy niitä tyyppejä, jotka ei pidä susta, vaikka jonglööraisit päälläsi seisoen, joten parasta toimia niin, että voi edes itse olla tyytyväinen. Monesti on kuullut sanottavan, että blogille kannattaisi rajata joku tietty aihepiiri, mutta mä pidän siitä, että voin kirjoittaa täällä niin arjen iloista ja suruista, satunnaisista matkoista, omasta tyylistäni, masennuksesta sekä sen hoidosta, koirajutuista, kauneudesta kuin vaikka ruuastakin. Sellaista on mun elämä ja niin myös tämä blogikin.

 

Pitkä menneisyys. Täää taitaa olla 9. vuoteni bloggaajana ja vielä tänäkin päivänä mukana on liuta ihmisiä, jotka on olleet matkassa jo ihan ensimmäisistä postauksista lähtien. Siis niistä postauksista, jotka kirjoitti 14-vuotias Annika vailla pienintäkään käsitystä siitä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Käsittämätöntä. Oon viime vuosina sanonut, että edessä tuskin on yhtä monta blogivuotta kuin takana päin, mutta tehdään tätä niin kauan kuin homma tuntuu omalta. Toivottavasti pysytte mukana matkassa vielä pitkään. <3

 

 

Mä en haasta mukaan ketään tiettyä, mutta pyydän teitä jokaista miettimään vastaavia asioita omista elämistänne ja mikäli siltä tuntuu, niin jopa raapustamaan niitä ylös. Positiivisia ajatuksia ei oo koskaan liikaa ja vähän huonompina päivinä tekee erityisen hyvää palata selaamaan ylös kirjoitettuja asioita, joihin on itsessään ja elämässään tyytyväinen. Näillä fiiliksillä uuteen viikkoon!

 

 

Kuvat: Jenni Rotonen / Pupulandia

 

 

68 Comments
  • Sanni
    Reply
    February 5, 2018

    Ihana postaus! Susta kyllä huokuu se et sulla on just nyt aika kiva olla just tässä hetkessä just sinuna!

  • Raakel
    Reply
    February 5, 2018

    Ei nyt varsinaisesti liity postaukseen, mutta oletko ottanut raitoja sun hiuksiin? Ihanan väriset ja niin paksun näköiset! :)

  • Iiris
    Reply
    February 5, 2018

    Tätä oli kiva lukea ja ihana, että sulla on noin kivoja asioita elämässä tällä hetkellä! Lukiessa pohdin, että pitäisi itsestänikin miettiä näitä, ellei jopa kirjoittaa ihan ylös. Ja sähän sen myös sitten postauksen lopussa sanoitkin! :-)

  • February 5, 2018

    It is wonderful that the therapy works that fantastic for you!
    xx from Bavaria/Germany, Rena
    http://www.dressedwithsoul.com

  • February 5, 2018

    Mä niin tykkään sun blogista ja susta! Oon seurannut sua jo monen monta vuotta, jo pitkään ennen blogitaukoa, ja sun blogi on nykyään parempi kuin koskaan. Susta hehkuu onnellisuus ja maanläheisyys, vaikutat niin mahtavalta tyypiltä <3

  • Sofia
    Reply
    February 5, 2018

    Yritin keksiä tähän kommenttiboksiin vaikka mitä tosi siistiä ja sisältörikasta, mutta tää on se mitä oikeesti haluan sanoa: Oot mun suosikkibloggaaja. Lähetän sulle hirmuisesti halauksia ja tsemppiä keväälle!

  • Annami
    Reply
    February 5, 2018

    Aivan ihana postaus <3

  • Anna
    Reply
    February 5, 2018

    Tätä samaa on jo moni sanonut, mutta sun blogi huokuu ihanaa aitoutta ja sellaista tavallista otetta elämään. Se on niin ihanaa, että erotut tästä muovisesta ja kiiltokuvamaisesta blogimaailmasta. Kirjoitat mukavalla tyylillä ja monipuolisesti. Etkä jumitu niihin samoihin lauseisiin, mitä niin monissa blogeissa näkee. Jatka samaan malliin ja pysy aitona, pls. :) Lukalle terkkuja!

  • A
    Reply
    February 5, 2018

    Täällä yksi, joka on ollut mukana blogisi ensipostauksista lähtien! Eikä oo suunnitelmissa mihinkään kadota. :)

    Vitsi tää oli ihana ja piristävä, positiivinen teksti. Ihana kuulla, että sun elämässä on noin paljon asioita, joita arvostat ja jotka tekevät sut onnelliseksi! :) Toi kohta ’Kehitys nykyiseksi itsekseni’ kuullostaa ihailtavalta ja merkittävältä ’saavutukselta’, hyvä sä! toivottavasti itsekin olen joskus tässä pisteessä. :)

    Kiitos muistakin viihdyttävistä, lohduttavista, ajatuksia herättävistä ja iloa tuottavista postauksistasi, joita jaksat tuottaa. Arvostan suuresti :) Kaikkea hyvää sulle ja ihanaa kevään odotusta!

  • Satu
    Reply
    February 5, 2018

    Ei liity aiheeseen sitten mitenkään, mutta ihan pakko kysyä mistä tuo tikashylly on? :)

  • Elisa
    Reply
    February 5, 2018

    Musta parasta bloggaajana sussa on se, et osaat pitää jalat maassa ja meiningin suht realistisena. Et kerskaile tai aseta itteäs millään tavalla parempaan asemaan kuin lukijasi (toisin on joissakin blogeissa…). Muistan ku pidin sua vähän ehkä pinnallisena mut nyt nään ihan huikeen henkisen kasvun sussa (ja samalla mussa, haha :D). Toivon et sulla säilyy yhtä arkinen ja lämmin ote myöhemminkin! :) Toivon kaikkea hyvää just sulle!!

  • Iida
    Reply
    February 5, 2018

    Ihana postaus ?? menee nyt vähän ohi aiheen, mutta tuli mieleen että ootko käynyt saksassa?

  • vaahtokarkki
    Reply
    February 5, 2018

    Toi vuorovaikutusjuttu on niin totta! Musta on muutenkin parasta että vastaat nykyään kaikkiin kommentteihin, kun tuntuu että monissa muissa blogeissa lukijat ja heidän kysymykset vain jätetään sinne kommenttibokseihin roikkumaan ja sitten mietitään miksei niitä kommentteja enää tulekaan :D Mahtavaa viikkoa sulle!

  • Anonymous
    Reply
    February 5, 2018

    Tuli mieleen, kun sulta saa aina kaikkia kivoja pieniä vinkkejä, joita itselleen ei oo tullut mieleenkään:) NIIN millasissa purnukoissa teillä säilytetään kodin kuivaruokia? Esim makaroonit, jauhot jne :D

  • Jenna
    Reply
    February 5, 2018

    Mun on jo monta kertaa pitäny kommentoida että täällä sun blogissa on ollut ihanan positiivinen viba jo pidempään. Jotenkin susta on huokunut tietynlainen varmuus tekemiseen ja tapahtunut henkinen kasvu (joka tuntuu hassulta todeta ihmisestä jota en tunne in real life :D, mutta ehkä pointti välittyy). Oon sua hieman vanhempi ja elämäntilanteet ihan eri, mutta useamman vuoden oon lukenu blogiasi ja viime aikoina oon taas oikee odottanu postauksia. Tässä postauksessa jotenkin välittyy sellanen elämästä nauttiminen mihin itenki pyrin. Ei mulla muuta ku et teet hurjam hyvää duunii :)

  • Veera
    Reply
    February 5, 2018

    Oot kehittyny ihan huikeen oloseks tyypiks, se huokuu kaikkien sun tekstienkin läpi. Nykyään ootan ihan innolla että mitä kaikkea postaat. Sun blogi on mun mielestä tullu ihan sairaan mielenkiintoseks ja tuntuu että tästä saa tosi paljon irti. Niin “kevyempien” kun “raskaampien” postauksien kautta. On ihan huikeeta että oot pystynyt kertomaan sun vaikeuksista niin rehellisesti ja toivon että tiiät kuin paljon oot antanu monelle jakamalla sun kokemuksia. Ihanaa talven jatkoa, toivottavasti sulle tulee ihana vuosi <3

  • M
    Reply
    February 5, 2018

    Ihan huippu postaus jälleen kerran, kiitos<3

  • E
    Reply
    February 5, 2018

    En ollut aiemmin kuullut reaktiivisuudesta ja proaktiivisuudesta, mutta pienen googlettelun jälkeen vaikuttaa mielenkiintoiselta aiheelta! Joku postaus tuohon liittyen olisi kiva, esim. oisko sulla vinkkejä miten oot kehittänyt itseäsi enemmän proaktiiviseksi? :)

  • Kia
    Reply
    February 5, 2018

    Mä oon lukenu sun blogia jo tosi monta vuotta. Muistan silloin alkuaikoina tykänneeni sun blogista kuvien takia: sulla oli niin ihana tyyli ja kuvat oli niin upeita! Tietenkin tuo asia on vieläkin totta, mutta nykyään huomaan entistä enemmän pitäväni myös sun blogin teksteistä. Susta todellakin huokuu läpi se kaikki onnellisuus mitä sä itsekin tässä(kin) postauksessa kerroit. Jotenkin sun postaukset on nykyään todella inspiroivia ja mun mielestä sun blogi on nykyään parempi kun se on ikinä aiemmin ollut! Oot nykyään mun lempibloggaaja ja aina kun sulta on tullut uusi postaus, niin tiedän että mulle tulee sen luettuani jollain tasolla hyvä mieli ja fiilis. Kiitos siitä ja jatka samaan malliin :-)

  • Jonna
    Reply
    February 5, 2018

    Sun blogi on ainut, joka ihan oikeasti tuo mulle hyvää ja lämmintä fiilistä myös näinä vähän vaikeempinakin aikoina. Arvostan suunnattomasti sun kuvaus- ja kirjoitustaitoa joilla onnistut päivästä toiseen välittään ajatuksia ja fiiliksiä nin super aidosti.Oot ihana!

  • February 5, 2018

    En ollut ennen törmännyt tähän reaktiivinen/proaktiivinen jutskaan, mutta erittäin mielenkiintoinen aihe!! :) Kiitos vinkistä!

  • L
    Reply
    February 6, 2018

    Moi Annika!
    Tää on varmaan mun eka kommentti ikinä vaikka oon lukenut sun blogia ihan alkuajoista asti (miten siitä on jo muka 9 vuotta?!). Muistan kuinka silloin aikoinaan yläasteikäisenä löysin sun blogin ja sain kauheesti vaikutteita sun kulmakarvoista (kuulostaapa hassulta, mutta ne oli kivaa vaihtelua silloisiin palikoihin :-D) tyylin kautta ihan musamakuun. Oon vuoden nuorempi kuin sä ja vaikka mun elämä on muuttunut niin paljon vuosien saatossa, on sun blogin lukeminen pysynyt mieluisena rutiinina. Välillä tuntuu että oon kasvanut sun kanssa, minkä takia on ollut tosi ihanaa nähdä kuinka susta on tosiaan huokunut onnellisuus ja seesteisyys viime aikoina. :-) Arvostan mielettömästi kuinka oot kirjoittanut hankalistakin asioista, ja vaikka joskus onkin hankalaa sanoa ruudun kautta, tuntuu että oot kasvanut ja kehittynyt tosi paljon et vain bloggaajana, mutta myös ihmisenä! Oot aina ollut mun lempibloggaaja, mutta varsinkin viimeisen puolen vuoden aikana sun postaukset on tuoneet tosi hyvälle mielelle. Kiitos siis siitä, ja toivotan sulle kaikkea hyvää jatkossakin! <3

  • Erika
    Reply
    February 6, 2018

    Toi yrittäjyys kuulostaa niin tutulta! Mulla on oma toiminimi, vaikkakin kyllä liittyen ihan eri toimialaan kun sulla ja välillä kyllä stressaa, että tuleeko tästä mitään vai ei :-D Tässä on niin hyvät ku huonot puolensa. Välillä sitä miettii paniikissa, että millaset tulot onkaan ens kuussa, mutta sit taas toisaalta on ihanaa kun saa ite päättää esim. omat työaikansa! Ainakin mua on helpottanut paljon, ettei tarvii herätä kukonlaulun aikaan töihin vaan voi alottaa työpäivän tarvittaessa vaikka vasta aamupäivällä :-) Ihana postaus muutenkin! Täytyy varmaan itsekkin vähän listailla positiivisia asioita ylös, kun välillä tuntuu, että joutuu vaan negatiivisuuden syövereihin ja jää sinne vellomaan :-D

  • Eve
    Reply
    February 6, 2018

    Vau täytyy sanoa, että oot kyllä ihana! Olen huomannut viimeaikoina hakeutuvani sun blogiin kun etsii jotakin positiivista luettavaa. Susta huokuu aitous, pysy tollausena. Sun tekstit ja kuvat piristää ja inspiroi joka kerta!

  • Jenna
    Reply
    February 6, 2018

    Pakko kommentoida kanssa! Oon ollut sun blogin lukija myös ihan alkuajoista lähtien ja muistan kun lopetit bloggaamisen ja koko sen pitkän tauon jälkeen odotin, että aloittaisit taas ja vitsi miten ilonen olin kun huomasin, että aloitit uudestaan ! Tää on varmaan ainoo blogi johon en oo ikinä menettäny mielenkiintoa! Kommentoin tosi harvoin, mutta mun lupaus tälle vuodelle onkin panostaa siihen. Oon muutaman kerran suhun tömännyt mm. Blockeilla, weekndin keikalla ja muutamassa muussa paikassa ja en oo ikinä tullu juttelemaan. Lupaan seuraavalla kerralla tulla , kiitos, että kirjotat tätä blogia < 3

  • February 6, 2018

    Sä oot Annika niin sydämellisen oloinen tyyppi! Mä olen lukenut sun blogia jo useita vuosia, ja on ihana nähdä kuinka tyytyväinen oot nykyiseen elämäntilanteeseesi ja sen olet ehdottomasti ansainnutkin <3!

  • Anonymous
    Reply
    February 6, 2018

    oot ihan älyttömän kaunis annika! Sun blogia on ihana lukea ku kirjotat niin aidosti ja kerrot myös vähän huonommista asioista etkä esitä etelämä on vaa ruusuilla tanssimista.. Tulee aina hyvä fiilis ku lukee sun blogia tai näkee sun kuvan <3

  • Johanna
    Reply
    February 6, 2018

    Täällä yksi blogin alkutaipaleelta asti mukana roikkunut lukija! Ihana, ajatuksia herättävä postaus. Sai miettimään omia hyviä juttuja elämästä, joista pitäisi muistaa olla kiitollinen! Blogistasi huokuu nykyään rehellisyys, aitous ja sellainen tietynlainen samaistuttavuus. Ei pelkkää pintaliitoa ja kiiltokuvaa. Ja kuitenkin sulla on samaan aikaan uskomattoman kauniita kuvia – melkoisen täydellinen paketti siis! Keep going girl! <3

  • L
    Reply
    February 6, 2018

    Moikka! Ihana postaus<3
    Tosin aiheen vierestä olisi kysyttävää. En tiedä ootko aihetta enemmän koskaan avannut eikä nytkään tarvi jos et siitä halua avata.. Mietin vain, että mikä sai silloin jättämään masennuslääkkeet aloittamatta ja mitä ajatuksia ne muutenkin herätti sussa? Ite olen nyt pitkään niitä vältellyt koska en jotenkin koe itseäni "tarpeeksi masentuneeksi" vaikka resepti onkin jo saatu ja lääkärin kanssa monet kerrat juteltu. Vertaistukea ei oikein ole niin pistinpä nyt sitten tänne kommenttia ja jos joku muukin tämän kommentin täältä bongaa niin saa kertoa kokemuksia..

      • L
        February 7, 2018

        Kiitos paljon! Samanlaisia ajatuksia on tullut pyöriteltyä päässä, ehkä tää vielä joku päivä tästä… Ihana kun jaksat tälläisiinkin kommenteihin vastata, blogisi on aivan ihana<3

  • February 6, 2018

    Ihana kirjoitus! Jotenkin tosi seesteinen ja hyvää huokuva, kuten noi kuvatkin. Usein tuo mainitsemasi itseksi kasvaminen tekee olotilastakin seesteisen ja vakaan.

    Ihanaa kevättalvea <3

  • Iina
    Reply
    February 6, 2018

    Hei Annika! Olen 17 vuotias tyttö ja lukenut blogiasi noin vuoden ajan. Jotenki tuntuu että tunnen sut, vaikken oikeasti edes tunne. Oot jotenki niin aito, ihana, elävä ja pirteä oma itsesi. Postauksistasi tulee hyvä mieli ja ne saattavat piristää jopa päivääni! Osaat kirjoittaa ihanasti.

  • Emma
    Reply
    February 6, 2018

    Herkistyin itekin jo näitä kaikkia ihania kommentteja lukiessa ja oot kyllä ansainnu niistä ihan jokaisen. <3

    • Wilma
      Reply
      February 8, 2018

      Komppaan tätä ja kaikkia muita kommentteja! Luin kaikki kommentit ja vastaukset juuri ja oon töissä ihan tippa linssissä! Ite oon myös lukenut tätä blogia pienen ikuisuuden ja oon myös huomannut positiivisen muutoksen blogissa, vaikkakin oon siitä aina pitänyt :) Tää blogi on myös tuonut mulle ihanan palan Suomea ja Helsinkiä sun kauniilla kuvilla, asuessani viimeiset puoli vuotta ulkomailla. Kohta mäkin pääsen kotiin, enkä malta odottaa! <3

  • emiliaemilia
    Reply
    February 8, 2018

    Moi Annika. Oon ollut sun matkassa jo pitkään, mutta harvoin täällä kommenttiboksin puolella. Postauksesta jäi niin hyvä mieli.
    Luin muutamia kommentteja, joita oot tänne saanut ja tuntuu että kaikki mitä haluisin sanoa on sanottu jo aika monta kertaa aika monilla eri sanoilla. Halusin silti tulla vielä omastakin puolestani kiittämään kaikesta siitä aitoudesta mitä nykyään täällä välität! Uskon, että tiedän edes osittain millainen olo sulla on tällä hetkellä – kun on oikeesti viimein sinut itsensä kanssa ja voi vaan selkä suorana seistä kiitollisena kaikista vaikeistakin jutuista. Se on onnea se! Ja se näkyy aina ulospäin. <3

  • Reetta
    Reply
    February 9, 2018

    Annika. Oot mun lemppari. Pukeutumisyylisi, ajatusmaailmasi ja kirjoitustaitosi ovat niin ihania, että jokaisen postauksen lukeminen tuottaa itsellekin sellaisen hyvän mielen ruiskeen. <3 Jatka just tollssena, koska meitä lukijoita kiinnostaa siloitellun pintakiillon sijaan oikea elämä kaikkine rosoisuuksineen. Sellaista tasapainon hakemistahan vähän meidän jokaisen arki on.
    Iloa ja inspiraatiota sun helmikuuhun!

Leave a Comment: